Paraurheilun luokittelu tunnistetaan nykyään osana suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilun asiantuntijatoimintaa

Infograafi, jossa urheilijan rinnalla valmentaja ja valmentajan ympärillä rinki eri alojen asiantuntijoita: korostettuna Paraluokittelija, ja hänen vertaisinaan kaksoisuran asiantuntija, urheilufysiologi, urheilubiomekaanikko, urheiluravitsemuksen asiantuntija, fysiikkavalmentaja, psyykkinen valmentaja, urheilufysioterapeutti, urheiluhieroja ja lääkäri.

Paraurheilun luokittelu on nostettu osaksi kilpa- ja huippu-urheilun moniammatillista asiantuntijatoimintaa ja valtakunnallista asiantuntijaverkostoa. Suomalaisen luokittelun ja luokittelijoiden verkostojohtajana toimii Suomen Paralympiakomitean erityisasiantuntija Kati Kauhanen.

Huippu-urheilun instituutti KIHU ja Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö vetävät ja kehittävät kilpa- ja huippu-urheilun asiantuntijatoimintaa, jossa mukana ovat myös Paralympiakomitea sekä olympia- ja paralympiavalmennuskeskukset, valtakunnalliset urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset sekä suomalaiset lajiliitot.

Huippu-urheilussa toimii asiantuntijoita monelta eri osaamisalueelta. Osallistuvan asiantuntijatoiminnan tavoitteena on tukea urheilijoiden valmentautumista moniammatillisen yhteistyön avulla.

Huippu-urheiluyksikkö ja KIHU koordinoivat asiantuntijatoiminnan puitteissa kahdeksaa suomalaista asiantuntijaverkostoa, joista yhdessä muodostuu valtakunnallinen asiantuntijaverkosto: kaksoisura, fysiikkavalmennus, harjoittelun ja kehittymisen seuranta, urheilufysioterapia, lääkäritoiminta, psyykkinen valmennus, urheiluravitsemus sekä vuonna 2022 mukaan otettu paraluokittelu.

- Mukana olo valtakunnallisessa asiantuntijaverkostossa on tärkeää parahuippu-urheilijoiden kehittymisen ja suomalaisen luokittelutoiminnan edistämiselle, mutta äärimmäisen tärkeää myös isommassa kuvassa paraurheilun tunnistamisessa ja tunnustamisessa olennaisena ja yhdenvertaisena osana huippu-urheilua Suomessa, toteaa Paralympiakomitean luokittelun erityisasiantuntija Kati Kauhanen.

Kati Kauhanen kehittää ja johtaa suomalaista luokitteluverkostoa, johon tällä hetkellä kuuluu parikymmentä luokittelijaa

Urheilijan ja valmentajan yhteistyötä tukevassa asiantuntijatoiminnassa jokaisella asiantuntija-alalla on oma verkostojohtajansa, jonka johdolla asiantuntijatyötä kehitetään ja linjataan valtakunnallisesti.

Urheilijoiden luokittelu on olennainen osa parakilpaurheilua. Sitä voidaan verrata vammattomien urheilijoiden painoluokkalajeihin esimerkiksi painissa, judossa tai nyrkkeilyssä.

Urheilijan luokan mukaan määräytyy, missä lajissa hän voi kilpailla, mitkä matkat tai lajit hänen luokassaan kuuluvat paralympialaisten ohjelmaan ja mikä on kansainvälinen tulostaso hänen luokassaan. Urheilijalle ja valmentajalle luokittelun lopputulos määrittelee myös konkreettisesti tavoitteet harjoittelulle.

Suomessa paralympialajien luokittelun koordinoinnista vastaa Suomen Paralympiakomitea. Huippu-urheilun asiantuntijaverkostossa luokittelun alaverkoston johtajana toimivan erityisasiantuntija Kati Kauhasen tehtävänä on mahdollistaa ja tukea verkoston toimintaa, edistää alansa asiantuntijatyön kehitystä ja työn sisältöjen rakentumista sekä linjata toimintatapoja verkoston sisällä.

Vahva kansallinen luokittelutoiminta on edellytys toimivalle parakilpaurheilijanpolulle ja sen kehittämiselle. Luokittelun on oltava aina tutkimukseen perustuvaa, ja paraurheilijalla on oikeus mahdollisimman tasapuoliseen ja luotettavaan luokittelujärjestelmään.

Paralympiakomitea järjestää Suomessa luokittelijoiden koulutusta ja luokittelijaverkoston yhteisiä koulutuksia. Lajikohtaisesta kansallisesta luokittelijakoulutuksesta vastaavat kansalliset lajiliitot ja lajien kansainvälisestä luokittelijakoulutuksesta kansainväliset lajiliitot.

- Paralympialajeja on tällä hetkellä yhteensä 28, joista kesälajeja on 22 ja talvilajeja 6. Tällä hetkellä ei ole tarkoituksenmukaista, että Suomessa toimisi luokittelija kaikissa näissä lajeissa, mutta luokittelusta kiinnostuneille on koulutusta lähtökohtaisesti saatavilla, oli kyseessä sitten paralympialaji tai ei. Nykyisessä verkostossamme on mukana esimerkiksi luokittelija golfista, joka ei toistaiseksi kuulu paralympialaisten lajivalikoimaan, Kati Kauhanen kertoo.

Kauhanen toteaa, että harrastetuimmissa lajeissa kansallinen luokittelutoiminta on tärkeää, mutta muiden lajien osalta suomalaista osaamista voidaan kerryttää esimerkiksi yhteistyöllä Pohjoismaiden luokitteluverkoston kanssa.

Tällä hetkellä Suomessa toimii parikymmentä koulutettua luokittelijaa yli kymmenessä eri lajissa. Neljäsosa luokittelijoista toimii lajinsa kansainvälisenä luokittelijana ja muut kansallisen tason luokittelijoina.

- Luokitteluverkostossa kokoonnumme syksyisin vuosittaiseen lähitapaamiseen, jonka yhteydessä järjestetään myös avoin koulutus uusille luokittelijoille. Tämän lisäksi koulutettujen luokittelijoiden kesken pidetään vuoden aikana neljä etätapaamista, joissa päivitetään alan kotimaiset ja kansainväliset kuulumiset sekä viimeisimmät uutiset tutkimuksen ja luokittelua ohjaavan kansainvälisen luokittelukoodin kehittymisessä.

Monen eri alan ja ammattikunnan asiantuntijayhteistyötä myös luokittelijaverkoston sisällä

Kansainvälisessä luokittelussa luokittelijat työskentelevät yleensä kahden henkilön tiimeissä (Classification Panel), mutta kansallisessa luokittelussa luokittelun voi tehdä lajista riippuen luokittelutiimi tai yksi luokittelija. Luokittelijoista toinen on lajitekninen asiantuntija ja toinen lääketieteen asiantuntija.

Lääketieteen asiantuntija voi olla koulutukseltaan esimerkiksi fysioterapeutti, lääkäri, optikko tai psykologi, lajitekninen asiantuntija taas valmentaja, aktiiviuran lopettanut urheilija tai biomekaniikan asiantuntija, joka täyttää kyseisen lajin luokittelusäännöissä luetellut luokittelijan osaamiskriteerit ammatillisesta ja/tai urheilullisesta pätevyydestä.

Kansainvälinen luokittelijakoulutus sisältää teoriaosuuden sekä käytännön harjoittelun, mikä voi kestää useita vuosia. Luokittelijaharjoittelijan pätevyyttä arvioidaan jokaisessa luokittelutapahtumassa, ja pätevyys myönnetään tiettyjen kriteerien perusteella. Luokittelijan pitää säännöllisesti uusia sertifikaattinsa, mikä tapahtuu useassa lajissa neljän vuoden välein.

Kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälisenä luokittelijana toimiminen tuovat arvokasta osaamista sekä luokittelijalle asiantuntijana että hänen edustamalleen lajille. Luokittelun kansainvälinen kehitys tapahtuu tutkimuksen pohjalta, ja kansainvälisillä luokittelijoilla on ajantasaisin, huippu-urheilumenestyksen kannalta tärkeä tieto lajin kehittymisestä.

Kansallinen luokittelijakoulutus vaihtelee hieman lajista riippuen, mutta perustuu samoihin periaatteisiin kansainvälisten lajiliittojen käytäntöjen, toimintatapojen, sääntöjen ja ohjeiden kanssa, jotka puolestaan noudattavat Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n luokittelukoodia.

Koulutettujen luokittelijoiden osaamisen ja monipuolisten ammatillisten taustojen tuominen osaksi huippu-urheilun valtakunnallista asiantuntijaverkostoa avaakin parhaimmillaan uusia polkuja myös muille urheilun parissa toimiville asiantuntijoille, ja vastavuoroisesti luokittelun asiantuntijuus vahvistuu muiden alojen osaamisesta.

 

Tutustu lisää asiantuntijatoimintaan huippu-urheilun toimintaympäristössä KIHUn kuvauksen avulla

Kuvan infograafi: KIHU /Harri Kapustamäki

Paraurheilun luokittelun tarkoituksena on selvittää, onko urheilijalla paralympialajeihin soveltuva vamma sekä luokitella urheilijat vamman ja toimintakyvyn mukaan eri luokkiin. Tavoitteena on mahdollisimman tasapuolinen kilpailu, jossa tuloksen ratkaisee urheilijan taito ja suoritus eikä vamman vaikeusaste. Lue lisää

 

Lisää luokittelu-uutisia:

Paraurheilun luokittelutapahtumia urheilijoille vuoden 2023 aikana

Missä mennään IPC:n luokittelukoodiston uudistuksessa?

 

Lisätietoa luokittelusta: