Uutiset Kaikki uutiset
Jaa facebookissaJaa twitterissäJaa linkedinissä
01.12.2016 | Paralympiakomitea

Rio-analyysi: satsaus valmennusosaamiseen ja urheilijoiden terveyteen

Rion paralympialajien valmennusjohto on analysoinut paralympiajoukkueen suorituksen ja linjannut johtopäätökset kohti Tokion 2020 paralympialaisia. Suomi saavutti Rion paralympialaisista kolme mitalia ja 12 pistesijaa joukkueen tavoitellessa vähintään kuutta mitalia.

Paralympiakomitean valmennuspäällikkö ja paralympiajoukkueen johtaja Kimmo Mustosen mukaan terävyyttä täytyy löytyä niin urheilijoiden päivittäisharjoittelun laadussa ja määrässä, olosuhteiden optimoinnissa, tarkemmassa terveyden ja fyysisen kunnon seurannassa, valmennusosaamisen kehittämisessä sekä asiantuntijatoiminnan hyödyntämisessä.

– Urheilijoiden suoritustaso ei yksinkertaisesti ollut Riossa riittävän hyvää tavoiteltuun paralympiamenestykseen verrattuna. Monella urheilijalla oli rikkonainen valmistautumiskausi Rioon ja ikäviä vastoinkäymisiä juuri ennen paralympialaisia. Nämä pitää ehkäistä tulevaisuudessa mahdollisimman minimiin. Lisäksi valmennuksen tasoa Suomessa on nostettava ja pyrittävä lisäämään sekä urheilijoiden että valmentajien resursseja. Kilpailu kovenee jatkuvasti ja on löydettävä pienenä maana luovia ja tehokkaita ratkaisuja, jotta Suomen taso saadaan nousuun, Mustonen summaa, mutta muistuttaa myös joukkueen onnistumisista.

-Toisaalta myös hyviksi koettuja käytäntöjä, kuten joukkueen säännöllisiä yhteisleirejä ja valmentajatapaamisia, tulee edelleen jatkaa. Näillä oli iso merkitys joukkueen yhteishengen ja upean ilmapiirin rakentumisessa itse kisoissa.

Tällä hetkellä monen paralympialajin päävalmentaja toimii oman työn ohessa tehtävässään. Suomen Urheiluliitto palkkaa ensimmäistä kertaa kokopäiväisen päävalmentajan parayleisurheiluun, kun Maarit Kurki aloittaa tehtävässä vuodenvaihteessa. Uimaliitossa puolestaan Kati Kauhanen on kehittänyt parauintia ja toiminut päävalmentajana kokopäiväisenä työntekijänä.

Paralympiakomitea on jo ryhtynyt toimenpiteisiin, joissa vahvistetaan Riossa ontuneita kohtia. Valmennusosaamista kehitetään vuoden 2017 syksyllä alkavalla vammaisurheilun valmentajien ParaVAT-tutkinnolla. Tutkinto toteutetaan Liikuntakeskus Pajulahdessa ja siihen saatiin rahoitusta Urheiluopistosäätiöltä.

Urheiluakatemiaympäristö tarjoaa vammaisurheilijalle parhaat päivittäisharjoitteluolosuhteet

Vammaisurheilijoiden päivittäisharjoittelussa olennaisena osana ovat Urheiluakatemiat. Suomessa on 21 urheiluakatemiaa ja niissä harjoittelee yhteensä noin 60 vammaisurheilijaa. Urheiluakatemia tarjoaa paikallisella tasolla hyvän asiantuntijaverkoston ja olosuhteet vammaisurheilijan päivittäisharjoittelun tehostamiseen. Tätä verkostoa urheilijat, valmentajat ja terveydenhuolto voisivat hyödyntää vieläkin tehokkaammin.

Urheilijoiden terveyteen kiinnitetään jo ensi vuodesta lähtien entistä enemmän huomiota ja pyritään taklaamaan muun muassa rasitusvammoja.

-Paralympiakomitean johdolla potentiaalisia paralympiaurheilijoita testataan tulevaisuudessa säännöllisesti yhteisten leirien yhteydessä sekä terveydentilaa seurataan tehostetusti. Lisäksi psyykkistä valmennusta vahvistetaan, valmennuspäällikkö Mustonen linjaa.

Suomen paralympiajoukkueen keski-ikä oli 34 vuotta. Nuorten paralympiaryhmässä on monta potentiaalista tulevaisuuden paralympiaurheilijaa, mutta on selvää, että uusia lahjakkaita urheilijoita olisi hyvä löytää lisää ja saada heidät mukaan ohjattuun harjoitteluun ja sitä kautta kilpaurheilun pariin. Tässä avainasemassa on yhteistyö liikunnanopettajien sekä kuntoutussektorin kanssa.