100 päivää Tokion paralympialaisiin – Kisajoukkue muotoutuu alkukesän aikana

100 päivää Tokioon - Pohjoisen tähdet -taustalla

Sadan päivän päästä, tiistaina 24. elokuuta vietetään 16. kesäparalympialaisten avajaisia Tokiossa. Paralympialiike on kulkenut pitkän matkan siitä, kun Roomassa vuonna 1960 järjestettiin ensimmäiset paralympialaiset ja lempääläläinen sotainvalidi Tauno Valkama ui Suomen historian ensimmäisen paralympiamitalin, heti kultaisen.

Sittemmin Suomi on voittanut kuuden vuosikymmenen aikana yhteensä 459 paralympiamitalia kesä- ja talvikisoista. Elo-syyskuussa Tokiossa tuohon listaan tavoitellaan seitsemän mitalin lisäystä, mikä olisi Suomen korkein mitalisaldo paralympialaisista sitten vuoden 2004 Ateenan kisojen, jolloin mitaleja kertyi kahdeksan.

Mahdollisuudet mitalisaldon kasvattamiseen ovat ainakin paremmat kuin edellisellä kerralla, kun paralympialaiset järjestettiin Tokiossa. Vuoden 1964 kisoissa Suomesta ei nimittäin ollut mukana ainuttakaan urheilijaa.

Suomen joukkueeseen on nimetty kahdeksan urheilijaa: yleisurheilijat Leo-Pekka Tähti, Toni Piispanen, Amanda Kotaja ja Marjaana Heikkinen, ratsastajat Katja Karjalainen ja Pia-Pauliina Reitti, jousiampuja Jere Forsberg ja ampuja Jarkko Mylly. Lisäksi Suomella on kasassa kaksi maapaikkaa uintiin ja yksi pyöräilyyn. Myös triathlonissa maapaikka on käytännössä varma, koska moninkertainen arvokisamitalisti Liisa Lilja kuuluu luokkansa kärkiurheilijoihin, mutta lajin ranking sulkeutuu vasta kesäkuun lopussa.

Suomen joukkueen koko tulee olemaan noin 20–25 urheilijaa. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1976 Toronton kisojen Suomesta ei tule olemaan kesäparalympialaisissa edustusta joukkuelajeissa, kun miesten ja naisten maalipallojoukkueet ja naisten istumalentopallojoukkue eivät yltäneet kisoihin. Tämä näkyy luonnollisesti urheilijoiden kokonaislukumäärässä verrattuna aiempiin kesäkisoihin.

Edellä mainittujen yleisurheilun, ratsastuksen, jousiammunnan, ampumaurheilun, uinnin, pyöräilyn ja triathlonin lisäksi suomalaisurheilijoita voidaan Tokiossa nähdä myös pöytätenniksessä, voimanostossa, pyörätuolitenniksessä sekä Tokion kisojen uutuuslajeissa taekwondossa ja sulkapallossa. Ainakin osassa näistä lajeista paikan saaminen tapahtuu mahdollisen villin kortin kautta. Lisäksi Suomen on mahdollista saada lisäpaikkoja lajeihin, joissa valittuja urheilijoita tai saatuja maapaikkoja jo on.

Suomen joukkuetta täydennetään mahdollisuuksien mukaan 24. toukokuuta ja 21. kesäkuuta. Viimeiset urheilijavalinnat tehdään 19. heinäkuuta.

– Vuodella siirtyneet Tokion kisat tulevat olemaan kaikille joukkueen jäsenille erilainen kokemus koronan aiheuttamien vastatoimien johdosta. Joukkueet ovat Tokiossa tiukassa kuplassa kisakylässä sekä harjoitus- ja kilpailupaikoilla, kaikilta edellytetään päivittäisiä koronatestejä ja katsomot ovat oletettavasti tyhjiä. Uskon, että Tokiossa menestyvät urheilijat pystyvät sulkemaan poikkeusolot ajatuksistaan ja sen sijaan kohdistamaan ne kilpailusuoritukseen ja sitä kautta parhaaseen mahdolliseen tulokseen, sanoo paralympiajoukkueen johtaja Kimmo Mustonen.

Paralympiapaikkojen saavuttamisen kannalta suomalaisittain kiinnostavia kisoja lähiviikkoina ovat mm.

  • Parauinnin EM-kilpailut Madeiralla 16.–22.5.
  • Sveitsin parayleisurheilukilpailut Nottwilissä 14.–16.5. ja Arbonissa 21.–24.5.
  • Parayleisurheilun EM-kilpailut Puolan Bydgoszczissa 1.–5.6.
  • Pyörätuolitenniksen kv. kilpailut Espanjan Barcelonassa 19.–22.5. sekä Kroatian Zagrebissa 4.–6.6. ja 7.–9.6.
  • Parapöytätenniksen paralympiakarsintaturnaus Slovenian Laskossa 3.–5.6.
  • Paratriathlonin World Series -sarjan kilpailut Leedsissä 5.–6.6., Besanconissa 12.–13.6. ja A Corunassa 20.6.
  • Para-ampumaurheilun maailmancupin kisa Perun Limassa 10.–19.6.
  • Paravoimanoston maailmancupin kisa Dubaissa 19.–26.6.
  • Parajousiammunnan paralympiakarsinta Tshekin Nove Mestossa 5.–11.7.

Lisäksi parapyöräilyssä on ohjelmassa MM-kilpailut Portugalissa 9.–13.6., mutta ne eivät vaikuta enää pyöräilyn Tokion rankingiin.

Lisätiedot