Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
21.05.2018 | Paralympiakomitea

BLOGI: Tulevaisuutta varten entistä vahvempi sinä

Jokaisen huipulle tähtäävän urheilijan kehittyminen huippu-urheilijaksi lähtee jostain. Jostain hetkestä tai ajanjaksosta, jolloin harjoitteluun liitetään tavoitteita pidemmälle ajanjaksolle, arki ruokailuineen ja lepoineen muuttuu suunnitelluksi. Mukaan alkaa tulla toinen toisensa jälkeen lisää asiantuntijoita auttamaan juuri sinua matkalla huipulle. Minulla tuo matka alkoi kahdeksan vuotta sitten nuorten paralympiaryhmästä, johon valitaan eri ikäisiä nuoria lupaavia paraurheilijoita.

Lapsena kirjoitin jo ystäväni kirjaan unelmakseni paralympiavoiton ja lajini valitsin jo ennen kuin olin ikinä sitä kokeillut. Nämä asiat eivät tehneet minusta kuitenkaan huippu-urheilijaa. Matkani huippu-urheilijaksi alkoi määrätietoisemmalla valmentautumisella, nuorten ryhmästä saatavalla henkisellä tuella, psyykkisellä valmennuksella ja ravintovalmennuksella. Tein päätöksen, että minusta tulee maailman paras ja teen kaikkeni sen eteen.

Olin pitkään ainoa nainen lajini pyörätuolikelauksen parissa. Opin harjoittelemaan ja kilpailemaan miesten kanssa, josta olen erittäin kiitollinen. Nuorten ryhmä antoi minulle mahdollisuuden tavata muita naisurheilijoita muista lajeista, saada vertaistukea. Miesten kanssa kovaa treenaaminen ja naisurheilijoiden tuki tekivät minusta vahvan urheilijan.

Olin nuorten paralympiaryhmässä vuoden 2014 loppuun asti. Sinä aikana olin saavuttanut tuloksia, joita en ikinä ollut kuvitellut saavuttavani niin nopeasti. Tuki, jota olen saanut monesta eri paikasta, on ollut avain korvaamatonta. Ryhmässä oloaikana aloin oppimaan tuntemaan itseni urheilijana, kuuntelemaan omaa kehoani, ymmärtämään miksi teen kyseisen treenin, en vain suorittamaan sitä laput silmillä. Ymmärsin noina aikoina myös psyykkisen valmennuksen tärkeyden, sillä kaikki mitä tapahtuu pään sisällä vaikuttaa myös fyysisesti. Voin oppia tietoisesti harjoittelemaan ja kilpailemaan hyvin, voin päästää peloistani irti, jotteivat ne häiritse enää suorituksiani. Ryhmässä olo aikana pettymyksien ja muiden vaikeuksien hyväksyminen, sekä kärsivällisyys kehittymisen suhteen, kasvoi.

Nuorten paralympiaryhmässä olin avoin kaikelle ja tallensin asioita päähäni tulevaisuutta varten. Nuorella urheilijalla ei ole mahdollisuutta omaksua ja ottaa käyttöön heti kaikkia vinkkejä ja oppeja. Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa, että kaikki leireillä käytävät asiat opetetaan nuorille syystä ja niihin asioihin on mahdollisuus palata vielä vuosien jälkeen.  Vaikkei kaikkien asioiden merkitystä ymmärrä nuorena, vanhempana niiden asioiden vuoksi olet entistä vahvempi sinä.

 

Kirjoittaja: Amanda Kotaja