Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
27.09.2018 | Paralympiakomitea

Para-etuliite valtaa alaa vammais-etuliitteeltä urheiluviestinnässä

Onko para-etuliite lopullisesti syrjäyttämässä vammais-etuliitteen, kun puhutaan urheilusta, urheilijoista ja eri lajeista?

Integraatiolajien syyskuisten tapaamisten sarja jatkui tiistaiaamuna 25.9. Helsingin Sporttitalolla viestintäteemalla (aiemmat teemat: rekrytointi & talentti sekä luokittelu). Puheenaiheena olivat termit ja tarkemmin se, onko para-etuliite lopullisesti syrjäyttämässä vammais-etuliitteen, kun puhutaan urheilusta, urheilijoista ja eri lajeista. Aiheesta alusti VAU:n tiedottaja Lauri Jaakkola.

Uimaliiton Kati Kauhanen muisteli samaa tematiikkaa pyöritellyn jo reilut kymmenen vuotta sitten. Jotain on kuitenkin aikojen saatossa muuttunut, sillä vielä edellisvuosikymmenellä Kauhanen muistelee parauimari-termiä jonkin verran karsastetun.

– On ollut havaittavissa, että tänä päivänä ainakin osa urheilijoista vierastaa vammais-etuliitteen käyttöä, ja se on tietenkin asia, jota emme voi organisaatiotasolla jättää huomioimatta, Jaakkola totesi.

Jaakkolan mukaan kurantti ohjeistus tällä hetkellä on, että paraurheilijaksi voi kutsua urheilijaa, joka kilpailee paralympialajeissa. Samoin lajit, jotka ovat paralympialaisten ohjelmassa, voivat käyttää para-etuliitettä. Monessa lajissa tämä päätös on tehtykin.

Mutta mitä tehdä silloin, jos lajin piirissä on sekä paraurheilijoita – eli paralympiakelpoisia urheilijoita – että muita vammaisurheilijoita? Ratsastajainliitossa tästä on keskusteltu jo pitkään ja lajin harrastajien ääntä on kuultu. Ensi vuonna Vammaisratsastuskomitean nimeksi vaihtuu Pararatsastuskomitea. Huolimatta siitä, että iso osa ratsastusta harrastavista vammaisista henkilöistä ei voisi saada paralympialaisiin oikeuttavaa luokitusta. Pararatsastus-kattokäsitteen alla ovat muun muassa kehitysvammaiset Special Olympics -ratsastajat.

Pöytätennisliitossa puolestaan siirryttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa käyttämään liikuntavammaisten pöytätenniksen SM-kisoista nimitystä parapöytätenniksen SM-kisat. Sattumaa tai ei, mukana oli ensimmäistä kertaa myös muita kuin liikuntavammaisia pelaajia.

Oma lukunsa on sulkapallo ja kotimaisen vammaissulkapallon koordinoinnista yhteistyössä lajiliiton kanssa vastaava VaSuPa eli Vammaissulkapallo ry. Kansainvälisistä arvokisoista puhutaan parasulkapallokisoina, onhan sulkapallo nykyään osa paralympiaohjelmaa, mutta kansalliset kilpailut ovat vammaissulkapalloa.

Kansainvälinen Paralympiakomitea IPC ajaa voimakkaasti para-brändiä siten, että myös lajit, joille on olemassa lajia hyvin kuvaava oma nimensä, kuten Ice Sledge Hockey (kelkkajääkiekko) ovat saaneet para-etuliitteen (Para Ice Hockey). IPC:n ajama trendi näkyy myös niissä paralajeissa, jotka eivät ole suoraan IPC:n hallinnoimia. Esimerkiksi istumalentopallosta puhutaan kansainvälisillä kentillä Para Volleyna. Suomessa paralentopallo on vielä oudohko termi. Boccia on vammaisurheilulaji, jonka osalta on Suomessa alettu käyttämään para-etuliitettä erottaakseen paralympiaohjelmaan kuuluva vaikeavammaisten boccia invalidi- ja eläkeläisyhdistysten piirissä suositusta niin sanotusta kansallisesta bocciasta.

– Lopputulemana voisi sanoa, että para-etuliite on vallannut jo ison alan ja valtaa sitä jatkuvasti lisää. Vammais-etuliitteen käyttö on vastaavasti väistymässä. Ei-paralympialajien kohdalla täytyy usein soveltaa ja käyttää termejä kuten soveltava jalkapallo tai sitten puhua yksittäisistä lajiryhmistä, kuten CP-jalkapallo ja sähköpyörätuolijalkapallo. Mutta ei myöskään ole täysin tavatonta ottaa para-etuliitettä kuvaamaan lajin koko vammaisurheilutoiminnan kirjoa, kuten ratsastuksessa päätettiin, Jaakkola linjasi.

Jaakkola esitteli puheenvuoronsa päätteeksi myös Suomessa tulevan vuoden aikana järjestettävien kansainvälisten para-/vammaisurheilun arvokilpailujen kirjoa. Lista on luettavissa alla, ja jos havaitset listasta puutteita, niin ota yhteyttä Lauri Jaakkolaan (lauri.jaakkola@vammaisurheilu.fi).

– Tässä on toistakymmentä kilpailua, muun muassa kaikki talviparalympialaisten lajit vielä tämän vuoden puolella. Se ei olisi mahdollista ilman lajiliittointegraatiota, Jaakkola sanoi.

  • 7.–15.10. Liikuntakeskus Pajulahti: Pyörätuolirugbyn B-sarjan EM-kilpailut
  • 6.–8.11. Vierumäen Urheiluopisto: Kelkkajääkiekon (Para Ice Hockey) C-sarjan MM-kilpailut
  • 9. –15.11. Kisakallion Urheiluopisto: Pyörätuolicurlingin B-sarjan MM-kilpailut
  • 24.–27.11. Pyhä: Para-alppihiihdon Euroopan Cupin osakilpailu
  • 30.11.–2.12. Pyhä: Paralumilautailun maailmancupin osakilpailu
  • 12.–19.12. Vuokatti: Paramaastohiihdon ja -ampumahiihdon maailmancupin osakilpailu
  • 17. –20.1. Liikuntakeskus Pajulahti: Pajulahti Games (maalipallo, sokkopingis, yleisurheilu, istumalentopallo, judo, voimanosto, salibandy, alppihiihto)
  • 26.–31.3. Pyhä: Paralumilautailun MM-kilpailut
  • 21.–27.5. Liikuntakeskus Pajulahti: Sähköpyörätuolijalkapallon Nations Cup (EM-kilpailut)
  • 25.–30.6. Liikuntakeskus Pajulahti: European Para Youth Games (yleisurheilu, uinti, judo, boccia, maalipallo, pyörätuolikoripallo, pöytätennis, sokkopingis)
  • 24.–28.7. Tampere: Down-urheilijoiden yleisurheilun ja pöytätenniksen EM-kilpailut
  • 2.–4.8. Tampere: Para Dance Sport (pyörätuolitanssi) International Competition

 

Lähde: Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n tiedotus
Kuvassa: Katja Karjalainen Rion paralympialaisissa, kuva: Harri Kapustamäki