Vammaisratsastus
Kuukauden kumarrus - maaliskuu 2008
Rakkaudesta urheiluun ja ratsastukseen
Matilda Fribergistä ja Katja Karjalaisesta huokuu hyvä olo: Suomi on saavuttanut ratsastuksessa yhden maapaikan paralympialaisiin. Se ei häiritse onnea, että keväällä he kilpailevat siitä kumpi heistä täyttää kyseisen maapaikan.
- Ilo on sama kumpi siellä sitten on, kertoo Katja Karjalainen.
Ratsastus on ollut paralympialaji Atlantan vuoden 1996 kisoista asti. Suomalaisista Hanna Paasonen on osallistunut paralympialaisiin vuosina 1996 ja 2000. Marita Tevali toi puolestaan vuoden 2000 Sydneyn paralympialaisista pronssia. Kansainvälisissä kilpailuissa tapahtui merkittävä muutos kilpailujen muututtua omien hevosten kilpailuiksi vuonna 2002. Toisin sanoen: kun haluaa kilpailla huipulla, on omistettava hevonen.
- Kilparatsastukseen olisi hyvä saada lisää porukkaa, mutta yhtenä pelottelijana on harrastuksen hinta. Hevosta kun ei laiteta kaappiin kuten tennismailaa, eikä hevonen pidä lomaa joulupyhinäkään, toteaa Matilda.
Tämän vuoden paralympialaiset tarjoavat hienon esille tulon myös suomalaiselle vammaisratsastukselle. Paralympialaiset kilpaillaan pääosin Pekingissä, mutta ratsastus sijoittuu Hong Kongiin ja purjehduspaikkana toimii Quindao.
- Tuntuuhan se hiukan orvolta, että muu porukka on Pekingissä, mutta meillä on hyvä tiimihenki pohjoismaisten ratsastajien kanssa ja tietää, että on kuin oma perhe ympärillä, sanoo Matilda.
Onnistuminen palkitsee sekä hevosen että ratsastajan
Sekä Katjasta ja Matildasta huokuu päättäväisyys ratsastajana ja urheilijana. Laji on vienyt heidät mukanaan. Hevoset ovat kuuluneet kummankin elämään pitkän aikaa.
- Olen viettänyt elämästäni enemmän aikaa hevosen kuin maan päällä, naurahtaa Matilda, jonka perheellä on oma hevostila Kirkkonummella.
Katja on puolestaan ja ennen vammautumistaan ratsastanut vuosia ja löysi ratsastuksen uudelleen vuonna 1996 ”uudella kropalla”.
- Yhteistyö hevosen kanssa on mielettömän palkitsevaa. Kun huomaa, että hevonenkin tuntee onnistumisen, fiilis on sanoinkuvaamaton, kuvailee Katja.
Kilparatsastus
Ratsastus tunnetaan erityisen hyvänä terapiamuotona, mutta se on kaukana siitä mitä kilparatsastus on. Vammaisratsastajat kilpailevat Suomessa kouluratsastuksessa ja muualla myös valjakkoajossa. Ratsastaja aloittaa kilpailu-uransa seurakilpailuissa, seuraavana on vuorossa aluekilpailut ja viimeisenä tasona kotimaassa kansalliset kilpailut. Tämän jälkeen taitojen riittäessä aukeaa reitti kansainvälisiin kilpailuihin. Suomalaiset ovat kilpailleet PM – kilpailuissa 1980-luvun alusta ja MM-kisoissa on ollut suomalaisedustus kolme kertaa.
Kilpailuissa on viisi ryhmää: Ryhmä Ia on käyntiluokka,Ib ja II-ryhmissä ratsastetaan raviohjelmia,, III helpompi laukkaluokka ja IV vaativampi laukkaluokka. Ratsastaja luokitetaan muun vammaisurheilun tapaan ennen osallistumistaan kilpailuihin. Ryhmään I kuuluvat vaikeavammaiset ja ryhmään IV lievimmin vammaiset ratsastajat.
Vammaisratsastus on integroitu lajiliittoon niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Kansallisella tasolla vammaisratsastuksesta vastaa Suomen Ratsastajainliitto ja kansainvälisellä tasolla vuoden 2006 alusta laji siirtyi kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n alaisuuteen (www.horsesport.org).
Katja Karjalainen
Syntymäaika: 3.4.1962
Asuinpaikkakunta: Mäntsälä
Urheilulaji: Ratsastus
Luokka: Grade 1b
Urheiluseura: Ratsastusseura Equus
Valmentaja: Arto-Pekka Heino ja Timo Rokkanen
Matilda Friberg
Syntymäaika: 8.2.1982
Asuinpaikkakunta: Kirkkonummi
Urheilulaji: Ratsastus
Luokka: Grade 1a
Urheiluseura: Riding Club Cavalor
Valmentaja: Mikaela Soratie
