Tutkimus: Judo, uinti ja ratsastus näyttävät tietä vammaisurheilun integroimisessa lajiliittoihin

Aija Saari

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on jo pitkällä vammaisurheilun integroimisessa lajiliittoihin, mutta käytännön vammaisurheilutoiminnassa lajiliitoilla on vielä kehitettävää. Erityisesti Judoliitto, Uimaliitto ja Ratsastajainliitto näyttävät muille esimerkkiä siitä, miten vammaisurheilu voidaan yhdistää luontevaksi ja laaja-alaiseksi osaksi lajin toimintaa.

Nämä asiat selviävät Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n tutkimuspäällikkö Aija Saaren tekemästä Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa -arviointiraportista, joka julkistettiin Valo-talolla Helsingissä keskiviikkona 25. helmikuuta.

Raportti liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamaan laajempaan liikuntajärjestöjen arviointiprosessiin, jota toteuttavat Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, LIKES-tutkimuskeskus ja VAU.

Saaren tekemän raportin tarkoituksena oli kartoittaa erityisliikunnan ja vammaisurheilun tilaa lajiliitoissa sekä luoda suunnitelma lajiliittojen systemaattiselle seurannalle OKM:n tulosperusteisen arvioinnin tueksi. OKM:n alaisuudessa toimivan Valtion liikuntaneuvoston lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella.

- Valtion liikunnan kansalaistoiminnalle ohjaamasta tukipotista on kova kilpailu, joten periaatteiden, joilla lajiliittojen valtionapua jaetaan, tulee olla yhteismitallisia ja läpinäkyviä. Tämä raportti on askel siihen, että jatkossa lajiliittojen onnistumista vammaisurheilun ja erityisliikunnan parissa voidaan arvioida selkein kriteerein, Saari sanoo.

Suomessa on jo 38 lajiliittoa, jotka huomioivat toiminnassaan erityisryhmiin kuuluvat henkilöt. Käytännön toteutus on kuitenkin kirjavaa.

- Vammaisurheilun ja lajiliittojen välisen yhteistyön juuret Suomessa ovat 1980-luvulla, mutta varsinaisesti vammaisurheilulajit alkoivat siirtyä lajiliittoihin vasta 2000-luvulla Suomen Paralympiakomitean ja vammaisurheilujärjestöjen integraatio- ja inkluusiohankkeiden myötä. Tavoitteena on ollut lisätä liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia ja parantaa vammaiskilpaurheilumenestystä, Saari kertoo.

Kehityksen kärjessä olevat liitot - kuten edellä mainitut Judoliitto, Uimaliitto ja Ratsastajainliitto - huolehtivat lajinsa vammaiskilpaurheilusta useassa eri vammaryhmässä seuratasolta kansainväliseen huippu-urheiluun asti sekä myös ei-kilpailullisesta erityisryhmien harrastustoiminnasta.

Useassa lajiliitossa toiminta on vasta alussa tai se rajoittuu joihinkin vammaryhmiin.

Arvioinnissa käytettiin kolmea mittaria, joista ensimmäinen kuvaa määriä ja kaksi seuraavaa toiminnan laatua. Ensimmäistä mittaria jouduttiin yhteismitallisten osallistuja- ja seuratietojen puuttumisen johdosta soveltamaan. Toinen mittari kuvaa osallisuutta ja palveluiden toteutumista ja kolmas vammaisurheilulajien asemaa lajiliitoissa. Kolmas mittari soveltuu vain sellaisten lajiliittojen arviointiin, jotka järjestävät kilpailemiseen tähtäävää vammaisurheilun lajitoimintaa.

Arviointitapa suosii niitä lajiliittoja, joissa matalan kynnyksen toiminta ja vammaishuippu-urheilu kulkevat käsi kädessä.

Raportissa suositellaan lajiliitoille seurojen tukemista erityisliikuntaan ja vammaisurheiluun liittyvissä asioissa sekä toimenpiteitä vammaisten henkilöiden osallistumisen helpottamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi verkkopalvelujen saavutettavuus, liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden rekrytointi erilaisiin toimijarooleihin, erillisten vastuuhenkilöiden tai työryhmien nimeäminen sekä vammaiskilpaurheilun rekrytointi- ja luokittelujärjestelmien kehittäminen.

Raportti julkaistaan valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa ja on kokonaisuudessaan luettavissa tämän linkin kautta:
http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/vammaisurheilu_ja_erityisliikunta_lajiliitoissa.640.news

Lisätiedot:

  • VAU, tutkimuspäällikkö Aija Saari, puh. 040 506 4208, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. (raportti)
  • Pääsihteeri Minna Paajanen, Valtion liikuntaneuvosto puh. 0295 3 30239, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.