Ahkeraa treeniä ja positiivista fiilistä

Susanna Halme on parikymppinen Suomen naisten maalipallomaajoukkueen pelaaja, jolla on Pajulahdessa edessään uransa kolmannet arvokilpailut.

"Elämä kuljettaa. Vastaan tulee ylä- ja alamäkiä. Menestyäkseen täytyy käydä myös pohjalla. Tiedän, kliseistä ja kulunutta, mutta silti ihan totta.

Syksyllä on edessä kotikisat. EM-kilpailut ovat ensimmäiset isot kisat niin minulle kuin maajoukkueellekin pariin vuoteen. Tavoittelimme tiukasti Rion paikkaa maailmankisoista ja EM-kisoista 2015, mutta meidän oli tyydyttävä välivuoteen. Iso pettymys, mutta jälkeenpäin ajateltuna se avasi paljon mahdollisuuksia. Oli aikaa hyvän pohjan rakentamiselle ja perustreenille. Toisaalta oli myös mahdollisuus tehdä välillä jotain muutakin kuin urheilla. Itse vietin kuusi viikkoa vapaaehtoistyössä Tansaniassa. Ihan virkistävää!

Nyt naisten maajoukkue on taas valmis ja motivoitunut tavoittelemaan menestystä. Minulle tämä on sinänsä merkittävää, että kyseessä on kolmannet arvokisani – mutta tavallaan kuitenkin jossain mielessä ensimmäiset. Aloitin maajoukkueessa syksyllä 2014 ja olin mukana Koreassa (maailmankisat) ja Liettuassa (EM-kisat) 2015. Siellä paikkani oli kuitenkin pääasiassa vaihtopenkin puolella. Kuluneen parin vuoden aikana olen kehittynyt, kasvanut ja oppinut – eli myös saanut lisää vastuuta. Nämä ovatkin ensimmäiset arvokisat, joihin tiedän lähteväni isoa vastuuta kantavana pelaajana. Entä tuoko se sitten paineita? Kyllä ja ei.

Pääasiassa harjoitteluni ja valmistautumiseni on sujunut hyvin. Joulukuussa aloitimme kolmen maajoukkuenaisen voimin fysiikkavalmennuksen Newton Finlandilla. Kehitys on ollut huimaa ja treenaaminen todella nousujohteista. Sarjakauden ja leirien suoritukset ovat olleet tasaisia. Tänä vuonna tehdessäni etäopintoja minulla on ollut mahdollisuus antaa paljon aikaa harjoittelulle: olen pystynyt treenaamaan järkevästi kahdesti päivässä ilman, että kokonaiskuormitus kasvaa liian suureksi. Uskon ja toivon, että tämän kovan työn tulokset näkyvät syyskuussa.

Kaikki ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Joukkueessamme on ollut loukkaantumisia ja sairastelua (itse olen niiltä onneksi säästynyt). Meitä on vähän, joten laatu korvaa määrän: varaa loukkaantumisille ja treenitauoille ei oikein olisi. Lisäksi omat opintoni eivät tänä vuonna sujuneet suunnitelmien mukaan. Viime kuun lopussa suuntasin jälleen kerran valintakokeisiin kokeilemaan onneani ja etsimään itseäni. Opintostressi ja tietämättömyys tulevaisuudesta ovat niitä arjen huonompia puolia, jotka saattavat ajoittain heijastua myös harjoitteluun.

Suhtaudun Pajulahden EM-kisoihin odottavasti. Uskon joukkueeseemme – meillä on hyvää tekemisen meininkiä ja positiivista fiilistä.  Syyskuussa tullaan varmasti näkemään ehjä ja motivoitunut naisten maajoukkue, joka pelaa suurella sydämellä kotiyleisön edessä. Tulossa on myös minulle henkilökohtaisesti tärkeä tilaisuus: aion näyttää tahtoni ja taitoni tutussa hallissa suomalaisten katsojien edessä!"

Pajulahti 2017 -blogissa julkaistaan 22 kirjoitusta, yksi per viikko aina 18.–22.9. järjestettäviin EM-kilpailuihin saakka. Jokaisella blogitekstillä on eri kirjoittaja. Uusi blogiteksti julkaistaan aina joka keskiviikko.