Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä

Paralympialajit

Kesäparalympialaisissa kilpaillaan 22 lajissa ja talviparalympialaisissa kuudessa lajissa. Uuden lajin lisääminen paralympialaisiin vaatii mm. laajaa harrastustoimintaa ja kansainvälistä kilpailutoimintaa sekä kovia tuloksia. Tällä hetkellä kehitellään lajimäärien lisäämistä sekä kesä- että talvikisoihin. Vuoden 2020 Tokion kesäparalympialaisissa uusina lajeina paralympialaisiin tulevat taekwondo ja sulkapallo. Uusiin kesäparalympialajeihin lukeutuvat myös triathlon ja melonta, jotka olivat Riossa ensimmäistä kertaa virallisina lajeina. Talvilajeista uusin on lumilautailu, jossa kilpailtiin ensimmäistä kertaa vuoden 2014 talviparalympialaisissa. Lajien säännöistä voit lukea lisää Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n sivuilta.

Talvilajit:

Alppihiihto

Alppihiihto on kuulunut paralympiaohjelmaan vuodesta 1976. Lajeina ovat pujottelu, suurpujottelu, super-G, super-combi ja syöksylasku. Urheilijat luokitellaan kolmessa eri luokassa: näkövammaiset, liikuntavammaiset pystylaskijat ja liikuntavammaiset kelkkalaskijat. Näkövammaisilla laskijoilla on opaslaskijat ja liikuntavammaisilla lajiin kehitetyt kelkat tai proteesit. Lue lisää alppihiihdon säännöistä.

Alppihiihdossa urheilijat luokitellaan kolmeen pääryhmään: pystylaskijat, kelkkalaskijat ja näkövammaiset laskijat. Pystylaskijoiden luokassa kilpailevat urheilijat, joilla on vamma alaraajoissa (LW1-LW4) tai yläraajoissa (LW5/7-LW9). Kelkkalaskijat on luokiteltu kolmeen ryhmään (LW10-12) ja näkövammaiset kolmeen ryhmään (B1-B3). Lue lisää alppihiihdon luokittelusta.

Ampumahiihto

Ampumahiihto oli ensi kertaa paralympialaisten ohjelmassa vuonna 1988 Innsbruckissa. Urheilijat luokitellaan kolmessa kilpailuluokassa: näkövammaiset, liikuntavammaiset pystyhiihtäjät ja liikuntavammaiset kelkkahiihtäjät. Näkövammaisilla ampumahiihtäjillä on opashiihtäjät ja he tähtäävät maalitauluun kuulon avulla. Lue lisää ampumahiihdon säännöistä.

Maasto- ja ampumahiihdossa pystyhiihtäjät kilpailevat seitsemässä (LW2-9) ja kelkkahiihtäjät viidessä (LW10-12) luokassa. Lisäksi näkövammaiset hiihtäjät kilpailevat kolmessa eri luokassa (B1-B3), joissa käytetään opashiihtäjää. Lue lisää ampumahiihdon luokittelusta.

Kelkkajääkiekko

Kelkkajääkiekko oli näytöslajina Lillehammerissa 1994 ja ensimmäistä kertaa virallisena paralympialajina vuonna 1998. Pelaaja käyttää yhtä tai kahta mailaa, joiden toisessa päässä on piikkejä ja toisessa lapa. Mailalla käsitellään kiekkoa ja otetaan vauhtia liikkumiseen. Lue lisää kelkkajääkiekon säännöistä tästä.

Jokainen pelaaja tarvitsee luokittelun, mutta pelaajat luokitellaan vain yhteen luokkaan. Lue lisää kelkkajääkiekon luokittelusta.

Lumilautailu

Lumilautailu on ensimmäistä kertaa mukana paralympialaisissa Sotšissa 2014. Se on liikuntavammaisten urheilijoiden laji, jossa kilpaillaan crossissa ja banked slalomissa. Lue lisää lumilautailun säännöistä.

Urheilijat luokitellaan kahteen luokkaan: alaraajavamma (SB LL) ja yläraajavamma (SB UL). Lue lisää lumilautailun luokittelusta.

Maastohiihto

Maastohiihto on ollut paralympialaji vuodesta 1976. Kilpailuohjelmaan kuuluvat henkilökohtaiset ja viestimatkat perinteisellä ja vapaalla hiihtotyylillä vaihdellen 2,5 kilometristä 20 kilometriin. Urheilijat luokitellaan kolmessa kilpailuluokassa: näkövammaiset, liikuntavammaiset pystyhiihtäjät ja liikuntavammaiset kelkkahiihtäjät. Ladut ovat samat kuin olympialaisissa, kelkkahiihtäjien latua on hieman loivennettu. Lue lisää maastohiihdon säännöistä.

Maasto- ja ampumahiihdossa pystyhiihtäjät kilpailevat seitsemässä (LW2-9) ja kelkkahiihtäjät viidessä (LW10-12) luokassa. Lisäksi näkövammaiset hiihtäjät kilpailevat kolmessa eri luokassa (B1-B3), joissa käytetään opashiihtäjää. Lue lisää maastohiihdon luokittelusta.

Pyörätuolicurling

Pyörätuolicurling oli ensimmäistä kertaa paralympialaisten ohjelmassa Torinossa 2006. Pyörätuolicurlingia pelaavat alaraajavammaiset urheilijat. Peli poikkeaa pystycurlingista siinä, että kivi heitetään työntökepin avulla eikä pyörätuolicurlingissa ole harjaajia. Lue lisää pyörätuolicurlingin säännöistä.

Jokainen pelaaja tarvitsee luokittelun, mutta pelaajat luokitellaan vain yhteen luokkaan. Lue lisää pyörätuolicurlingin luokittelusta.

Kesälajit:

Ampumaurheilu

Paralympialaisissa ampumaurheilussa ammutaan joko pistoolilla tai kiväärillä. Etäisyydet ovat 10m, 25m ja 50m ja urheilijat ampuvat istuen, seisten tai tuelta riippuen luokasta. Jokaisessa kilpailussa on karsintakilpailu, josta kahdeksan parasta etenee finaaliin. Lue lisää ampumaurheilun säännöistä.

Ampumaurheilussa kilpaillaan kolmessa eri vammaluokassa. Vammaluokat riippuvat kilpailumuodosta eli kilpailevatko urheilijat pistooli- vai kiväärikilpailuissa.
* SH1 (pistooli & kivääri) : Vammaluokissa SH1 kilpailevat pistooli- ja kivääriampujat, jotka eivät tarvitse ampumiseen tukea.
* SH2 (kivääri): Vammaluokassa SH2 kilpailevat kivääriampujat, jotka tarvitsevat ampumiseen tukea.

Lue lisää ampumaurheilun luokittelusta

Boccia

Boccia on tarkkuusheittolaji, jossa pyritään heittää oma pallo lähemmäksi maalipalloa. Palloa voi heittää, potkaista tai vierittää. Pelaaja voi käyttää myös vierityskourua ja avustajaa. Peliä pelataan yksilö- ja joukkuekilpailuna ja se on vaikeavammaisten urheilijoiden laji. Lue lisää boccian säännöistä.

Bocciassa kilpaillaan neljässä eri vammaluokassa, BC1-4. Vammaluokkien numerot
kertovat vamman laadun eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma. Kaikki urheilijat
kilpailevat pyörätuolissa. Lue lisää boccian luokittelusta.

CP-jalkapallo

CP-jalkapallo on CP-vammaisten laji, jota pelataan 7 hengen joukkueissa. Peliaika on 2×30 minuuttia. Eri vammaluokkien urheilijat muodostavat yhdessä joukkueen. Lue lisää CP-jalkapallon säännöistä.

Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma. Jokaisella joukkueella täytyy olla koko ajan kentällä vähintään yksi vammaluokan FT5 tai FT6 urheilija. Lisäksi korkeintaan yksi vammaluokan FT8 urheilija saa kerrallaan olla kentällä. Lue lisää CP-jalkapallon luokittelusta.

Istumalentopallo

Istumalentopalloa pelataan kuuden hengen joukkueissa. Kolme pelaajaa on etukentällä, kolme takana. Pelaajan on oltava koko ajan kontaktissa lattiaan. Verkko on miehillä 1.15m korkeudessa ja naisilla 1,05cm korkeudessa. Lue lisää istumalentopallon säännöistä.

Istumalentopallo on liikuntavammaisten laji, jossa urheilijat luokitellaan kahteen vammaluokkaan: täysivammaiset (D) ja minimivammaiset (MD). Joukkueessa saa olla korkeintaan 2 minimivammaista urheilijaa, joista toinen saa olla kerrallaan kentällä. Muiden viiden pelaajan tulee kuulua vammaluokkaan D. Lue lisää istumalentopallon luokittelusta.

Jousiammunta

Paralympialaisissa kilpaillaan tähtäin- ja taljajousella. Tähtäinjousella ammutuissa kilpailuissa etäisyys on 70 metriä ja taulu on 1,22 metriä leveä. Taljajousella W1-luokassa etäisyys on puolestaan 50 metriä ja taulu on 80cm leveä . Avoimessa taljaluokassa tauluna käytetään saman taulukoon spottia jossa numerot 1-4 on poistettu. Kaikissa kilpailuluokissa kilpaillaan ensin 72 nuolen rankingkilpailu, jonka perusteella urheilijat aloittavat kaksinkamppailut. Lue lisää jousiammunnan säännöistä.

Paralympia jousiampujat kilpailevat kahdessa eri vammaluokassa: avoin luokka ja W1. Avoimessa luokassa kilpailevilla urheilijoilla voi olla vaikeita toimintakykyrajoituksia keskivartalossa sekä jaloissa mutta käsien toimintakyky on normaali (esim. alaraajahalvaantuneet). Avoimessaluokassa urheilijat kilpailevat joko istuen tai seisten. W1 luokassa kilpailevilla urheilijoilla ei ole toimintakykyä jaloissa eikä keskivartalossa ja myös käsien toimintakyky on heikentynyt (esim. neliraajahalvaantuneet). Lue lisää jousiammunnan luokittelusta.

Judo

Paralympialaisissa otteluaika on 5 minuuttia tehollista aikaa ja ottelussa noudatetaan kansainvälisiä judosääntöjä seuraavin muutoksin: ottelu alkaa pystystä perusotteella, jota ei saa irrottaa ennen mattotuomarin antamaa aloitus (hajime) komentoa. Lue lisää judon säännöistä.

Judossa kilpailevilla urheilijoilla on eriasteisia näkövammoja. Eri näkövammaluokkien urheilijat kilpailevat yhteisessä avoimessa luokassa mutta eri painoluokissa.
* B1 = sokea
* B2 = vaikeasti heikkonäköinen paikoissa
* B3 = heikkonäköinen

Lue lisää judon luokittelusta.

Maalipallo

Maalipallo on näkövammaisten joukkuepeli, jota pelataan kuusihenkisin joukkuein, joista kolme on kerrallaan kentällä. Kaikilla pelaajilla on silmien edessä läpinäkymättömät laskettelutyyppiset lasit. Pelissä käytetään palloa, joka on 1250g painoinen ja siinä on äänilähteenä kulkusia sisällä. Lue lisää maalipallon säännöistä.
* B1 = sokea
* B2 = vaikeasti heikkonäköinen paikoissa

Lue lisää maalipallon luokittelusta.

Melonta

Melonta on ensimmäistä kertaa mukana Paralympialaisissa Rio de Janeirossa 2016. Melontamatka on kaikissa luokissa 200 metrin sprinttimatka. Lue lisää melonnan säännöistä.

Melonnassa kilpailevilla urheilijoilla on jokin liikuntavamma. Urheilijat on jaettu kolmeen eri vammaluokkaan, KL1-3. Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun, eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma. Lue lisää melonnan luokittelusta.

Miekkailu

Pyörätuolimiekkailussa kilpaillaan yksilö- ja joukkuekilpailuissa. Kaikkien miekkailijoiden vammat ovat joko jaloissa tai jalkaterissä, mikä estää heitä kilpailemasta vammattomien miekkailijoiden kanssa pystyasennossa. Lue lisää miekkailun säännöistä.

Jokainen urheilija kilpailee pyörätuolissa ja keskivartalon toimintakyvystä riippuen he kuuluvat toiseen alla olevista kategorioista.
Kategorian A urheilijat eivät pysty seisomaan mutta heillä on hyvä vartalonhallintakyky.
Kategorian B urheilijat eivät pysty seisomaan ja heillä on heikompi vartalonhallintakyky kuin
kategorian A urheilijoilla.

Lue lisää miekkailun luokittelusta.

Näkövammaisten jalkapallo

Näkövammaisten jalkapalloa pelataan viiden hengen joukkueissa, joista yksi on näkevä maalivahti. Kilpailukenttä on pienempi kuin näkevien jalkapallossa ja siinä on reunat. Pallo helisee, kun se liikkuu. Laji on suosituin näkövammaisten henkilöiden urheilulaji. Peliaika on 2x25minuuttia. Lue lisää näkövammaisten jalkapallon säännöistä.

Näkövammaisten jalkapallossa saavat kilpailla vain urheilijat, joilla on B1, B2 tai B3 tason näkövamma. Tasavertaisen kilpailun takaamiseksi kaikkien näkövammaisten kenttäpelaajien on käytettävä silmäsuojia. Lue lisää näkövammaisten jalkapallon luokittelusta.

Purjehdus

Paralympialaisissa on kolme veneluokkaa: 2.4 mR on yhdenhengen vene, SKUD 18 on kahdenhengen ja Sonar kolmenhengen vene. Paralympialaisissa kilpaillaan viiden päivän aikana 10 lähtöä sekä mitalilähdöt. Purjehduksessa veneluokat vaihtelevat kilpailumuodon mukaan eli kilpailevatko urheilijat yksin vai 2-3 hengen joukkueissa. Lue lisää purjehduksen säännöistä.

Urheilijat on luokiteltu vamman haitta-asteen mukaan vammaluokkiin 1-7. Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun, eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma. Purjehduksessa luokittelu tehdään toimintakykyyn perustuvan pistejärjestelmän (1 pienin, 7 suurin) avulla, minkä vuoksi samassa veneluokassa kilpailevilla urheilijoilla voi olla erilaisia vammoja. Koska eri veneluokissa on määritelty vain maksimipisteet joita
miehistöllä yhteensä saa olla niin myös vammojen vaikeusasteet voivat vaihdella veneluokkien sisällä. Lue lisää purjehduksen luokittelusta.

Pyöräily

Pyöräilyssä kilpaillaan maantiepyöräilyssä sekä ratapyöräilyssä. Maantiepyöräilyssä on kaksi erillistä mitalikilpailua: henkilökohtainen aika-ajo ja maantieajo. Aika-ajo ajetaan väliaikalähdöllä ja maantie yhteislähtökilpailuna, minkä pituus on luokasta riippuen 60-120 kilometriä. Lisäksi kilpaillaan käsipyörien joukkueviesti eli team relay. Ratapyöräily kilpaillaan sisävelodromilla ja kilpailumuodot ovat aika-ajo, takaa-ajo (pursuit) ja joukkuekisa. Lue lisää pyöräilyn säännöistä.

Liikuntavammaiset urheilijat kilpailevat joko käsipyörällä, kolmipyörällä tai tavallisella polkupyörällä. Näkövammaiset urheilijat kilpailevat tandempyörällä apupilotin kanssa. Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma-aste.
* Käsipyöräily, H1-5
* Kolmipyörä, T1-2
* Polkupyörä, C1-5
* Tandempyöräily, B

Lue lisää pyöräilyn luokittelusta.

Pyörätuolikoripallo

Pyörätuolikoripallon säännöt eivät juuri poikkea pystykoripallosta. Pelaajilla on erikoisvalmisteiset ketterät pelituolit. Peliaika on 4*10min. Pallon koko ja korin korkeus ovat samat kuin pystypuolella. Lue lisää pyörätuolikoripallon säännöistä.

Pyörätuolikoripallossa urheilijat on jaettu kahdeksaan eri vammaluokkaan: 1, 1.5, 2, 2.5, 3, 3.5, 4 ja 4.5. Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma. Tasavertaisen kilpailun takaamiseksi joukkueen kentällä olevien pelaajien kokonaispistemäärä ei saa ylittää 14 pistettä. Lue lisää pyörätuolikoripallon luokittelusta.

Pyörätuolirugby

Pyörätuolirugby on vauhdikas ja fyysinen liikuntavammaisten kontaktilaji, joka on suunniteltu pyörätuolia käyttäville henkilöille, joilla on rajoituksia myös käsien toimintakyvyssä. Peli on saanut vaikutteita amerikkalaisesta jalkapallosta, rugbysta, koripallosta ja jääkiekosta. Yhdestä joukkueesta on kentällä yhtä aikaa neljä pelaajaa. Otteluissa pelataan neljä kahdeksan minuutin jaksoa. Pyörätuolirugbyssa käytetään lajiin erikseen suunniteltuja pelaajille henkilökohtaisesti valmistettuja pelituoleja, jotka ovat erilaisia peliroolista riippuen. Lue lisää pyörätuolirugbyn säännöistä.

Pyörätuolirugbyssä on seitsemän eri vammaluokkaa: 0.5, 1.0, 1.5, 2.0, 2.5,
3.0 ja 3.5. Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma.
Tasavertaisen kilpailun takaamiseksi joukkueen kentällä olevien pelaajien yhteispistemäärä ei saa
ylittää 8 pistettä. Lue lisää pyörätuolirugbyn luokittelusta.

Pyörätuolitennis

Pyörätuolituolitenniksen ainoana poikkeuksena tenniksen sääntöihin on, että pallo saa pompata omalla puolella kenttää kaksi kertaa. Tennistä pelataan kaksin- ja nelinpelinä. Pyörätuolitenniksessä jokaisella pelaajalla on omien mittojen mukaan tehty pelituoli. Lue lisää pyörätuolitenniksen säännöistä.

Pyörätuolitenniksessä kilpaillaan kahdessa eri vammaluokassa, avoin luokka ja Quad luokka. Kaikilla urheilijoilla on jalkoihin vaikuttavia vammoja. Avoimessa luokassa kilpailevat urheilijat, joilla toisen jalan tai molempien jalkojen toimintakyky on heikentynyt mutta jotka pystyvät liikuttamaan molempia käsiään normaalisti. Quad luokassa kilpailevat urheilijat, joilla käsien tai jalkojen toimintakyky on heikentynyt niin että se haittaa pyörätuolin liikuttamista sekä mailan käsittelyä. Lue lisää pyörätuolitenniksen luokittelusta.

Pöytätennis

Pöytätennistä pelaavat liikuntavammaiset pysty- ja pyörätuolipelaajat sekä Rion paralympialaisissa myös kehitysvammaiset urheilijat. Säännöt eivät juuri poikkea vammattomien säännöistä. Pelissä pelataan 5 erää 11 pisteeseen. Lue lisää pöytätenniksen säännöistä.

Vammaluokissa 1-5 urheilijat kilpailevat pyörätuolissa (pyörätuoliluokat) ja vammaluokissa 6-10 pystyasennossa (pystyluokat). Kehitysvammaisten urheilijoiden luokka on 11. Urheilijat luokitellaan toimintakyvyn perusteella, jossa huomioidaan pelaajan ulottuvuus, lihasvoima, liikerajoitukset, tasapaino sekä kyky pitää mailasta kiinni. Mitä pienempi luokka, sitä huonompi on urheilijan toimintakyky. Lue lisää pöytätenniksen luokittelusta.

Ratsastus

Paralympialaisissa kilpaillaan ainoastaan kouluratsastuksessa. Siinä on yksilö-, joukkueja vapaaohjelmakilpailut. Kilpailijat esittävät pakollisia liikesaroja, jotka vaihtelevat urheilijan vamman mukaan. Vapaaohjelma koostuu vapaavalintaisista liikkeistä musiikin tahtiin tehtyinä. Avustaja saa antaa äänimerkkejä näkövammaiselle urheilijalle. Lue lisää ratsastuksen säännöistä.

Ratsastuksessa liikunta- ja näkövammaiset urheilijat kilpailevat kouluratsastuksessa viidessä eri vammaluokassa, joita kutsutaan tasoiksi. Tasojen numerot kertovat vamman laadun, eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma. Luokissa III ja IV kilpailee sekä liikunta- ja näkövammaisia urheilijoita. Tasot ovat Ia, Ib, II, III ja IV. Lue lisää ratsastuksen luokittelusta.

Soutu

Soudussa kilpaillaan yksilökilpailujen lisäksi kahden ja neljän hengen veneillä. Matka on aina 1km ja rinnakkain on kuusi venettä. Lue lisää soudun säännöistä.

Soudussa kilpaillaan kolmessa eri vammaluokassa:
* LTA: Vammaluokan LTA soutajat pystyvät käyttämään jalkojaan, keskivartaloaan ja käsiään sekä hyödyntämään veneen liukuistuinta soutamiseen. Vammaluokkaan LTA kuuluvat myös näkövammaiset urheilijat, joiden täytyy kilpailuissa käyttää tummennettuja laseja tai silmäsuojia.
* TA: Vammaluokkaan TA kuuluvat urheilijat, jotka pystyvät käyttämään käsiään ja keskivartaloaan soutamiseen.
* AS: Vammaluokkaan AS kuuluvat soutajat, joilla jalkojen ja keskivartalon toimintakyky on minimaalinen
tai sitä ei ole, johtuen esimerkiksi selkäydinvammasta.

Lue lisää soudun luokittelusta.

Sulkapallo

Taekwondo

Triathlon

Triathlon ensimmäistä kertaa paralympialaisten ohjelmassa Riossa. Kaikilla kilpailijoilla on samat kilpailumatkat: 750m uintia avomeressä, 20km pyöräily- sekä 5km juoksuosuus. Urheilijat saavat käyttää tietyissä luokissa avustajaa vaihtoalueilla. Näkövammaiset urheilijat uivat oppaan kanssa. Lue lisää triathlonin säännöistä.


* PT1 (pyörätuoliluokka): Vammaluokan PT1 urheilijat uivat, pyöräilevät käsipyörällä ja kilpailevat juoksu osuuden kilpapyörätuoleilla.
* PT2-4 (pystyluokat): Vammaluokkien PT2-4 urheilijat uivat, pyöräilevät normaalilla polkupyörällä sekä juoksevat hyväksytyn proteesin tai apuvälineiden kanssa tai ilman.
* PT5 (näkövammaluokka).

Lue lisää triathlonin luokittelusta.

Uinti

Uinti on ollut paralympialaisten ohjelmassa esimmäisistä vuoden 1960 paralympialaisista asti. Riossa kilpailee 620 uimaria 152 mitalilajissa. Uinnin vammaluokat sisältävät etuliitteen “S” tai “SB” sekä numeron. Etuliite kertoo uintityylin ja numero vammaluokan. Lue lisää uinnin säännöistä.

S = vapaauinti, perhosuinti ja selkäuinti, SB = rintauinti Etuliitteen jälkeen tulee numero 1-14, joka kuvaa urheilijan vammaluokkaa. Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma.
* Liikuntavammaluokat 1-10
* Näkövammaluokat 11-13
* Kehitysvammaluokka 14

Lue lisää uinnin luokittelusta.

Voimanosto

Paralympialaisissa voimanostossa kilpaillaan penkkipunnerruksessa. Urheilijalla on kolme yritystä tietystä painomäärästä. Hyväksytyssä suorituksessa kädet on saatava täysin suoriksi. Laji on ollut paralympialaisten ohjelmassa vuodesta 1964. Lue lisää voimannoston säännöistä.

Voimanostossa kilpaillaan vain yhdessä vammaluokassa, jonka sisällä urheilijat kilpailevat eri painoluokissa. Kaikilla urheilijoilla on vammoja alaraajoissa tai lantiossa, mikä estää heitä kilpailemasta vammattomien (pystyasento) voimanostossa. Lue lisää voimanoston luokittelusta.

Yleisurheilu

Yleisurheilu on paralympialaisten ylivoimaisesti isoin laji. Yleisurheilun eri lajeihin ottaa osaa 1100 urheilijaa 120 eri maasta. Mitalilajeja on yhteensä 177. Yleisurheilussa kilpaillaan juoksu/kelausmatkoilla (100m-5000m), heittolajeissa, hyppylajeissa ja maratonilla. Lue lisää yleisurheilun säännöistä.

Yleisurheilun vammaluokat sisältävät etuliitteen “T” tai “F” sekä numeron.
T = track (ratalajit)
F = field (kenttälajit)
Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma
(esim. pyörätuoliurheilijoilla pienemmässä vammaluokassa kilpailevalla urheilijalla selkäydinvamma
on korkeammalla nikamatasolla).

Liikuntavammaluokat T/F32-57:
* Koordinaatiovammat (ataksia, atetoosi ja hypertonia) F31 & T/F32-38
* Lyhytkasvuisuus, T/F40-41
* Raajan puutos, T/F42-46, T47
* Heikentynyt lihasvoima tai heikentynyt passiivinen liikealue, T51-54, F51-57 (pyörätuoliluokat)

Näkövammaluokat T/F11-13

Kehitysvammaluokka T/F20

Vammaluokan T/F20 urheilijoilla on kehitysvamma. Urheilijoiden erilaiset kehitysvammat vaikuttavat
monin eri tavoin urheilusuoritukseen. Yleisurheilussa kehitysvammaisten lajivalikoima on tällä hetkellä hyvin suppea: 1 500m juoksu, pituus ja kuulantyöntö. Lue lisää yleisurheilun luokittelusta.

“Kesäparalympialajeja on 22 ja talviparalympialajeja kuusi.”