Liikunta- ja urheiluyhteisö vetoaa kuntapäättäjiin: liikkumisen, liikunnan ja urheilun tulevaisuus on turvattava

Erityisliikkujat venyttelevät juoksuradalla urheiluhallissa nuoren naisvalmentajan ohjauksessa. Taustalla hallin seinällä lukee Hipposhalli.

Suomalainen liikunta- ja urheiluyhteisö on huolissaan liikkumisen, liikunnan, urheiluseurojen ja huippu-urheilun edellytyksistä sekä harrastamisen kustannuksista kiristyvässä taloustilanteessa. Allekirjoittajat vetoavat kuntapäättäjiin, että talousvaikeuksissakin muistettaisiin liikunnan ja urheilun merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille sekä kunnan elinvoimaisuudelle.

Suomen kunnat satsaavat liikuntaan yhteenlaskettuna noin miljardi euroa vuosittain. Kunnat ovat keskeisessä roolissa liikkuvamman arjen rakentamisessa paitsi liikunnan ja vapaa-ajan toimialoilla, myös poikkihallinnollisesti esimerkiksi koulutuksessa ja kasvatuksessa, kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa, pyöräilyn, kävelyn ja ulkoilun edistämisessä sekä työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa.

Osassa kunnista on kaavailtu tai jo tehty leikkauksia liikunnasta ja urheilusta, mutta monissa kunnissa on tehty myös myönteisiä, liikuntaa ja urheilua edistäviä päätöksiä. Liikuntapaikkamaksut tulisi pitää kohtuullisina, jotta harrastusten hinta ei nousisi entisestään ja heikentäisi yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia.

– Kunnat kohtaavat jo lähitulevaisuudessa valtavia haasteita liittyen esimerkiksi väestörakenteen muutokseen. Kuntalaisten toimintakykyä sekä alueen pito- ja vetovoimaa vahvistamalla erilaiset kunnat pärjäävät murroksessa paremmin. Kuntien tuki takaa edellytykset paikalliselle liikunta- ja urheilutoiminnalle. Kannustamme kuntia tekemään rohkeita, positiivisia päätöksiä liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi myös vaikeina aikoina, vetoavat allekirjoittajat.

Liikkumisen myönteiset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä kotoutumiseen ovat kiistattomia. Urheiluseurat lisäävät kuntalaisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Huippu-urheilu puolestaan luo elämyksiä ja vahvistaa paikallista identiteettiä sekä alueen elinvoimaa.

Allekirjoittajat vetoavat, että mahdollisten leikkausten vaikutukset liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun, ml. urheiluseuroihin, arvioitaisiin ennalta. Liikunta- ja liikkumisvaikutusten arviointi (LIVA) tulee toteuttaa samalla kun valmistelussa huomioidaan esim. kuntalais-, ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset.

Kunnilla on keskeinen rooli seuratoiminnan tukijana, sillä kunnat tukevat urheiluseuroja joka vuosi noin 60 miljoonalla eurolla suoraan avustuksina ja erityisesti suurilla satsauksilla olosuhteisiin, esimerkiksi edullisilla käyttövuoroilla. Kunnat myös luovat tulevaisuuden urheilumenestystä turvaamalla urheiluakatemioiden toimintaedellytykset ja urheilijoiden opiskelumahdollisuudet. Kaksoisuratyö mahdollistaa nuorten urheilijoiden hyvän arjen ja vastuullisen etenemisen kohti huippu-urheilu-uraa. Huippu-urheilu tuottaa suorituskykyisiä tekijöitä, jotka tarjoavat esimerkkiä ja inspiraatiota myös muiden suomalaisten arkeen.

– Liikkumattomuus haastaa meidän hyvinvointiamme, työ- ja toimintakykyämme sekä kriisinkestävyyttämme – ja viime kädessä talouttamme. Liikkumattomuus ja paikallaanolo maksavat yhteiskunnallemme yli 4,7 miljardia euroa joka vuosi, allekirjoittajat varoittavat.

Taloudellisten satsausten lisäksi kunnissa tarvitaan jatkossakin riittävää liikunnan osaamista. Pienimmissä kunnissa uhkana on, että leikkausten myötä lakkautetaan viimeisetkin liikuntaan liittyvät virat. Kuntiin tarvitaan liikunnan ja urheilun puolustajia sekä liikuntapolitiikan ymmärtäjiä niin virkakuntaan kuin poliittiselle puolelle.

Liikunta- ja urheiluyhteisö tulee kampanjoimaan vuoden 2025 kunta- ja aluevaalien alla, jotta valtuustoihin saadaan liikunta- ja urheilumyönteisiä valtuutettuja ja jotta tulevilla päättäjillä on käytettävissään tieto toimivimmista käytännöistä liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseen.

 

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Sakari Pusenius

Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Maarit Laitinen

Etelä-Savon Liikunta, aluejohtaja Mari Makkonen

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, toiminnanjohtaja Päivi Ahlroos-Tanttu

Finlands Svenska Idrott, pääsihteeri Henrika Backlund

Hämeen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Ari Koskinen

Kainuun Liikunta, toiminnanjohtaja Teemu Takalo

Keski-Pohjanmaan Liikunta ja Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemia, aluejohtaja Kalle Lassila

Keski-Suomen Liikunta, aluejohtaja Petri Lehtoranta

Kymenlaakson Liikunta, toiminnanjohtaja Tommi Lehtinen

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Jukka Läärä

Opiskelijoiden Liikuntaliitto, pääsihteeri Niko Peltokangas

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Aino-Maija Siren

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Jussi Ylitalo

Pohjois-Savon Liikunta, aluejohtaja Risto Kovanen

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, aluejohtaja Mai-Brit Salo

Päijät-Hämeen urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Johanna Ylinen

Sukeltajaliitto, puheenjohtaja Harri Nieminen

Suomen Agilityliitto, toiminnanjohtaja Tytti Käyhkö

Suomen Aikuisurheiluliitto, toiminnanjohtaja Oki Vuonoranta

Suomen Ampumaurheiluliitto, toiminnanjohtaja Anne Laurila

Suomen Dartsliitto, toiminnanjohtaja Veijo Viinikka

Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL, puheenjohtaja Otto Takala

Suomen frisbeegolfliitto, puheenjohtaja Laura Heikkilä

Suomen Golfliitto, toiminnanjohtaja Juha Korhonen

Suomen Hiihtoliitto, vt. toiminnanjohtaja Marleena Valtasola

Suomen ITF Taekwon-Do liitto, puheenjohtaja Rose Pakarinen

Suomen Judoliitto, puheenjohtaja Esa Niemi

Suomen Jääkiekkoliitto, toimitusjohtaja Sami Kauhanen

Suomen Karateliitto, toiminnanjohtaja Pirkko Heinonen

Suomen Kaukalopalloliitto, toiminnanjohtaja Janne Borgström

Suomen Keilailuliitto, toiminnanjohtaja Sami Järvilä

Suomen Kiipeilyliitto, toiminnanjohtaja Jari Koski

Suomen Koripalloliitto, toimitusjohtaja Kati Packalén

Suomen Krikettiliitto, toiminnanjohtaja Andrew Armitage

Suomen Kuurojen Urheiluliitto, toiminnanjohtaja Sini Savolainen

Suomen Käsipalloliitto, toiminnanjohtaja Päivi Mitrunen

Suomen Latu, toiminnanjohtaja Eki Karlsson

Suomen Liikunnan Alueet, kehityspäällikkö Heidi Pekkola

Suomen Liikunnan Ammattilaiset, pääsihteeri Johanna Manninen

Suomen Liitokiekkoliitto, toiminnanjohtaja Elisa Pursiainen

Suomen Luisteluliitto, urheilutoimenjohtaja Janne Hänninen

Suomen Melonta- ja Soutuliitto, toiminnanjohtaja Juho Allonen

Suomen NMKY:n Urheiluliitto, toiminnanjohtaja Risto Koikkalainen

Suomen Nyrkkeilyliitto, toiminnanjohtaja Marko Laine

Suomen Olympiakomitea, toimitusjohtaja Taina Susiluoto

Suomen Painiliitto, toiminnanjohtaja Pasi Sarkkinen

Suomen Painonnostoliitto, kehityspäällikkö Jarno Tiainen

Suomen Palloliitto, pääsihteeri Marco Casagrande

Suomen Paralympiakomitea, pääsihteeri Hilkka Pöyhönen

Suomen Pesäpalloliitto, toiminnanjohtaja Miika Rantatorikka

Suomen Purjehdus ja Veneily, toiminnanjohtaja Jan Thorström

Suomen Pyöräily, toiminnanjohtaja Jorma Paakkari

Suomen Ratsastajainliitto, toiminnanjohtaja Jukka Koivisto

Suomen Salibandyliitto, toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta

Suomen Shakkiliitto, toiminnanjohtaja Marko Tauriainen

Suomen Suunnistusliitto, toimitusjohtaja Mika Ilomäki

Suomen Taekwondoliitto, puheenjohtaja Jenni Pohjonen

Suomen Taitoluisteluliitto, toiminnanjohtaja Salla Mäkelä

Suomen Tennisliitto, toimitusjohtaja Teemu Purho

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL, pääsihteeri Riku Tapio

Suomen Urheiluliitto, toimitusjohtaja Harri Aalto

Suomen Voimisteluliitto, toiminnanjohtaja Maria Laakso

Turun Seudun Urheiluakatemia, toiminnanjohtaja Mika Korpela

Urhea-säätiö, toimitusjohtaja Simo Tarvonen

Vasaregionens Idrottsakademi / Vaasanseudun Urheiluakatemia, verksamhetsledare / toiminnanjohtaja Jens Wallin

 

Kuva: Touho Häkkinen /Avoimet ovet