Edelliset paralympialaiset

I Kesäparalympialaiset, Rooma, Italia 1960

Historian ensimmäiset paralympialaiset järjestettiin Italiassa vuonna 1960. Toisen maailmansodan jälkeen taistelutantereella loukkaantuneet sotilaat halusivat palata vanhojen lajiensa pariin, mikä käynnisti paraurheilun nosteen.

Lääkäri Sir Ludwig Guttmann oli paraurheilun käynnistävä voima. Hän pyrki kuntouttamaan vammautuneita veteraaneja muun muassa urheilun avulla. Vuodesta 1948 lähtien hän järjesti selkäydinvammaisille vuotuisia urheilukilpailuja Stoke Mandevillessa. Tapahtuma kasvoi kansainväliseksi, ja vuonna 1960 se järjestettiin ensimmäistä kertaa Stoke Mandevillen ulkopuolella Roomassa, samassa kaupungissa kuin kyseisin vuoden olympialaiset.

Alkuaikoina paralympialaisia ei vielä kutsuttu paralympialaisiksi, mutta jälkikäteen Rooman kisoja on ryhdytty kutsumaan ensimmäisiksi virallisiksi paralympialaisiksi.

Tapahtuma oli alkuaikoina vain selkäydinvammaisille, mutta silti mukaan saatiin 400 urheilijaaa 23 eri maasta. He kisasivat 57 mitalista kahdeksassa eri lajissa. Lajeina olivat jousiammunta, koripallo, miekkailu, pöytätennis, snooker, tikanheitto, uinti ja yleisurheilu.

Suomalaisia kilpailijoita oli kolme, joista Tauno Valkama voitti kultaa miesten 4-luokan 50 metrin vapaauinnissa. Suomi sijoittui mitalitilastossa 15:nneksi. Isäntämaa Italia vei voiton 80 mitalilla.

Lue lisää: Tauno Valkama – ensimmäinen paralympiamitalisti

II Kesäparalympialaiset, Tokio, Japani 1964

Historian toiset kesäparalympialaiset järjestettiin Japanissa vuonna 1964. Matkassa oli 375 urheilijaa 21 maasta, muttei yhtään suomalaista.

Todennäköisesti suomalaisten kotiinjäännin syynä oli matkan kalleus. Vammaisurheilun organisoituminen oli Suomessa vielä alkutaipaleellaan ja urheilijoiden olisi pitänyt todennäköisesti kustantaa matkansa ainakin lähes kokonaan itse.

Urheilijat kilpailivat Tokiossa yhdeksässä eri lajissa ja kaikkiaan jaossa oli 144 sarjaa mitaleita. Ratakelaus otettiin mukaan osaksi yleisurheilua. Se kilpailtiin kuitenkin perinteisillä pyörätuoleilla, sillä näihin aikoihin erityisiä kelauspyörätuoleja ei ollut vielä keksitty. Painojakin päästiin nostamaan ensimmäistä kertaa.

Ykköseksi sijoittui 123 mitalia voittanut USA 50 kullallaan.

III Kesäparalympialaiset, Tel Aviv, Israel 1968

Kolmannet kesäparalympialaiset järjestettiin Israelissa vuonna 1968. Alun perin kisat piti järjestää olympialisten tapaan Meksikossa, mutta maan hallitus vetäytyi kisojen järjestämisestä ja ne jouduttiin siirtämään.

Tel Aviviin saatiin mukaan 750 urheilijaa 29 eri maasta. Mitalisarjoja oli jaossa yhteensä 181 kymmenessä eri lajissa. Tulokaslajina oli nurmikeilaus (lawn bowling).

Suomesta lähti kisaamaan yksi urheilija Veikko Puputti, joka oli kisoissa enemmänkin tutustumismatkalla. USA vei ison osan mitaleista ja mitalitilaston ykkössijan 33 kullallaan.

Lue lisää: "Eihän minun ollut tarkoitus kilpailla" – Veikko Puputti ainoana suomalaisurheilijana Israelin paralympialaisissa 1968

IV Kesäparalympialaiset, Heidelberg, Saksa 1972

Vuoden 1972 kesäparalympialaiset järjestettiin Saksassa. Ne yritettiin ensin järjestää Munchenissä kuten olympialaisetkin, mutta sopivaa majoitusratkaisua ei löydetty, joten tapahtuma järjestettiin Heidelbergin urheiluopistolla.

Kilpailun 984 osanottajaa tulivat 43 eri maasta. Tapahtumassa miteltiin 187 kultamitalista 10 eri lajissa. Ensimmäistä kertaa myös neliraajahalvaantuneet pääsivät kisaamaan ja näkövammaisille järjestettiin näytöslajeja.

Suomen joukkueeseen kuului 19 urheilijaa. Suomalaiset voittivat kolme mitalia: kaksi hopeaa ja pronssin. Matti Launonen ui miesten 1A-luokan 25 metrin selkäuinnin toiseksi, ja Risto Liuska voitti hopeaa miesten 2-luokan 25 metrin rintauinnista sekä pronssia selkäuinnissa.

Saksa päihitti eniten mitaleja voittaneen USA:n täpärästi 28 kullallaan. Suomi sijoittui mitalitilaston sijalle 28.

I Talviparalympialaiset, Örnsköldsvik, Ruotsi 1976

Ensimmäiset talviparalympialaiset järjestettiin Ruotsissa vuonna 1976. Aluksi talvilajeista kehitettiin lähinnä parahiihtoa, ja pienempien kilpailujen jälkeen Örnsköldsvikissä järjestettiin lopulta talviparalympialaiset. Kilpailut olivat vielä melko pienet, ja kisaamaan pääsivät vain amputoidut ja näkövammaiset henkilöt.

Tapahtumaan osallistui 198 urheilijaa 16 eri maasta. He kilpailivat 53 mitalijahdissa maasto- ja alppihiihdossa. Näytöslajina oli mukana myös jääratakelkkailu.

Suomalaisia oli kisaamassa 26, ja he voittivat yhteensä 22 mitalia, kahdeksan kultaa sekä seitsemän hopeaa ja pronssia. Kokonaissijoitukseltaan Suomi tuli mitalitilastossa kolmanneksi, ja edelle nousivat ainoastaan kymmenen kultamitalia voittaneet Saksa ja Hollanti.

V Kesäparalympialaiset, Toronto, Kanada 1976

Vuoden 1976 kesäparalympialaiset järjestettiin Torontossa. Kilpailut kasvoivat hirmuisesti Heidelbergin vuoden 1972 kisoihin nähden. Amputoidut ja näkövammaiset saivat osallistua ensimmäistä kertaa kesäkisoihin.

Tapahtuman kasvaessa maalipallo, lentopallo (seisten) ja ammunta lisättiin paralajeiksi. Kelaustuolitkin kehittyivät, mutta ne olivat vielä kaukana nykyisestä aerodynaamisuudestaan. Vasta 80-luvun loppupuolella kelaustuolit muistuttaisivat enemmän nykyisiä malleja.

Kilpailuun osallistuville 1657 urheilijalle 40 eri maasta oli jaossa 447 kultaa 13 eri lajista.

Suomesta lähti kilpailemaan 38 urheilijaa, jotka toivat maallemme 49 mitalia, joista 12 oli kultaa, 20 hopeaa ja 17 pronssia. Näiden saavutusten myötä Suomi nousi kaikkien aikojen parhalle sijalleen, sijalle 13.

USA (155 mitalia) oli selvä ykkönen voitettuaan yli kaksi kertaa enemmän mitaleja kuin toiseksi jäänyt Hollanti (84 mitalia).

II Talviparalympialaiset, Geilo, Norja 1980

Hyvin onnistuneiden ensimmäisten kisojen jälkeen toiset talviparalympialaiset järjestettiin vuonna 1980 Norjassa. Tällä kertaa 299 osanottajan joukossa oli myös selkäydinvammaisia urheilijoita sekä niin kutsutun les autres -luokan urheilijoita. Les autres (suom. muut) -luokkaan kuuluivat muihin vammaluokkiin kuuluvat urheilijat, esim. CP-vammaiset ja lyhytkasvuiset henkilöt.

Osanottajat, joita tuli 18 eri maasta, pääsivät kilpailemaan kolmessa eri lajissa 63 kultamitalista. Jääratakelkkailu nousi viralliseksi lajiksi oltuaan neljä vuotta aiemmin näytöslajina. Tällä kertaa näytöslajina oli rinnekelkkailu, eli kelkka-alppihiihto.

Suomalaisten 30-henkinen joukkue toi kotiin huikeat 35 mitalia, enemmän kuin mistään muista talviparalympialaisista. Näillä 16 kullalla, seitsemän hopealla ja 12 pronssilla Suomi sijoittui kokonaistilastossa toiseksi.

Isäntämaa Norja päihitti kaikki muut maat voittamalla 23 kultaa.

VI Kesäparalympialaiset, Arnhem, Hollanti 1980

Vuoden 1980 kesäparalympialaisissa Hollannissa kilpaili 1973 urheilijaa 43 eri maasta. Järjestelyjen ja erityisesti luokittelun vaativuuden kasvaessa tapahtumaa suunnittelemaan luotiin isompi kattojärjestö, josta myöhemmin syntyi Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC.

Arnhemissa CP-vammaiset pääsivät ensimmäistä kertaa mukaan paralympialaisiin. Istumalentopallo lisättiin uutena lajina ohjelmaan. Kisojen 13 eri lajissa miteltiin 489 kultamitalista.

Suomen 61-henkinen sijalle 17 sijoittunut joukkue kerrytti kunnon mitallipotin. He voittivat yhteensä 40 mitalia, joista kahdeksan oli kultaa, 19 hopeaa ja 13 pronssia.

Jälleen USA (195 mitalia) päihitti muut kokonaistilastossa, mutta Puola (177 mitalia) ei jäänyt paljon jälkeen voitettuaan yhtä monta kultamitalia.

Suomelta oli jäädä Arnhemin kisat väliin. Lue täältä mistä syystä.

III Talviparalympialaiset, Innsbruck, Itävalta 1984

Kolmannet talviparalympialaiset järjestettiin Itävallassa vuonna 1984. Osanottajia oli 419, ja he tulivat 21 eri maasta. CP-vammaiset urheilijat otettiin omina luokkinaan mukaan kisaamaan. Urheilijat kisasivat 107 mitalijahdissa kolmessa eri lajissa. Vuoden näytöslajina oli suurpujottelu.

Suomen 31 urheilijaa toivat kotiin 34 mitalia, joista 19 oli kultaa, yhdeksän hopeaa ja kuusi pronssia. Tällä näyttävällä saaliilla Suomi sijoittui mitalitilastossa toiseksi. Itävalta kuitenkin vei ansaitusti voiton 70 mitalillaan, joista 34 oli kultaa.

VII Kesäparalympialaiset, Stoke Mandeville, Iso-Britannia/New York, USA 1984

Vuoden 1984 kesäparalympialaiset järjestettiin osittain USA:n New Yorkissa ja osittain Iso-Britannian Stoke Mandevillessä. Järjestäjien kehnon yhteistyön takia kilpailu jakaantui siten, että pyörätuoliurheilijat kisasivat Stoke Mandevillessä vanhan perinteen mukaisesti ja loput urheilijat New Yorkissa. Kesäolympialaiset järjestettiin kyseisenä vuonna Los Angelesissa.

USA:ssa kilpaili 1800 urheilijaa 45 eri maasta ja Iso-Britanniassa 1100 urheilijaa 41 eri maasta. Osanottajat kisasivat 18 eri lajissa 975 mitalijahdissa. Uusina lajeina lisättiin boccia, CP-vammaisten 7-a-side-jalkapallo ja pyöräily.

Suomen joukkueessa oli 85 urheilijaa. Suomalaiset voittivat 58 mitalia, joista 17 oli kultaa, 13 hopeaa ja 28 pronssia. Kotiintuomiset olivat kaikista paralympialaisista suurimmat. Kyseisissä kisoissa mitaleja oli jaossa harvinaisen paljon, mutta suomalaiset myös onnistuivat suorituksissaan hyvin. Mitalitilaston loppusijoitus 15 olikin yksi Suomen parhaista.

Isäntämaat veivät tuplavoiton. USA oli kilpailujen loistava tähti lähes 400 mitalillaan ja Iso-Britannia lähes yhtä kirkkaana tuli toiseksi yli 330 mitalillaan.

IV Talviparalympialaiset, Innsbruck, Itävalta 1988

Toiset Innsbruckin talviparalympialaiset järjestettiin Itävallassa vuonna 1988. Tapahtuma oli alunperin tarkoitus pitää Kanadassa, kuten sen vuoden olympialaiset, mutta järjestäjän kanssa tuli ongelmia, joten kilpailu päätettiin pitää samassa paikassa kuin edelliskerralla.

Kilpailun 377 osanottajaa tulivat 22 eri maasta. He kisasivat 96 kultamitalista neljässä eri lajissa. Vuoden lajitulokas oli ampumahiihto. Sen lisäksi istumahiihtomahdollisuus lisättiin sekä alppi- että maastohiihtoon.

Suomen joukkueessa kisasi 21 urheilijaa, ja he toivat kotiin 25 mitalia, yhdeksän kultaa sekä kahdeksan hopeaa ja pronssia. Suomi sijoittui kokonaistilastossa neljänneksi.

Norja oli jälleen ykkösenä 60 mitalillaan, joista lähes puolet oli kirkkainta metallia.

VIII Kesäparalympialaiset, Soul, Etelä-Korea 1988

Vuoden 1988 kesäparalympialaiset järjestettiin Etelä-Koreassa. Kansainvälinen Olympiakomitea ja Kansainvälinen Paralympiakomitea toimivat ensimmäistä kertaa yhteistyössä kisoja järjestäessään.

Vuodesta 1968 asti tapahtumia oli yritetty saada samaan paikkaan, mikä nyt lopulta onnistui. Perinnettä on jatkettu tästä kahden organisaation ensimmäisestä yhteistyökerrasta lähtien.

Kisaan osallistui 3057 urheilijaa 61 eri maasta. Urheilijat kisasivat 18 lajin 733 mitalijahdissa. Uusina lajeina kisoissa olivat mukana judo ja pyörätuolitennis.

Suomalaisten 52 hengen joukkue sai koottua huikeat 50 mitalia, 11 kultaa, 23 hopeaa ja 16 pronssia sijoittuen mitalitilastossa sijalle 22.

Neljättä kertaa peräkkäin voittajaksi kruunattiin 273 mitalia kasannut USA.

V Talviparalympialaiset, Tignes-Albertville, Ranska 1992

Vuoden 1992 talviparalympialaiset järjestettiin Ranskassa. Osanottajia oli 365, ja he tulivat 24 eri maasta.

Tignes-Albertvillen talviparalympialaiset järjestettiin ensimmäistä kertaa samassa paikassa kuin saman vuoden talviolympialaiset. Perinnettä on jatkettu tästä lähtien.

Urheilijat kisasivat 79 kultamitalista kolmessa eri lajissa. Jääratakelkkailu ei ollut mukana, koska ilmoittautuneita ei lajissa ollut tarpeeksi. Näytöslajeina olivat kehitysvammaisten alppi- ja maastohiihto sekä näkövammaisten ampumahiihto.

Suomen 16 urheilijaa voittivat 14 mitalia, seitsemän kultaa, kolme hopeaa ja neljä pronssia. Suomen loppusijoitus mitalitilastossa oli viides.

USA vei voiton 45 mitalilla.

IX Kesäparalympialaiset, Barcelona, Espanja 1992

Espanjan vuoden 1992 kesäparalympialaiset olivat siihen mennessä parhaiten järjestetyt. Paraurheilijoiden arvostus nousi, kun kilpailujen tv-lähetysten määrä kasvoi. Lähetysoikeuksista tienattiin myös rahaa, jota käytettiin tapahtuman järjestämiskustannuksiin.

Kilpailuihin osallistui 2999 urheilijaa 83 eri maasta. Kisojen 16 lajissa oli jaossa yhteensä 489 mitalisarjaa.

Suomen 71 hengen joukkue voitti 25 mitalia, kahdeksan kultaa, kuusi hopeaa ja yksitoista pronssia ja pääsi mitalitilaston sijalle 20.

Kärkikaksikko olivat USA (175 mitalia, 75 kultaa) ja Saksa (171 mitalia, 61 kultaa).

Suomi voitti kisoista ensimmäisten joukkuelajien kultamitalin olympialaisissa tai paralympialaisissa, kun naismaalipalloilijat valloittivat palkintopallin ykköspaikan.

VI Talviparalympialaiset, Lillehammer, Norja 1994

Vuoden 1994 talviparalympialaiset järjestettiin toista kertaa Norjassa. Kilpailuun osallistui 469 urheilijaa 31 eri maasta. He mittelivät 133 mitalisarjasta viidessä eri lajissa. Kelkkajääkiekko, myöhemmältä nimeltään parajääkiekko, oli ensimmäistä kertaa kisoissa mukana.

Suomen joukkueessa kilpaili 22 urheilijaa, ja he toivat kotiin 24 mitalia, seitsemän kultaa, kuusi hopeaa ja 11 pronssia. Suomi oli tällä kertaa kisojen mitalitilaston seitsemäs ja Norja isäntämaana jälleen ensimmäinen 64 mitalilla.

X Kesäparalympialaiset, Atlanta, USA 1996

Vuoden 1996 kesäparalympialaiset järjestettiin USA:ssa, Georgian osavaltiossa. Kisojen 3259 urheilijaa olivat kotoisin 104 eri maasta.

Isot mediayhtiöt olivat sponsoroimassa ja rahoittamassa paralympialaisia ensimmäistä kertaa. Jaossa oli 519 kultaa, joista miteltiin 19 eri lajissa. Vuoden lajitulokkaat olivat ratsastus ja ratapyöräily.

Suomen 67 urheilijan joukkue sijoittui mitalitilaston sijalle 30. USA, joka voitti 159 mitalia, vei mitalitilaston voiton kuudetta kertaa. Suomi nappasi yhteensä 13 mitalia, neljä kultaa ja pronssia sekä viisi hopeaa.

VII Talviparalympialaiset, Nagano, Japani 1998

Japanin talviparalympialaiset järjestettiin vuonna 1998. Tapahtuma sai aiempaa suurempaa mediahuomiota.

Kilpailemassa oli 562 urheilijaa 31 eri maasta. He kilpailivat 122 kultamitalista viidessä eri lajissa. Jääratakelkkailu oli viimeistä kertaa mukana vähäisen suosionsa takia.

Suomesta lähetettiin 21 urheilijaa kisaamaan. He voittivat 19 mitalia, joista kultaa ja pronssia oli seitsemän sekä viisi hopeaa. Näillä voitoilla Suomen loppusijoitus mitalitilastossa oli yhdeksäs.

Norja 18 kullalla oli jälleen ensimmäisenä, mutta Saksa ei jäänyt paljon jälkeen.

XI Kesäparalympialaiset, Sydney, Australia 2000

Vuoden 2000 kesäparalympialaiset järjestettiin Australiassa. Lippuja myytiin ennätykselliset 1,2 miljoonaa. Kisojen 3879 urheilijaa 123 eri maasta kilpailivat 550 mitalisarjasta 18 eri lajissa. Uusina lajeina mukana olivat purjehdus ja pyörätuolirugby.

Suomalaisten 65 hengen joukkue toi kotiin 10 mitalia: yhden kullan, kolme hopeaa ja kuusi pronssia. Tällä mitalimäärällä Suomi pääsi mitalitilastossa sijalle 43. Kestomenestyjä USA tippui viidenneksi.

Isäntämaa Australia vei voiton 149 mitalillaan.

VIII Talviparalympialaiset, Salt Lake City, USA 2002

Vuoden 2002 talviparalympialaiset järjestettiin USA:ssa Utahin osavaltiossa. Tapahtuma oli niin suosittu, että liput myytiin loppuun, minkä johdosta niitä tehtiin lisää.

Kilpailemassa oli 415 urheilijaa 36 eri maasta. He mittelivät neljän eri lajin 92 mitalisarjasta.

Suomen 15 urheilijaa voittivat kahdeksan mitalia: neljä kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia. Suomi sijoittui mitalitilaston yhdeksänneksi.

Saksa voitti 17 kultamitalillaan, ja USA, jolla oli kokonaisuudessaan eniten mitaleja, tuli toiseksi.

XII Kesäparalympialaiset, Ateena, Kreikka 2004

Kreikan kesäparalympialaisissa vuonna 2004 kilpaili 3808 osanottajaa 135 eri maasta. Tapahtuma polkaistiin käyntiin värikkäällä avausseremonialla, jossa julkistettiin Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n nykyinen logo.

Kilpailussa oli jaossa 519 mitalisarjaa 19 eri lajissa. Uutena lajina lisättiin näkövammaisten 5-a-side-jalkapallo.

Suomen joukkuetta edusti ennätykselliset 86 urheilijaa, mukana olivat miesten ja naisten istumalentopallo- sekä miesten ja naisten maalipallojoukkueet. Suomi sijoittui mitalitilastossa sijalle 35 kasaamalla kahdeksan mitalia, joista neljä oli kultaa, yksi hopeaa ja kolme pronssia.

Kiina vei kokonaisvoiton 141 mitalillaan ensimmäistä kertaa paralympialaishistoriassa. Maa oli kiivennyt vuosi vuodelta korkeammalle sijalle ensimmäisistä osallistumiskerrastaan vuonna 1984 lähtien.

IX Talviparalympialaiset, Torino, Italia 2006

Italian talviparalympialaiset järjestettiin vuonna 2006. Kisojen 474 urheilijaa tulivat 38 eri maasta. Jaossa oli 58 mitalisarjaa viidessä eri lajissa, joista pyörätuolicurling oli mukana ensimmäistä kertaa.

Suomen seitsenhenkistä joukkuetta ei onnistanut, ja he palasivat kotiin tyhjin käsin ensimmäistä kertaa talviparalympialaisten historiassa.

Suomea paljon paremmin menestyi Ukraina, joka nousi edelliskisojen mitalitilaston 18. sijalta kolmanneksi. Venäjä vei voiton 13 kultamitalillaan.

XIII Kesäparalympialaiset, Peking, Kiina 2008

Kiinan vuoden 2008 kesäparalympialaiset olivat suurmenestys. Huikeat 3,8 miljardia katsojaa nautti television ääressä, kun paralympialaisten 3951 urheilijaa 146 eri maasta kisasivat 472 mitalisarjasta 20 eri lajissa. Soutu oli ensimmäistä kertaa mukana.

Suomen 31 urheilijaa voittivat kuusi mitalia, kaksi kutakin laatua. Isäntämaa Kiina, joka voitti 89 kultaa, oli mitalitaulukon ensimmäinen. Suomi jäi sijalle 40.

X Talviparalympialaiset, Vancouver, Kanada 2010

Vuoden 2010 talviparalympialaiset kisattiin Kanadassa. Mukana mittelöimässä 64 kullasta viidessä eri lajissa oli 502 urheilijaa 44 eri maasta. Katsojaennätys rikkoutui, kun kisoja oli jännittämässä huikeat 230 000 ihmistä. Kotikatsomoissa kisoja seurasi 1,6 miljardia katsojaa.

Suomen viisi urheilijaa tulivat kotiin kaksi mitalia matkassaan. Kokonaistilasossa Suomi sijoittui sijalle 17. Suomen mitalisti Maija Löytynoja selviytyi 3 kilometrin pursuit-pystyampumahiihdon toiseksi, ja Ilkka Tuomisto tuli kolmanneksi pystymaastohiihdon sprintissä.

Saksa kruunattiin jälleen ensimmäiseksi 13 kultamitalinsa ansiosta. 

XIV Kesäparalympialaiset, Lontoo, Iso-Britannia 2012

Iso-Britannian kesäparalympialaisissa vuonna 2012 kilpaili 4237 urheilijaa peräti 164 eri maasta. Kaikki vuoden olympiasponsorit tukivat myös paralympialaisia, ja suuren mediahuomion ansiosta yleisön näkemykset vammaisuudesta Iso-Britanniassa muuttuivat.

Kilpailijat kisasivat 20 eri lajin 503 mitalisarjasta. Kahdentoista vuoden tauon jälkeen kehitysvammaiset urheilijatkin pääsivät taas kilpailemaan yleisurheilussa, uinnissa ja pöytätenniksessä.

Suomen 35-henkinen joukkue toi kotiin kuusi mitalia, neljä kultaa, hopean ja pronssin. Yhden kultamitalin vei miesten maalipallojoukkue, jossa pelasivat Toni Alenius, Jarno Mattila, Erkki Miinala, Ville Montonen, Tuomas Nousu ja Petri Posio.

Toni Piispanen ja Leo-Pekka Tähti nappasivat kultaa 100 metrin kelauksen T51- ja T54-luokissa. Neljännen kullan voitti Jere Forsberg taljajousessa. Katja Karjalainen voitti hopeaa kouluratsastuksen luokan Ib vapaaohjelmassa. Marjaana Huovinen puolestaan otti pronssia F52/53/33/34-luokkien keihäänheitossa.

Suomen mitalisaalis riitti mitalitilaston sijaan 32. Kiina jatkoi voittoputkeaan; kolmas ykkössija syntyi 231 mitalilla.

XI Talviparalympialaiset, Sotshi, Venäjä 2014

Venäjän vuoden 2014 talviparalympialaiset ylittivät kaikki odotukset suunnattomalla suosiollaan. Lippuja myytiin 316 200 kappaletta, peräti 40 % enemmän kuin edelliskerralla.

Vuonna 1980 Neuvostoliitto kieltäytyi paralympialaisten järjestämisestä, koska heidän virallisen näkemyksensä mukaan maassa ei ollut lainkaan vammaisia henkilöitä. Sotshissa suhtautuminen oli kuitenkin jo aivan toinen, kun venäläiset hurrasivat kovaa ja kaikille. Tapahtuman tunnelma oli pilvissä, ja koti-televisioiden äärellä oli 2,1 miljardia katsojaa.

Viidessä eri lajissa kisattiin 72 mitalisarjasta. Uudeksi paralympialajiksi lisättiin lumilautailu. Mitaleista kisaamassa oli 541 urheilijaa 45 eri maasta. Heistä 13 oli suomalaisia.

Ilkka Tuomisto voitti hopeaa pystyhiihtäjien 20 kilometrin maastohiihdosta. Suomen loppusijoitus oli 16. Venäjän huippuhyvät maastohiihtäjät nostivat maan ensimmäiselle sijalle. Venäjän mitalisaldo oli 80, joista 30 oli kultaa.

XV Kesäparalympialaiset, Rio de Janeiro, Brasilia 2016

Etelä-Amerikan ensimmäiset paralympialaiset järjestettiin Brasiliassa vuonna 2016. Tapahtuma, johon osallistui 4328 urheilijaa 159 eri maasta, oli siihen mennessä järjestetyistä paralympialaisista suurin. Naisurheilijoiden määrä oli kaksinkertaistunut 20 vuoden takaisiin Atlantan kisoihin verrattuna.

Urheilijat mittelivät 528 mitalisarjasta 22 eri lajissa, joista paramelonta ja -triathlon olivat uusia.

Suomen 27 hengen joukkue toi kotiin kolme mitalia, yhden jokaista laatua. Leo-Pekka Tähti voitti neljännen peräkkäisen kultansa T54-luokan 100 metrin kelauksessa, Marjaana Heikkinen (ent. Huovinen) nappasi hopeaa F34-luokan keihäänheitossa ja kisojen ensikertalainen Henry Manni voitti 100 metrin kelauksen pronssia T34-luokassa.

Suomi sijoittui kokonaistilastossa sijalle 56. Kiina oli neljättä kertaa peräkkäin ensimmäisenä 239 mitalillaan, joista yli sata oli kultaa.

XII Talviparalympialaiset, Pyeongchang, Etelä-Korea 2018

Vuoden 2018 talviparalympialaiset järjestettiin Etelä-Koreassa. Kilpailuihin osallistui yhteensä 567 urheilijaa 49 eri maasta. He kisasivat kuudessa eri lajissa. Urheilijoiden kilpailua seurasi taas ennätysmäärä katsojia. Paikan päällä oli hurraamassa 343 000 katsojaa, ja 1,87 miljardia ihmistä seurasi lähetystä jännityksellä ympäri maailmaa.

Suomen 15 hengen joukkue nappasi mukaansa kolme mitalia, yhden kullan ja kaksi pronssia. Matti Suur-Hamari voitti kultaa miesten SB-LL2-luokan lumilautacrossissa ja pronssia banked slalomissa. Suomen toinen mitalisti Ilkka Tuomisto voitti miesten pystyhiihtäjien maastohiihdon sprintissä pronssia.

Suomi oli mitalitilastossa 16. sijalla USA:n voittaessa 36 mitalilla.

XVI Kesäparalympialaiset, Tokio, Japani 2021

Japanin Tokiossa järjestetyt kesäparalympialaiset piti alun perin käydä vuonna 2020, mutta koronaviruspandemiasta johtuen ne siirtyivät vuodelle 2021.

Kilpailuihin osallistui yhteensä 4403 urheilijaa 161 maasta sekä eri maan urheilijoista kootusta pakolaisten joukkueesta. Kilpailut järjestettiin ilman yleisöä ja tarkan koronaprotokollan vallitessa. Jaossa oli 539 sarjaa mitaleja 22 eri lajissa, joista taekwondo ja sulkapallo olivat uusia lajeja. Edellisiin kesäparalympialaisiin verrattuna lajiohjelmasta olivat pudonneet pois purjehdus ja CP-jalkapallo.

Suomen 16 urheilijan joukkue saavutti viisi mitalia. Toni Piispanen voitti uransa toisen paralympiakullan ylitettyään maaliviivan ensimmäisenä T51-luokan 200 metrin ratakelauksessa. Saman luokan 100 metrin matkalla Piispanen voitti hopeaa. Leo-Pekka Tähden viidennen peräkkäisen T54-luokan 100 metrin paralympiakullan metsästys kariutui maaliviivan tuntumassa, hän voitti kuitenkin hopeaa. Amanda Kotaja kelasi T54-luokan 100 metrin kilpailussa uransa ensimmäisen paralympiamitalin, hopeaa. Marjaana Heikkinen voitti mitalin kolmansissa peräkkäisissä kesäparalympialaisissa, tällä kertaa kotiin tuomisena oli F34-luokan keihäänheiton pronssia.

Suomi oli mitalitilastossa jaetulla 52. sijalla. Kiina oli viidettä kertaa peräkkäin mitalitilaston ykkönen 207 mitalillaan.

XIII Talviparalympialaiset, Peking, Kiina 2022

Vuoden 2022 talviparalympialaiset järjestettiin Kiinassa. Kilpailuihin osallistui yhteensä 564 urheilijaa 46 eri maasta. He kisasivat kuudessa eri lajissa. Koronaviruspandemian vuoksi kisapaikoille ei otettu katsojia. Juuri kisojen alla Venäjä hyökkäsi Valko-Venäjän tukemana Ukrainaan, minkä johdosta venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat suljettiin pois kisoista.

Suomen kuuden urheilijan joukkue saavutti neljä mitalia: kaksi kultaa ja kaksi hopeaa. Matti Suur-Hamari voitti kultaa miesten SB-LL2-luokan lumilautacrossissa ja hopeaa banked slalomista. Santeri Kiiveristä tuli ensimmäinen suomalainen alppihiihdon paralympiamitalisti, kun hän voitti kultaa suurpujottelusta ja hopeaa alppiyhdistetystä.

Suomi oli mitalitilaston 13:s. Isäntämaa Kiina oli ykkönen 61 mitalilla.

Kaikki suomalaiset paralympiamitalistit on listattu täällä

Paralympiahistoriikin on koonnut Paralympiakomiteassa kesätöissä kesällä 2021 ollut Solina Rosti.