Suomesta kahdeksan urheilijan joukkue elinsiirron saaneiden MM-kilpailuihin Australiaan

Suomesta lähtee kahdeksan urheilijan joukkue elinsiirron saaneiden maailmanmestaruuskilpailuihin, World Transplant Gameseihin, jotka käydään 13.–22. huhtikuuta Australian Perthissä.

Kyseessä on elinsiirtourheilun suurin tapahtuma maailmassa. Kilpailuihin osallistuu noin 1500 urheilijaa lähes 50 maasta. Lajeja kisoissa on 17. Suurin osa suomalaisurheilijoista kilpailee yleisurheilussa, mutta edustusta on myös uinnissa, pöytätenniksessä ja keilailussa.

Suomen joukkueeseen kuuluvat vantaalaiset Tommi Räisänen, Jarmo Leväinen ja Joni Saarinen, lahtelainen Pinja Ekström, tamperelainen Johanna Kankaanpää, turkulainen Alina Nyholm, lieksalainen Anne Tirronen ja Ruotsin Eskilstunassa asuva Erik Lintula. Ohessa ovat esiteltynä kaikki Suomen joukkueen kahdeksan urheilijaa ja heidän kokemuksensa siitä, mitä elinsiirtourheilu on heidän elämiinsä tuonut.

Tommi Räisänen

• 40–49-v, yleisurheilu
• Lajit: 100m, 200m, pituus, korkeus, pallonheitto

Vantaalainen Tommi Räisänen on Suomen joukkueen ainoa ensikertalainen elinsiirron saaneiden kansainvälisissä arvokisoissa. Räisäselle tehtiin kantasolusiirto verisyövän takia vuonna 2005 hänen ollessaan 24-vuotias. Samalla poistettiin perna, jonka kautta syöpä oirehti.

– Aiemmin olin pelannut jalkapalloa nuorten SM-tasolla saakka, mutta laji jäi, koska kantasolusiirron myötä rajuimpia kontakteja tulee välttää, KU-58-yleisurheiluseuraa edustava Räisänen sanoo.

Kantasolusiirron ja elinsiirtourheilun aloittamisen välillä ehti kulua Räisäsen kohdalla pitkälti toista kymmentä vuotta. Hän osallistui ensimmäisiin parayleisurheilun SM-hallikilpailuihinsa Pajulahdessa tammikuussa 2023 ja teki heti Suomen ennätyksen 28,92 40–49-vuotiaiden sarjan 200 metrillä.

– Olen kyllä liikkunut koko ajan monipuolisesti; muun muassa pelannut sählyä, uinut ja nostellut punttia. Elinsiirtourheiluun mukaan lähteminen on tuonut tekemiseen tiettyä tavoitteellisuutta. En ajattele sitä niinkään kilpailun kautta, ainakaan muita vastaan kilpailemisena. Kilpailen enemmän itseäni vastaan ja se positiivisella tavalla pakottaa treenaamaan ja ajaa itseä eteenpäin, Räisänen sanoi.

Pinja Ekström

• 30–39-v, yleisurheilu
• Lajit: 200m, 400m, 4x100m, 4x400m

Lahtelainen Pinja Ekström sai maksansiirron vuonna 2010. Ensimmäiset elinsiirron saaneiden arvokilpailut Ekströmille olivat MM-kilpailut Argentiinassa vuonna 2015. Siitä lähtien hän on ollut vakiokasvo Suomen arvokisajoukkueissa.

Elinsiirtourheilussa kilpaillaan ikäluokittain. Perthin kisat ovat Ekströmille viimeiset 30–39-vuotiaiden sarjassa.

– Se tuntuu kieltämättä tietynlaiselta projektin päätökseltä, kun nämä ovat viimeiset kisat ennen kuin täytän 40 ja sarja vaihtuu, Lahden Ahkeraa edustava Ekström sanoo.

Ekströmin päämatka on 400 metriä ja vaikka etenkin pikaviesti on hänelle myös tärkeä, kulminoituvat kisat ratakierroksen rykäisyyn.

– Tuntuu, että uraltani puuttuu vielä sellainen paras mahdollinen arvokisajuoksu 400 metriltä. Yritän olla ajattelematta aikaa ja sijoitusta. Olen tyytyväinen, jos suoritus on sitä, minkä tiedän olevan siihen kohtaan paras mahdollinen.

Ekström kilpailee aktiivisesti elinsiirtourheilun arvokisojen lisäksi myös kotimaisissa kilpailuissa niin parayleisurheilun kuin aikuisurheilun puolella. Urheilu on antanut hänelle paljon maksansiirron jälkeiseen elämään.

– Puhutaan sitten elinsiirtourheilusta tai kotikunnan urheiluseuran piirissä tapahtuvasta harrastamisesta, niin korostaisin yhteisön merkitystä. Olen löytänyt paljon samanhenkisiä ihmisiä ja urheilu tuo parhaimmillaan hirveästi myönteisiä asioita ja uusia kokemuksia nimenomaan yhteisön kautta. Se on ihan älyttömän hieno asia, Ekström toteaa.

Alina Nyholm

• 18–29-v, yleisurheilu
• Lajit: 100m, 200m, 4x100m, 4x400m, 5km katujuoksu

Turkulainen Alina Nyholm sai maksansiirron vuonna 2016. Ensimmäiset elinsiirtourheilun arvokilpailut hänelle olivat vuoden 2019 MM-kilpailut Iso-Britannian Newcastlessa. Sitten koronaviruspandemia laittoi elinsiirtourheilun kansainväliset kisat tauolle, kunnes viime vuonna Nyholm pääsi EM-kilpailuihin Oxfordiin ja nyt toisiin MM-kilpailuihinsa Perthiin.

– Olen tykännyt elinsiirtourheilun kisoista siinä, että niissä pääsee jakamaan kokemuksia erimaalaisten ihmisten kanssa, jotka ovat käyneet läpi samankaltaisia asioita kuin itse. Vaikka ne ovat ensisijaisesti kilpailut, niin niistä saa myös vertaistukea, Turunseudun Kenttäurheilijoita edustava Nyholm toteaa.

Suomessa elinsiirtourheilun parissa ei ole ollut kovin paljon nuoria, mutta Nyholm kannustaa lähtemään rohkeasti mukaan.

– Kynnys osallistua ei ole korkea, eikä kannatakaan lähteä tavoittelemaan heti liikoja. Alussa voi ottaa rauhallisemmin ja nostaa tavoitteita ja lisätä harjoittelua pikkuhiljaa.

Nyholm on kolmatta vuottaan lukiossa ja kirjoittaa keväällä matematiikan, historian, englannin ja äidinkielen. Loput hän suorittaa syksyllä.

Perthissä hän osallistuu ensimmäistä kertaa kansainvälisissä kisoissa viiden kilometrin katujuoksuun, joka käydään kisojen alussa, sunnuntaina 16.4. Varsinaiset yleisurheilupäivät Perthissä ovat torstai 20.4. ja perjantai 21.4. Nyholm juoksee pikamatkat 100 ja 200 metriä sekä on mukana Suomen naisten viestijoukkueissa.

– Tavoitteenani on tehdä hyvät juoksut ja ehkä jonkun ennätyksenkin. Hienoa, olisi tietysti voittaa joku mitalikin samalla.

Joni Saarinen

• 30–39-v, keilailu
• Lajit: keilailun singlekilpailu

Joni Saarinen sai munuaisensiirron vuonna 2011. Vuonna 2016 elinsiirron saaneiden EM-kilpailut järjestettiin Saarisen kotikaupungissa Vantaalla, ja siitä asti Saarinen on keilannut elinsiirtourheilun arvokilpailuissa.

– Minuun elinsiirtourheilussa vetoaa se, että kaikki on jollain tavalla käynyt läpi saman minkä itsekin. Siellä pystyy samaistumaan toisten kokemuksiin, eikä koe olevansa ulkopuolinen. Yhteisöllisyys on elinsiirtourheilussa vahva, Saarinen sanoo.

Saarinen on Perthissä Suomen joukkueen ainoa keilaaja. Hän harkitsi osallistuvansa myös pallonheittoon, petankkiin tai dartsiin, mutta päätti keskittyä pelkästään leipälajiinsa.

– Tälle kaudelle on noin 300 kisasarjaa heitettynä. Ei se nyt ihan hirveä määrä ole, mutta siihen nähden, että olen täysipäiväisesti töissä, niin olen ihan hyvin jaksanut käydä heittämässä.

– Olen hyvin itsekriittinen keilaaja ja tiedän oman taitotasoni. Olen tyytyväinen, jos pystyn heittämään ainakin lähellä omaa tulostasoani, eli keskiarvoltaan noin 190 pisteen sarjoja. Riittää se sitten mitaliin tai ei.

Anne Tirronen

• 50–59-v, uinti, yleisurheilu
• Lajit: 50m rintauinti, 100m rintauinti, 400m vapaauinti, 4x100m viestijuoksu, 4x400m viestijuoksu

Lieksalainen Anne Tirronen sai munuaisensiirron vuonna 2011. Nyttemmin edesmennyt elinsiirtourheilija Tapio Aikio kertoi Tirroselle elinsiirtourheilusta kontrollikäynnin yhteydessä Meilahden sairaalassa Helsingissä, ja vuoden 2013 Etelä-Afrikan MM-kilpailuista lähtien Tirronen on kiertänyt aktiivisesti elinsiirtourheilun arvokisoja.

Lajiksi valikoitui uinti, josta on sittemmin tullut Tirroselle myös ammatti. Viime kesään saakka Tirronen työskenteli uimaopettajana ja -valvojana Joensuussa. Elokuisten Oxfordin EM-kilpailujen jälkeen hän aloitti uimavalvojana kotikaupungissaan Lieksassa.

– Se on ollut hyvä muutos, kun sadan kilometrin yhdensuuntaiset ajot ovat jääneet pois, Tirronen sanoo.

Tirrosen vahvin laji on rintauinti. Australian kisoissa mietityttää hieman etukäteen se, että MM-allas on 50 metrin pituinen, kun kotiseudulla pääsee treenaamaan vain 25 metrin altaissa.

– Täältä Pohjois-Karjalasta ei löydy pitkää allasta. Olen käynyt kolme kertaa Kuopiossa pitkää rataa uimassa. Tykkään kyllä uida pitkääkin rataa, mutta se on suorituksena erilainen, kun lyhyellä radalla saat aina 25 metrin välein seinästä potkun.

Tirronen iloitsee suuresti siitä, että törmäsi Tapio Aikioon Meilahdessa ja tuli houkutelluksi elinsiirtourheilun pariin.

– Haluan painottaa mukaan lähtemistä miettiville, että todellakin uskaltaa kyllä lähteä, eikä tarvitse olla mikään huippu-urheilija. Elinsiirtourheilun kisoissa olemme kaikki samanarvoisia, eikä omia suorituksiaan tarvitse ollenkaan vähätellä. Oxfordin EM-kisoissakin viimeisenä maaliin uivat saivat parhaimmat kannustukset.

– Olin miettinyt, että olisinko lopettanut kisoissa käynnin näihin Australian kisoihin, mutta ehkä vain otan kisaohjelmaani vähemmän matkoja ja lähden jatkossakin kokemaan sitä hyvää oloa ja tapaamaan ystäviä. Toivoisin kovasti, että myös Suomesta saataisiin jatkossa muita uimareita mukaan.

Jarmo Leväinen

• 50–59-v, yleisurheilu
• Lajit: kuula, kiekko, keihäs, pallonheitto

Jarmo Leväinen sai sydämensiirron toukokuussa 2015 ja jo vuotta myöhemmin hän osallistui ensimmäisiin elinsiirtourheilun arvokisoihinsa, kotikaupungissaan Vantaalla järjestettyihin EM-kilpailuihin. Siitä lähtien Leväinen on ollut säännöllisesti mukana elinsiirtourheilun kisoissa, kesäkisojen lisäksi myös talvikisoissa 2018 Sveitsissä ja 2020 Kanadassa.

– Tärkeimmät asiat elinsiirtourheilussa itselleni ovat se, että se antaa motivaatiota pitää hyvää huolta omasta kunnostaan sekä se, että pääsee tapaamaan muuta elinsiirtoporukkaa ja saa kokea yhteisöllisyyttä. Kisareissuilta saa tietysti myös elämyksiä, Leväinen toteaa.

Vantaalaista Kenttäurheilijat-58 -seuraa edustava Leväinen urakoi Perthissä kaikki yleisurheilun heittolajit: kuulan, kiekon, keihään ja pallon.

– Siinä tulee sopivasti kaksi lajia kummallekin kisapäivälle. On sellaista kunnon kisan tuntua.

Johanna Kankaanpää

• 40–49-v, yleisurheilu
• Lajit: 100m, 200m, pituus, kiekko, pallonheitto, 4x100m, 4x400m

Joulukuussa 2012 munuaisen- ja haimansiirron saanut tamperelainen Johanna Kankaanpää osallistui ensimmäisiin elinsiirtourheilun arvokisoihinsa vuonna 2017 Espanjan Malagassa. Hän voitti ensimmäisistä MM-kilpailuistaan heti hopeaa 200 metrin juoksusta. Sen jälkeen Kankaanpää on saavuttanut lukuisia lisämitaleja, viimeisimpänä kaksi kultaa ja viisi hopeaa elokuussa 2022 Oxfordin EM-kilpailuista.

– Elinsiirtourheiluun mukaan lähteminen on avartanut näkemystä siitä, mihin kykenee. En olisi varmaankaan lähtenyt haastamaan itseäni näin paljon ilman urheilun tuomaa lisämotivaatiota. Tämä on tuonut luottoa siihen, että omat rahkeet riittävät, Kankaanpää sanoo.

Kaksi kertaa sairastetun koronan jäljiltä Kankaanpää ei ole aivan parhaassa mahdollisessa iskussa Perthin kisoihin lähdettäessä, mutta uskoo kisavireen löytyvän ajoissa.

– Se, että yleisurheilun kisapäivät ovat vasta kisareissun loppupuolella on ollut minulle aiemminkin ihan tervetullutta. Nyt se on sitä erityisesti, kun on pitkä lento alla.

Erik Lintula

• 50–59-v, pöytätennis
• Laji: pöytätenniksen kaksinpeli

Erik Lintula syntyi vuonna 1967 Ruotsissa Sodankylästä lähtöisin olevan isän ja haapajärveläisen äidin perheeseen. Sodankylässä hän asui vuodesta 1969 vuoteen 1971, mutta sen jälkeen hän on viettänyt elämänsä Eskilstunassa Ruotsissa.

Munuaisensiirto Lintulalle on tehty neljä kertaa, viimeksi vuonna 2019. Lintulan positiivisuutta epäonni ei ole horjuttanut.

– Hirveän huono säkä on ollut, mutta olen ottanut sen positiivisesti. Kuntoni on ollut hyvä ja voin nytkin hyvin, ei ole mitään syytä valittaa, sanoo Lintula, joka puhuu edelleen erinomaista suomea.

Ensimmäisen munuaisensiirron jälkeen – tai itse asiassa toisen, sillä ensimmäinen munuainen kesti vain kolme päivää – kesti vuosikymmenen ennen kuin etenkin pallolajeja taitava Lintula sai edes kuulla elinsiirtourheilusta. Hän oli ensimmäistä kertaa Ruotsin joukkueen mukana Ranskan Nancyssa vuonna 2003.

Sukset Ruotsin joukkueen kanssa menivät vuosituhannen alkupuolella ristiin, ja suomalaisen elinsiirtourheilun tunnetuin hahmo, entinen arvokisajuoksija Tuija Helander houkutteli Lintulan Suomen riveihin.

– Suomen joukkueessa ollaan kaikkien kanssa ystäviä. Mielestäni se on näissä kisoissa hirveän tärkeää. Tuetaan ja kannustetaan toisiamme.

Vuoden 2006 Unkarin kisoista saakka Lintula on ollut Suomen joukkueen mukana aina kun terveys on vain antanut myöten. Edellisten, Vantaalla 2016 käytyjen kisojen jälkeen Lintulalta on vaihdettu munuainen ja neljä kuukautta sitten lonkka.

– Asetin Australian kisat tavoitteekseni heti kun sain kuulla niistä. Onhan tässä ollut aikaa kuntoutua. Tunnen kohtalaisesti kehoni ja olen sinnikäs suomalainen. Pelaan niin pitkään, kun pystyn.

Perthissä Lintula osallistuu pöytätennikseen, joka onkin hänen leipälajinsa. Hän pelaa Ruotsin 1-divisioonaa Eskilstunan miesten joukkueessa ja on nostanut valmentajana kaupungin naisten joukkueen 3-divisioonasta 1-divisioonaan.

Kisaohjelma

Sunnuntai 16.4.

• 5km katujuoksu – Alina Nyholm
• Avajaiset

Maanantai 17.4.

• Petankki, singlekilpailu
• Lentopallo
• Golf, joukkuekilpailu
• Squash
• Pyöräily, 5km tempo, joukkuekilpailu

Tiistai 18.4.

• Uinti, 1. kisapäivä – Anne Tirronen
• Keilailu, singlekilpailu – Joni Saarinen
• Pyöräily, 30km maantieajo
• Sulkapallo, kaksinpelit
• Petankki, parikilpailu
• Jalkapallo, 6-vs-6

Keskiviikko 19.4.

• Uinti, 2. kisapäivä – Anne Tirronen
• Golf, henk. koht. kilpailu
• Keilailu, parikilpailu
• Tennis, kaksinpelit
• Sulkapallo, nelinpelit
• Koripallo
• Darts

Torstai 20.4.

• Yleisurheilu, 1. kisapäivä – Pinja Ekström, Johanna Kankaanpää, Alina Nyholm, Anne Tirronen, Jarmo Leväinen, Tommi Räisänen
• Pöytätennis, kaksinpelit – Erik Lintula
• Tennis, nelinpelit
• Nurmikeilailu

Perjantai 21.4.

• Yleisurheilu, 2. kisapäivä – Pinja Ekström, Johanna Kankaanpää, Alina Nyholm, Anne Tirronen, Jarmo Leväinen, Tommi Räisänen
• Triathlon, sprintti
• Pöytätennis, nelinpelit
• Päättäjäiset

Kisasivut: https://worldtransplantgames.org

Uutiset: Perth 2023

Suomen joukkueelle 12 mitalin saldo elinsiirron saaneiden MM-kilpailuista Australiasta

Ekström juoksi ensimmäiseen maailmanmestaruuteensa – Suomella kuuden mitalin päivä elinsiirron saaneiden MM-kilpailuissa

Anne Tirronen ui Suomen joukkueen ensimmäisen mitalin elinsiirron saaneiden MM-kilpailuissa

Tirroselle ja Saariselle nelossijat elinsiirron saaneiden MM-kilpailuissa Australiassa

Alina Nyholm avasi suomalaisten kisaurakan elinsiirron saaneiden MM-kilpailuissa