Esteettömyys

Kuva: Petri Jauhiainen

Sanapari esteetön reitti saattaa tällä hetkellä jopa toimia tulppana toimintarajoitteisten henkilöiden luontoliikuntamahdollisuuksien kehittämisessä. Tulpan syynä on tiedon puute. Tähän saakka ei ole koottu lainkaan esteettömyystietoa sellaisista reiteistä, jotka ehkä ovat virallisten esteettömyysmääräysten vastaisia, mutta jotka silti voisivat palvella suurta osaa toimintarajoitteisista retkeilijöistä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU (nykyinen Suomen Paralympiakomitea), Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE ja Metsähallituksen Luontopalvelut käynnistivät vuonna 2018 Esteetön eräpolku -hankkeen.

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE teki vuonna 2014 Luonto-ESKEH -projektissa luontoreittien esteettömyyskartoituslomakkeet ja niihin liittyvät kriteerit sekä oppaan luontokohteiden esteettömyyden kartoittajalle. Luonto-ESKEH soveltuu parhaiten rakennetun ympäristön kartoittamiseen. Sen avulla Suomeen on syntynyt jo kymmeniä esteettömiä, mutta lyhyitä reittejä.

Esteetön eräpolku -hankkeessa tähdätään siihen, että retkeilijä innostuu pidemmille reiteille. Hankkeessa on täydennetty Luonto-ESKEH -lomakkeita ja laadittu lisäohjeita. Esteetön eräpolku -lomakkeet soveltuvat erityisesti pitkien luontoreittien dokumentointiin ja niistä tiedottamiseen. Etukäteen saatava tieto on tärkeää, jotta retkeä suunnitteleva saa tarvitsemansa tiedot kohteesta ja voi sen perusteella arvioida soveltuuko se hänelle.    

– Me tarvitsemme lisää viipymää esteettömään luontomatkailuun ja retkeilyyn eli että löytyy reittejä, joissa voi tehdä yli yön kestäviä retkiä, ja joissa fasiliteetit ovat esteettömyyden osalta riittävän hyvässä kunnossa, sanoo Paralympiakomitean esteettömyysasiantuntija Jukka Parviainen. 

– Ajatusmalli on ollut tähän asti se, että pitää ensin olla esteetön reitti ennen kuin rakennetaan sinne esteettömät fasiliteetit. Entä jos käännetään tämä toisinpäin? Lähtökohdaksi pitäisi saada se, että aina kun rakennetaan huusseja, tulipaikkoja, retkipöytiä, halkovajoja tai laitureita, niin tehtäisiin ne esteettömiksi, koska se on hyödyksi kaikille. Kyllä sinne ns. tavallisenkin reitin varrella olevaan vessaan saattaa päästä toimimisrajoitteisia retkeilijöitä, Parviainen jatkaa.

Esteettömän luontoliikunnan kehittäminen ei niinkään ole rakentamista kuin viestintää. Ihmisten pitää saada etukäteen mahdollisimman tarkkaa ja paikkansa pitävää tietoa reitistä, jotta he voivat itse arvioida soveltuuko se juuri heille. Tarvitaan paitsi työkalut reittien kuvailuun, myös ihmisiä, jotka osaavat näiden työkalujen avulla tätä tietoa tuottaa, ja lopulta paikka, josta tieto on helposti saatavilla.

– Olemme miettineet Esteetön eräpolku -hankkeessa, että esteettömyyskartoittajakoulutuksen käyneille voitaisiin rakentaa lisäpaketti, johon kuuluu tämä luontoliikuntakokonaisuus ja toisaalta niin, että luontoalalla työskenteleville ihmisille, esimerkiksi eräoppaille, olisi tarjolla oma esteettömyyspakettinsa, Parviainen kertoo. 

Reittikuvauksille yksi luonteva paikka on Metsähallituksen luontoon.fi-palvelu, josta reitit jo nyt löytyvät. Esteettömiä reittejä sieltä löytyy tällä hetkellä vain kourallinen, johtuen juuri tämän tekstin alussa avatusta esteetön reitti -termin rajoittavasta luonteesta. Tulevaisuudessa sivustolta voisi löytyä esimerkiksi esteettömät reitit -otsikon alta huomattavasti isompi määrä reittejä, jotka eivät välttämättä tiukkaan ottaen täytä kaikkia esteettömyyskriteerejä, mutta jotka on riittävän tarkasti kuvattu, jotta liikkujat voivat tehdä itse päätöksen lähteäkö reitille vai ei.

Tutustu Metsähallituksen Luontoon.fi-sivustoon.

– Kuvaukset ovat tietysti tekstiä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös videokuvaa, jolloin oman arvion tekeminen reitin soveltuvuudesta on vielä helpompaa, Parviainen sanoo.

Hankkeessa laaditaan myös ohjeet kohdepisteiden näyttämiseksi internetpohjaisissa karttapalveluissa. Kohdepisteillä merkitään reitin kulkemiseen ja viipymään liittyvät oleelliset asiat, kuten parkkipaikat, vessat, tuli- ja nuotiopaikka tai reitin vaikein kohta. Kohdepisteisiin voi lisätä sanallista ja numeraalista kuvausta sekä esimerkiksi videokuvaa.

Esteetön eräpolku -hanketta koordinoi Suomen Paralympiakomitea kumppaneinaan Metsähallituksen Luontopalvelut ja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman hankkeen ensimmäisessä vaiheessa päivitettiin Luonto-ESKEH -lomakkeet sekä laadittiin Esteetön eräpolku -ohjeet. Toisessa, kevääseen 2020 jatkuvassa vaiheessa ohjeita on testattu ja jatkojalostettu.

Luonto ESKEH -lomakkeet ja Esteetön eräpolku -ohjeet löytyvät Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen sivuilta.

Tutustu Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen sivuihin.

PS. Paralympiakomitea on mukana myös Suomen, Viron ja Latvian yhteisessä EU-rahoitteisessa Nature Access to All -hankkeessa (NatAc), jota Suomessa koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. 

Lue lisää tietoa Nature Access to All-hankkeesta Metsähallituksen sivuilta.

Kuva: Petri Jauhiainen