Elinsiirtoliikunnan symposio: Elinsiirron saaneelle liikunta on elintärkeää

Elinsiirtoliikunnan symposio alkoi torstaina Rantasipi Airport Congress Centerissä. Symposion avauspäivän keynote-puhujina toimivat suomalaiset elinsiirtokirurgit emeritus professori Krister Höckerstedt ja professori Ari Harjula.

Elinsiirron taustalla on aina vakava akuutti tai krooninen sairaus. Ilman elinsiirtoa sitä tarvitseva ihminen olisi menehtynyt. Onnistuneen elinsiirron jälkeen 70–80 prosenttia on elossa 10 vuoden kuluttua ja puolet 20 vuoden kuluttua.

– Elinsiirron tavoitteena on paluu normaaliin elämään. Vielä kymmenen vuotta sitten elinsiirron saaneen liikunnalle asetettiin rajoitteita, mutta nykytiedon mukaan kaikenlainen liikunta on mahdollista, ja hyödyllistä, kertoi professori Höckerstedt.

Liikunnan terveyshyödyt ovat yleisesti tunnustettuja, mutta vielä tärkeämpää se on elinsiirtoa odottaville ja elinsiirron saaneille. Hyvä yleinen terveydentila ja kunto vähentävät elinsiirron jälkeisiä komplikaatioita, nopeuttavat leikkauksesta toipumista ja auttavat kuntoutumista. Elinsiirron jälkeen liikuntaa vähentää hyljinnänestolääkityksen mahdollisia sivuvaikutuksia, estää osteoporoosia, pitää yllä luuston mineraalitasapainoa, parantaa hapenottokykyä, helpottaa painonhallintaa ja estää metabolisen oireyhtymän syntyä.

– Tutkimukset osoittavat, että fyysisestä harjoittelusta sydämen- tai keuhkonsiirron jälkeen on hyötyä, mutta meiltä puuttuu tarkka tieto siitä, minkä tyyppinen harjoittelu hyödyttäisi siirron saaneita eniten. On kuitenkin näyttöä siitä, että high intensity intervalliharjoittelu takaisi suurimman terveyshyödyn, kertoi professori Ari Harjula.

Elinsiirron saaneen liikuntaa suunniteltaessa on huomioitava, miksi elinsiirtoa on alun perin tarvittu ja siirretyn elimen erityispiirteet. Elinsiirtoleikkauksen jälkeen liikunta on hyvä aloittaa ohjatulla liikunnalla moniammatillisen tiimin valvonnassa. On myös otettava huomioon, että elinsiirtoon johtanut vakava sairaus on voinut vaurioittaa muita elimiä.

– Monia elinsiirron saaneita liikkumaan innostaa halu pitää siirteestä huolta. Hoitohenkilökunta voi tukea liikkumista kertomalla sen merkityksestä ja antamalla yleistä elintapaneuvontaa, mutta sosiaalinen tuki sukulaisilta ja ystäviltä on merkittävää motivaation ylläpitämisessä, kertoi professori Heike Spaderma Saksasta.

Professori Michal Nowicki Puolasta puolestaan uskoi terveysteknologian, esimerkiksi askelmittareiden, voimaan liikuttamisessa. Keskustelussa todettiin, että liikunta on ensisijaisen tärkeää elinsiirron saaneille ja motivaation lähteet ovat yksilöllisiä.

Samanaikaisesti EM-kilpailujen kanssa järjestetään myös Elinsiirtoliikunnan viikko, joka on Euroopan unionin Erasmus+ Sport -ohjelman osarahoittama tapahtumakokonaisuus. Elinsiirtoliikunnan viikon ohjelmaan kuuluvat elinsiirtoliikunnan työpajat ja symposio (12.–15.7.), elinsiirron saaneiden lasten ja nuorten leiri (13.–15.7.) sekä ympäri pääkaupunkiseutua järjestettäviä Sporttitori-yleisötapahtumia (11.–16.7.).

Teksti ja kuva: Petri Inomaa