Turunseudun Kenttäurheilijoissa parayleisurheilu on ollut alusta lähtien toiminnan ytimessä 

Turunseudun Kenttäurheilijat sai kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2022 Suomen Paralympiakomitean ja Alkon myöntämän, 1500 euron arvoisen Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendin kategoriassa Yhdenvertaisuus kilpaurheilussa. Tutustu muihin palkittuihin seuroihin täältä. 

Turunseudun Kenttäurheilijat on nuori, marraskuussa 2018 perustettu yleisurheiluseura. Se on uuden sukupolven urheiluseura myös siitä näkökulmasta, että parayleisurheilulla on alusta lähtien ollut vahva jalansija seuran toiminnassa. 

– Kilparyhmämme, eli ryhmä, jossa on seuran ne urheilijat, jotka haluavat harjoitella ja urheilla tavoitteellisesti, on integroitu ryhmä. Siellä on vammattomat urheilijat ja parayleisurheilijat yhdessä, ja konsepti toimii todella hienosti, sanoo Kenttäurheilijoiden valmennuspäällikkö ja perustaja Janne Keränen. 

Kaikkiaan Kenttäurheilijoilla on kuusi eri ryhmää: kilparyhmän lisäksi lasten urheilukoulut 2–5-vuotiaille ja 5–8-vuotiaille, nuorten kilparyhmä 10–16-vuotiaille, aikuisten urheilukoulu ja nuorten pararyhmä. Näistä kaikki nuorten pararyhmää lukuun ottamatta ovat kaikille avoimia ryhmiä, eli ne ovat avoimia sekä vammattomille että paraurheilijoille. 

Nuorten pararyhmäkin on hyvin avoin, vaikka se nimensä mukaisesti onkin paraurheilijoille suunnattu. Se on sopiva harrastuksen aloituspaikka vammaan, tuen tarpeeseen tai jopa ikään katsomatta, vaikka nimi nuoriin viittaakin. Paraurheilun erityispiirteisiin kuuluu, että urheilijan polulle voi saapua myös aikuisiällä vammautumisen jälkeen tai muuten vain halutessaan aloittaa uuden harrastuksen. 

– Nuorten pararyhmässä on hyvä ja turvallinen aloittaa urheileminen. Osa ryhmästä kokoontuu kerran viikossa, osa kaksi kertaa, eli siinä on mahdollista pelkästään harrastaa tai sitten sitä kautta voi halutessaan nousta mukaan kilpaurheiluun. Nuorten pararyhmästä voi siirtyä kilparyhmäämme, Keränen kertoo. 

Kenttäurheilijoiden harrastajamäärä on voimakkaassa kasvussa. Vuosi sitten seurassa oli nelisenkymmentä harrastajaa, joista 12 oli parayleisurheilijoita. Nyt harrastajia on noin 80 ja heistä 28 paraurheilijoita. Seurassa tehdään aktiivisesti töitä uusien paraurheilijoiden löytämiseksi. 

– Olemme aktiivisesti olleet esittelemässä toimintaamme tapahtumissa ja kouluilla. Yksittäisiä koululuokkia on myös käynyt meillä tutustumassa paraurheiluun. Nyt syksyllä esimerkiksi olimme Forssassa Lyhytkasvuiset ry:n syyskokouksessa esittelemässä paraurheilua lyhytkasvuisen urheilijamme Anniinan kanssa. Hän on lähdössä ensi vuonna Saksaan lyhytkasvuisten MM-kisoihin, Keränen kertoo. 

Kenttäurheilijoissa on mukana kehitysvammaisia, näkövammaisia, elinsiirron saaneita, lyhytkasvuisia, proteesi-, CP- ja pyörätuoliurheilijoita – koko paraurheilun laaja kirjo. 

Syyskuussa Jyväskylän SM-viesteissä Kenttäurheilijat teki historiaa, kun seuran parayleisurheilijoista koostuva joukkue juoksi 4x100 ja 4x400 metrin kisoissa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun parayleisurheilujoukkue juoksi vammattomien SM-viesteissä. Viestijoukkueessa olivat mukana Eevert Haakana (luokka T38), Jarko Hammar (T64), Eetu Kuisma (T37) ja Antti Hovi (T38). 

– Oli valtavan upea hetki, kun Antti ankkurina tuli maalisuoralle 4x400 metrin viestissä ja koko yleisö taputti hänelle, Keränen hehkuttaa. 

Paljon Keräsen omistautumisesta paraurheilulle kertoo tarina siitä, miten hän houkutteli seuran ensimmäisen proteesiurheilijan Jarko Hammarin mukaan. 

– Olin nähnyt hänet useamman kerran Turun kaduilla juoksemassa, mutta olin aina itse autolla liikenteessä, enkä pystynyt pysäyttämään häntä juttelemaan. Eräs urheilijamme tiesi kuitenkin hänen vaimonsa Instagram-tilin ja sitä kautta sain Jarkoon yhteyden. Hän harrasti maratonjuoksua ja nyt hän on myös seuramme urheilija. 

Keräsen mukaan yksi tärkeä asia seuran ja Turun seudun paraurheilun kasvulle oli se, että Keränen sai syksyllä 2021 paraurheilun akatemiatoiminnan käyntiin Turun seudun urheiluakatemian piirissä. Akatemiatoiminnassa on mukana muitakin kuin yleisurheilijoita, mikä on Keräsen mukaan vain hieno asia, koska paraurheilussa lajien välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. 

Keränen aloitti valmentamisen nuorena miehenä Naantalin VG-62.n jääkiekkomaalivahtien kanssa. Omien tyttäriensä harrastusten kautta hän päätyi ensin telinevoimistelu- ja sitten yleisurheiluvalmentajaksi. 

– Yleisurheilun valmentajatouhuista innostuin todella ja kävin Suomen Urheiluliiton valmentajatutkinnon, ammattivalmentajatutkinnon ja vielä liikuntaneuvojatutkinnonkin. 

Keräsen lähipiirissä oli kehitysvammainen henkilö, joten tukea tarvitsevien henkilöiden oikeus harrastaa oli jo lähtökohtaisesti lähellä sydäntä. Paraurheiluhenkisen uuden yleisurheiluseuran perustaminen ei ollut helppo harjoitus, mutta Keräsen pitkäjänteinen työ kantaa nyt hedelmää. 

– Se oli aika haastavaa. Turussa on hirveän monta yleisurheiluseuraa jo ennestään, ja sinne väliin täytyi yrittää kammeta, Keränen toteaa. 

Iso pullonkaula suomalaisen parayleisurheilun kehitykselle on kilpailumahdollisuuksien rajallisuus. 

– Suomessa on vuosittain kaksi parayleisurheilukilpailua: halli- ja ulko-SM-kisat. Sitten on kisoja, joissa on sarjoja ratakelaajille ja tuoliheittäjille, mutta muuten ei käytännössä kisoja ole. 

Yleisurheilukilpailuihin ilmoittaudutaan Kilpailukalenteri-järjestelmän kautta, eikä järjestelmä ainakaan vielä tunnista parayleisurheilun luokkia. Yleisiin kilpailuihin pystyy kyllä ilmoittautua, kunhan urheilijalla on lisenssi, mutta järjestäjät arastelevat edelleen usein parayleisurheiluun liittyvissä asioissa. 

– Etenkin aluksi järjestävien seurojen asenne oli, että ei me oteta, ei pääse kilpailemaan, koska emme osaa, emme tiedä mitä kaikkea siihen tarvitaan. Ei haluttu tehdä yhteistyötä tai kysytty edes mitään, vaan suoraan sanottiin, että ei oteta. Nyt tilanne alkaa olla parantunut jo aika paljon etenkin täällä Varsinais-Suomessa, Keränen sanoo ja muistuttaa, että pystyurheilijoiden kohdalla mitään erityisjärjestelyjä ei useimmiten edes tarvita. 

Turunseudun Kenttäurheilijoiden yhtenä tavoitteena on saada omia urheilijoitaan paraurheilun huipulle, toivon mukaan jo vuoden 2024 paralympialaisiin Pariisiin. 

– Tavoitteena on, että kaksi Kenttäurheilijoiden urheilijaa olisi Pariisissa mukana. Se on kivinen tie siltä osin, että kansainvälisiä luokittelumahdollisuuksia on niin harvassa ja ilman luokitusta ei pääse tavoittelemaan paikkaa Pariisiin.