Soveltavaa liikuntaa yhteistyöllä – Joensuussa Kansalaisopisto ja Paralympiakomitean Valtti-ohjelma ovat kaupungille tärkeässä roolissa
Joensuussa kaupunki organisoi soveltavaa liikuntaa yhteistyössä muun muassa Kansalaisopiston ja Suomen Paralympiakomitean kanssa. Liikuntakoordinaattori Antti Korhonen kertoo, minkälaisia mahdollisuuksia seudulla on erityisryhmille tarjolla, ja mitä suunnitelmia on kehitteillä tulevaisuutta varten.
Sen jälkeen, kun Joensuun kaupungin aiempi erityisliikunnanohjaaja jäi vuosia sitten pois työstään, ei tilalle enää tullut erillistä soveltavan liikunnan koordinaattoria tai ohjaajaa. Tällä hetkellä soveltavan liikunnan toteuttamisessa tärkeässä roolissa on yhteistyö erilaisten sitä järjestävien tahojen kanssa.
Yksi tärkeimmistä kaupungin yhteistyötahoista on jo vuodesta 2011 liikuntatoimen pitkäaikaisena kumppanina toiminut Kansalaisopisto, jolta löytyy soveltavan liikunnan ryhmiä erilaisille ikä- ja vammaryhmille.
- Senioreille on tarjolla oma ryhmänsä, kehitysvammaisille liikkujille sählyä, ja lisäksi tuolijumppaa, tasapainoa ja voimaa kehittävää liikuntaa sekä allasryhmiä eri ikäisille. Lapset pääsevät liikkumaan Vauhtivarpaat ja Vauhtijalat -nimisissä ryhmissä, kertoo Joensuun soveltavan liikunnan yhteistöistä tällä hetkellä vastaava liikuntakoordinaattori Antti Korhonen.
Liikuntakoordinaattorina pääsee vaikuttamaan ja kehittämään
Wellness-tradenomiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Antti Korhonen päätyi työskentelemään Joensuun liikuntatoimeen työharjoittelun kautta.
- Harjoittelun jälkeen avautui liikuntakoordinaattorin sijaisuus, josta sain paikan. Nyt olen työskennellyt 9 kuukautta, ja pesti kestää toukokuun loppuun, hän toteaa.
Korhonen pitää tämänhetkistä työtään hyödyllisenä ja monipuolisena kokemuksena.
- Pääsen vaikuttamaan ja kehittämään. Nyt on esimerkiksi kuntosalien kunnostusta, liikuntaryhmien kehittämistä kansalaisopiston kanssa ja tapahtumien järjestämistä, tiivistää Korhonen työnkuvaansa.
Valmistuttuaan hän voi työskennellä muun muassa hyvinvointipalvelujen tuottamisen ja kehittämisen parissa.
Liikunnallinen Korhonen on itsekin aina harrastanut jotakin. Vaikka loukkaantumiset ovat olleet hidasteena, keihäänheitto on nyt vienyt oman harjoittelun seuraavalle tasolle.
Paraurheilulajeihin Korhonen ei ole vielä päässyt liikuntakoordinaattorina tutustumaan, mutta kertoo mietinnässä olevan tarkkuuspallopeli boccian kokeileminen.
Vammaisliikuntakortilla liikkumaan omatoimisesti tai avustajan kanssa – Vammaiskorttien käyttötilastot kertovat tärkeää tietoa liikkumisen määristä
Soveltavan liikunnan ryhmien lisäksi Joensuu tarjoaa vammaisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille omatoimiseen liikkumiseen tarkoitettua maksutonta vammaisliikuntakorttia, jota voi hakea liikuntapalveluista.
Henkilökohtainen kortti oikeuttaa kortinhaltijan sekä yhden avustajan maksuttomaan uintiin Virkistysuimala Vesikossa tai Rantakylän uimahallissa sekä maksuttomaan kuntosalikäyntiin maaseutualueiden kuntosaleilla. Lisäksi kortinhaltija on oikeutettu saamaan yhdestä syksyn ja yhdestä kevään Kansalaisopiston liikuntakurssin maksusta 10 euron alennuksen.
Vammaisliikuntakortti oikeuttaa myös käyntiin kaupungin Vesikossa järjestämällä erityisryhmien uintivuorolla, joka on muulta yleisöltä suljettu ja mahdollistaa siksi rauhallisen uintikokemuksen.
Joko toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vammaisliikuntakortin myöntämiskriteerit ovat samat kuin Traficomin myöntämän liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen.
- Meillä kortteja myönnetään 20 vuodessa – korona-aikaan hakemukset vähenivät puoleen. Vammaisliikuntakortti on otettu käyttöön vuonna 2000, ja siitä asti kortteja on myönnetty 452. Viime vuonna korttia käytettiin uimahalleissa 3779 kertaa, Korhonen kertoo lukuja kortin käytöstä.
Korhosen mielestä tilastointi on hyvä asia. Hän luettelee, kuinka myös vammaisliikuntakorttien ohella saatavilla olevia, vuonna 2021 käyttöön otettuja, Kelasta tilattavia EU:n vammaiskortteja on myönnetty Joensuun alueella 251 kappaletta.
- Viime vuonna EU:n vammaiskorttia käytettiin 499 kertaa ja sen rinnalla aiemmin myönnettyjä, vielä voimassa olevia avustajakortteja 408. Nämä ovat hyviä lukuja omatoimisesta liikkumisesta – saa myös käsityksen, kuinka moni liikkuu avustajan kanssa.
EU:n vammaiskortin käyttöönoton myötä uusia erillisiä avustajakortteja ei enää myönnetä, mutta aiemmin myönnettyjä voi käyttää voimassaoloajan loppuun. Sekä vammaisliikuntakortista että EU:n vammaiskortista sekä niiden käytöstä ja kriteereistä voit lukea enemmän Joensuu.fi-sivustolta.
Erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria saatetaan liikuntaharrastusten pariin Paralympiakomitean kanssa
Joensuussa on tehty jo vuosia yhteistyötä myös Paralympiakomitean kanssa. Kaupungin liikuntakoordinaattori toimii muiden tehtäviensä ohella paikallisena koordinaattorina Paralympiakomitean Valtti-ohjelmalle, jossa erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria autetaan itselleen mielenkiintoisen ja oman perheen kannalta sopivan liikuntaharrastuksen löytämisessä.
Valtti-ohjelmaan valittu lapsi tai nuori saa ohjelmassa henkilökohtaisen Valtti-ohjaajan, joka on usein esimerkiksi liikunta- tai sosiaalialan tai fysioterapeuttiopiskelija. Valtti etsii ohjattavalleen vähintään neljä liikuntakokeilumahdollisuutta ja on mukana liikuntakerroilla tukena, kannustajana ja kaverina.
Korhonen kertoo, että Valtti-toiminta aloitettiin Joensuun seudulla 2018 Karelian ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa.
- Kokemukset ovat olleet hyviä. Valtti-ohjelman kautta saadaan seuroja aktivoitumaan ja mukaan toimintaan. On ollut monipuolisia lajikokeiluja: kahvakuulaa, ratsastusta, voimistelua, salibandya ynnä muuta.
Suurimpien haasteiden Korhonen mainitsee olleen tähän mennessä yhteydenpidossa.
- Se riippuu aina perheiden taustoista ja tilanteesta. Nuoret ja lapset ovat itse olleet tosi innokkaita, ja osallistuneista noin puolet on täällä löytänyt säännöllisen harrastuksen. Etenkin voimistelussa ja jalkapallossa on löytynyt jatkumoa harrastamiseen.
Korhonen arvioi, että työaikaa kuluu hänellä Valtti-koordinaattorina muun muassa markkinointiin, viestintään, raportointiin ja Valttien kanssa toimimiseen, mutta työmäärän kanssa pärjää silti hyvin. Toiminta on tärkeää ja mahdollistaa monelle liikkumisen ja harrastamisen.
Mitä näyttää soveltavan liikunnan tulevaisuus Joensuussa?
Korhonen mainitsee tulevaisuuden suunnitelmiin liittyen, että Valtti-ohjelman seurayhteistyön kautta Joensuun alueella on mietitty perustettavaksi monilajikerhoa soveltavaan liikuntaan. Myös harrastamisen Suomen mallissa tavoitteena on osallistaa KELPO-luokat mukaan toimintaan nyt syksyllä.
Edellä mainittuihin Korhonen uskoo saatavan mukaan yhteistyökumppaneita, sillä alueella on noin kahdesti vuodessa kokoontuva seuraverkosto.
- Lisäksi meillä on järjestötapaamisia, jossa on aktiivisia toimijoita. Ideoita riittää varmasti niin seura- kuin järjestöpuoleltakin. Sen huomaa, kun käyn puhumassa kaupungin liikuntamahdollisuuksista eri yhdistyksissä ja työryhmissä.
Tulevaisuutta on Joensuussa suunniteltu muutenkin. Siihen voi vaikuttaa merkittävästi suuri sote-muutos, jonka myötä liikunta jää edelleen kuntien hoidettavaksi. Soveltavan liikunnan tukipalvelut, kuten avustaja- ja kuljetuspalvelut, siirtyvät alueelle vammaispalveluiden alle.
Eri kunnissa ja kaupungeissa on jo ollut yhteistyötä sote-puolen ja liikunnan kesken. Minkälainen on tilanne Joensuussa?
- Meillä tässä asiat ovat tulossa. Päätöksiä on sen verran tehty, että liikuntaneuvonnan hoitaa kaupungin liikuntatoimi. Varsinaista vastinparia eli yhteistyöparia liikuntatoimen ja alueen kesken ei vielä ole nimetty. Soveltavan liikunnan ryhmät jatkuvat edelleen yhteistyössä kansalaisopiston kanssa.
Teksti ja kuva: Tiina Siivonen
Esittelemme säännöllisin väliajoin soveltavan liikunnan parissa työskentelevä kuntatyöntekijöitä ja heidän alueellaan järjestettävää liikuntatoimintaa. Lue myös muiden sarjassa esiteltyjen ammattilaisten työstä ja ajatuksista:
Kouvolan erityisliikunnanohjaaja Johanna Partanen
Valkeakosken liikuntaneuvoja Pauliina Rauhamäki
Kempeleen erityisliikunnan koordinaattori Juha Vuoti
