Samuel toi Seuracupin pisteitä Lauttakylän Lujalle

Samuel Jalo tuulettaa parayleisurheilun SM-kisojen palkintopallilla Turussa kesällä 2020.

Kun down-poika Samuel Jalo muutti perheensä kanssa pääkaupunkiseudulta Satakunnan Huittisiin, vaihtuivat kotipaikan lisäksi myös harrastukset. Samuel harrasti aiemmin seinäkiipeilyä, jota ei Huittisissa ole tarjolla, ja uintia, joka toki onnistuu Huittisissakin, mutta kehitysvammaisille suunnattua uintiryhmää ei löydy.

Samuel meni kaksi vuotta nuoremman pikkuveljensä Danielin perässä paikalliseen yleisurheiluseuraan Lauttakylän Lujaan.

– Meilläkään ei ole tarjota erityisryhmää, mutta kun hän on vain poika, joka haluaa harrastaa yleisurheilua, niin ei meillä ollut mitään sitä vastaan, että hän tulisi mukaan toimintaamme, sanoo Lauttakylän Lujan nuorisovastaava Helena Kaasalainen.

Aluksi käytiin vanhempien kanssa keskustelu siitä, mitä tulee ottaa Samuelin kohdalla huomioon. Merkittävin huomioon otettava asia ei lopulta liittynyt hänen kehitysvammaansa, vaan diabetekseen.

Vuonna 2018 tuolloin 14-vuotias Samuel aloitti 11–12-vuotiaiden ryhmässä, mutta sieltä hänet on asteittain voitu nostaa lähemmäs omaa ikäryhmäänsä. Kesäksi 2019 hän siirtyi jo Jyrki Välkkysen valmentamaan yli 14-vuotiaiden valmennusryhmään.

– Samuelille on annettu vähän vapauksia harjoituksissa, eli hän voi halutessaan välillä huilata ja tulla taas treeniin mukaan, kun tuntuu siltä. Hän on hirveän avoin, reipas ja innokas poika, mikä on auttanut siinä, että hän on solahtanut seuraamme niin hienosti, Kaasalainen kehuu.

Elokuun lopussa 2019 Samuel tuli valituksi Lauttakylän Lujan joukkueeseen yleisurheilun Seuracupin B-sarjan finaaliin. Samuel osallistui M17-sarjan pituushyppyyn ja juoksi osuuden 16x60 metrin sukkulaviestissä. Pituushypystä Samuel keräsi seuralleen kaksi pistettä ja sukkulaviestissä Luja sijoittui omassa erässään toiseksi. Samuel sai kisojen päätteeksi myös Lauttakylän Lujan tsempparipalkinnon.

– Seuracupissa yritetään saada seuralle parhaat mahdolliset pisteet ja urheilijat valitaan lajeihin sen mukaan. Jos rehellisiä ollaan, niin eihän Huittisen kokoisessa paikassa ole jonoksi asti urheilijoita alle 17-vuotiaiden poikien sarjaan, mutta se ei vie mitään pois siltä, että Samuel oli tärkeä lenkki meidän joukkueessa ja toi seuralle pisteitä, Kaasalainen sanoo.

– Olisi ollut järjetöntä olla valitsematta häntä joukkueeseen, kun velikin oli mukana ja hänelle saatiin vielä vanhempi mukaan avuksi reissuun. Kisamatka oli aika pitkä, sillä kisat olivat 400 kilometrin päässä Imatralla, hän jatkaa.

Pituushypyssä Samuel otti haasteena sen, että muut kilpailijat hyppäsivät todella pitkälle. Sukkulaviesti jännitti etukäteen enemmän, koska Samuel tiesi oman suorituksensa vaikuttavan koko joukkueen menestykseen.

– Mitähän tästä tulee, minä mietin ennen juoksua, Samuel muistelee.

Joukkuekavereiden tuki ja tsemppaus kuitenkin kasvattivat nuoren huittislaisen itseluottamusta. Samuel juoksi oman osuutensa hienosti.

Lauttakylän Lujassa ei ollut aiempaa kokemusta kehitysvammaisten urheilijoiden kanssa toimimisesta, mutta nyt kynnys ottaa mukaan erilaisista lähtökohdista tulevia harrastajia on madaltunut entisestään.

– Ihana on ollut nähdä, miten hienosti Samuel on päässyt osaksi tätä seuraa. Ja kun tämä hänen mukanaan olo Seuracupissa on huomioitu lehdissä ja muualla, niin hyvä mielihän siitä on tullut, Kaasalainen iloitsee.