Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2023 – ”Menestys rakennetaan vastuullisella yhteistyöllä, siksi autamme palvelujärjestönä muita onnistumaan”

Suomen Paralympiakomitean syyskokouksessa hyväksyttiin vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä päätettiin erovuorossa olleiden hallituksenjäsenten jatkosta. Hallituksen puheenjohtaja Sari Rautio korostaa yhteistyön ja vastuullisuuden merkitystä niin liikunnan ja urheilun avaamisessa kaikille, paraurheilijoiden polkujen rakentamisessa menestykseen kuin urheiluyhteisössä laajemmin.

- Onnistumiset syntyvät aina yhdessä. Paraurheilussa ja kaikille avoimessa liikunnassa ne syntyvät niin seurojen, liittojen, yhdistysten, aluejärjestöjen, yrityskumppaneiden kuin Paralympiakomitean toimistolla palkkatöissä työskentelevien yhteistyöllä. Siksi merkittävä osa strategiaamme on auttaa muita onnistumaan, totesi hallituksen puheenjohtaja Sari Rautio avauspuheessaan Paralympiakomitean vuoden 2022 syyskokouksessa.

Sekä Rautio että kokouksen sihteerinä ja esittelijänä toiminut Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen korostivat etenkin vastuullisuuden merkitystä niin omassa kuin koko urheiluyhteisön toiminnassa.

- Jos mietitään tämän syksyn uutisia urheilumaailmasta, näyttää valitettavasti siltä, että vaikka vastuullisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus voivat olla monella valittuina arvoiksi, käytännön arki on osoittanut niiden jääneen vielä enemmän juhlapuheiden tasolle – arvot eivät ole muuttuneet oikeaksi todellisuudeksi, Rautio toteaa.

Rautio myöntää vastuullisuuden olevan vaikea asia, koska se pakottaa toimijat usein omalle epämukavuusalueelleen, mutta peräänkuuluttaa lisää konkreettisia tekoja koko urheiluyhteisöltä.

- Paralympiakomiteana asiakaslupauksemme on olla vastuullisia. Se tarkoittaa, ettemme välttämättä ole aina helpoin yhteistyökumppani, vaan vaadimme myös muilta paljon. Vaadimme, koska se on oikein, reilua ja kestävää. Haluamme tukea myös kaikkia kumppaneitamme kohti entistä vastuullisempaa arkea. Elämme murrosaikaa, jossa on hyvä itse kunkin lähteä kehittämään omaa toimintaansa eteenpäin, jotta voimme jatkossa pysyä edellä myös muuttuvassa maailmantilanteessa.

Panostusta soveltavan liikunnan ja paraurheilun osaamisen kehittämiseen Special Olympics -kisavuoden 2023 puitteissa

Yhteistyö ja vastuullisuus nousevat merkittävinä esiin myös Paralympiakomitean toimintasuunnitelmassa vuodelle 2023, ja näkyvät läpileikkaavina aina lasten ja nuorten Paranuoret-toiminnan ja muun ruohonjuuritason matalan kynnyksen soveltavan liikunnan edistämisestä seurayhteistyön ja harrastustoiminnan kautta paraurheilun huipputasolla tehtävään kehittämiseen asti.

- Paralympiakomitea toimii yhdeksän lajin lajiliittona, mutta on tärkeässä roolissa myös palvelujärjestönä muille lajiliitoille sekä seuroille ja yhdistyksille, jotta polkuja liikuntaan ja urheiluun – päivittäisiin ja viikoittaisiin treeneihin ja harrastuksiin – oikeasti löytyy jatkossa kaikille, Riikka Juntunen toteaa.

Vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa edistetään muun muassa jo tänä vuonna aloitetuilla, Paralympiakomitean omien lajiliittolajien kehittämispäivillä, joissa pohditaan yhdessä, mitä bocciassa, parajääkiekossa, maalipallossa, sokkopingiksessä, pyörätuolirugbyssa, näkövammaisten ampumaurheilussa ja shakissa, sähköpyörätuolisalibandyssa ja paravoimanostossa pitäisi tehdä lajien edistämiseksi Suomessa.

Myös Paralympiakomitean ydintoimintaan kuuluvassa osallisuuden edistämisessä otetaan ensi vuonna konkreettisia askelia eteenpäin oman toiminnan puitteissa, ja näytetään samalla esimerkkiä muille:

- Ensimmäistä kertaa ikinä meillä on kehitysvammainen henkilö kansainvälisen kilpajoukkueen johtajistossa, kun Special Olympics -urheilija Julia Fonsén lähtee apulaisjoukkueenjohtajaksi kesän 2023 Special Olympics -maailmankisoihin Berliiniin, iloitsee Juntunen, joka on Paralaympiakomitean alaisuudessa toimivan Special Olympics Finlandin kansallinen johtaja.

Vuoden 2023 toimintasuunnitelmassa nousevat myös esimerkiksi panostukset soveltavan liikunnan ja paraurheilun osaamisen ja sen myötä Paralympiakomitean koulutusohjelman kehittämiseen.

- Olemme luomassa Parakoulutus.fi-alustaa erilaisten itsenäisten koulutusten suorittamiseksi, ja olemme kehittämässä myös erillisiä muutaman tunnin online-koulutuksia. Nyt kuluvan vuoden joulukuussa alkaa myös uusi Parakouluttajakoulutus noin 40 hengen porukalle, jonka puitteissa alamme rakentaa osaamisen ja koulutuksen verkostoa esimerkiksi aluejärjestöjä ja lajiliittoja palvelemaan, kertoo Paralympiakomitean verkostokoordinaattori Tiina Siivonen.

Esteettömyyden edistämistä ja tiedolla johtamista

Paralympiakomitean toimintasuunnitelma vuodelle 2023 lupaa jatkoa myös esteettömyyden edistämiseen liittyvälle työlle.

- Viime vuosina olemme työskennelleet erityisen paljon luontoliikunnan esteettömyyden parissa, mutta myös rakennetun ympäristön, etenkin liikuntapaikkojen esteettömyydessä on paljon työtä tehtävänä.

Paralympiakomitean vetämässä hankkeessa kartoitetaankin parhaillaan kirjallista tietoa suomalaisten liikuntapaikkojen esteettömistä olosuhteista ja siitä, millaisia niiden pitäisi olla.

- Esteettömyystieto on luvalla sanoen vanhentunutta ja kaipaa uudistusta. Siksi käymme Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa siitä keskustelua ja teemme selvitystyötä. Tämä on pitkän aikavälin työtä, joka ei tuota tuloksia hetkessä, mutta uusien rakennettavien liikuntapaikkojen esteettömyys on valtavan tärkeä asia soveltavan liikunnan ja paraurheilun edistämisessä, Riikka Juntunen kertoo.

Yhtenä Paralympiakomitean toiminnan painoalueena vuonna 2023 onkin liikunnan ja urheilun kentillä vaikuttaminen juuri tiedolla johtaen. Paralympiakomitean tutkimuspäällikkö Aija Saari korostaa, että riippumatta siitä, onko kyse Paralympiakomitean arvojen mukaisesta esteettömyyden tai yhdenvertaisuuden edistämisestä, tai huippu-urheilun menestyksen edistämisestä, kaiken työn on perustuttava tutkittuun tietoon.

- Jos haluamme tehdä strategiamme mukaisia toimenpiteitä tehokkaasti, meillä pitää olla sille hyvä tietopohja. Tarvitsemme tutkimustietoa, johon kehittämistyö perustetaan, mutta haluamme vaikuttaa myös laajemmin siihen, että suomalaisessa tutkimuksessa, etenkin väestötasoisessa liikunnan ja urheilun tutkimuksessa vammaisten ihmisten ääni kuuluisi paremmin, Saari toteaa.

Toimintasuunnitelma ja samalla talousarvio vuodelle 2023 hyväksyttiin syyskokouksessa yksimielisesti. Keskustelua käytiin jäsenistön kesken muun muassa soveltavan liikunnan ja paraurheilun pariin haluavien alueellisesta tavoittamisesta Suomessa sekä myös Paralympiakomitean Urheilijavaliokunnassa paljon puhuttaneista kysymyksistä siitä, millä keinoin suomalaisia paraurheilijoita ja -valmentajia voitaisiin tukea pärjäämään taloudellisesti paremmin ja tekemään urheilua myös ammatikseen niin, että työllä pystyy elättämään itsensä.

Paralympiakomitean hallitukseen elinsiirtourheilun edustajaksi Harri Lammi

Suomen Paralympiakomitean hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Aina talviparalympialaisten jälkeisessä syyskokouksessa valitaan uudelle nelivuotiskaudelle varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä.

Tänä vuonna erovuorossa ovat olleet aiemmin kaksivuotiselle kaudelle valitut varapuheenjohtaja Päivi Tolppanen sekä jäsenet Kimmo Oila ja Paavo Koskenkorva, joiden paikkojen täyttämiseksi asetettiin vuoden 2022 kevätkokouksessa erillinen ehdollepanotoimikunta.

Ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti yrittäjä ja fysioterapia-alan ammattilainen Päivi Tolppanen nimitettiin jatkamaan varapuheenjohtajana uudella nelivuotiskaudella. Hyvinkääläisellä Tolppasella on pitkä kokemus niin seura- kuin liittotason toiminnasta, ja hän on myös itse entinen paralympiaurheilija, joka on edustanut Suomea menestyksekkäästi maalipallossa ja judossa.

Suomen Paralympiakomitean hallituksessa jo ennen vuoden 2020 yhdistymistä silloisen Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa toiminut Tolppanen on ollut mukana myös kansainvälisen sokeiden urheiluliiton IBSA:n luokittelun asiantuntijaryhmässä, joka teki judossa vuonna 2021 hyväksytyn luokittelusäännöstön.

- Koen luokittelun vahvaksi osaamisalueekseni fysioterapian alalta, ja haluan tuoda lisää suomalaista oikeudenmukaisuutta siihen, ettei luokittelua myöskään kansainvälisesti enää vietäisi siihen suuntaan, mikä on tietyn kansan omille urheilijoille edullisinta, vaan perusteena olisi entistä paremmin tutkittu tieto eri vammoista ja niiden vaikutuksista kilpailutilanteisiin, ja kilpailu olisi siten mahdollisimman tasa-arvoista, Tolppanen kertoo.

Myös SUL:n entinen hallituksen varapuheenjohtaja, urheilun luottamustehtävissä jo vuosikymmeniä niin seura- kuin liittotasollakin toiminut Kimmo Oila valittiin yksimielisesti jatkamaan hallituksen jäsenenä. Oila on tehnyt työtä asianajoalalla vuodesta 1996, ja tuo hallitukseen osaamista muun muassa yhdistystoimintaan liittyvässä juridiikassa sekä mahdollisten kiistojen ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa. Oila tuntee myös kunnallisen päätöksenteon toimittuaan yli 10 vuotta Espoon kaupunginvaltuutettuna.

Uutena jäsenenä erovuorossa olleen Paavo Koskenkorvan paikalle hallitukseen nimitettiin elinsiirtourheilua edistämään espoolainen urheilutoiminnan monitoimimies Harri Lammi. Lammi on elinsiirtourheilun aktiivi, joka toimii parhaillaan Paralympiakomitean elinsiirtourheilun ohjausryhmän puheenjohtajana.

- Harri on elinsiirtourheilun puolella yksi ykkösasiantuntijoista, mitä tulee kilpailutoimintaan ja sääntöihin. Yhdessä Munuais- ja maksaliiton kanssa olemme pyrkineet aina silloin tällöin vaihtamaan edustajaa hallituksessa, ja siksi päätimme tällä kertaa ehdottaa Harrille toimikautta Munuais- ja maksaliiton toiminnasta tulevan Koskenkorvan paikalle, kertoo jäsenistön edustaja Esko Sohlo Sydän ja Keuhkosiirrokkaat Syke ry:stä.

Paralympiakomitean syyskokous järjestettiin lauantaina 26.11.2022 Helsingissä. Puheenjohtajana kokouksessa toimi juristi Niko Jakobsson. Tarkemmat tiedot, kokouksen esityslistan sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelman ja talousarvion löydät täältä.

Lue lisää:

Kevätkokous 2022: Jäsenistöltä kiitosta Paralympiakomitean monipuolisesta toiminnasta vuoden 2021 aikana

Syyskokous 2021 vahvisti toimintasuunnitelman – Paralympiakomitean visiona avoin ja yhdenvertainen, urheileva ja liikkuva Suomi