Tasan 400 – Suomea paralympialaisissa edustaneet urheilijat vihdoin listattuna

Elo-syyskuun vaihteessa Tokiossa kuusi suomalaisurheilijaa – uimari Nader Khalili, ampuja Jarkko Mylly, ratsastaja Pia Reitti, pöytätenniksenpelaaja Aino Tapola sekä pyöräilijät Teppo Polvi ja Harri Sopanen – tekivät ensiesiintymisensä paralympialaisissa. Heidän myötään historian saatossa on paralympialaisissa nyt urheillut tasan 400 suomalaista vammaisurheilijaa.

Syy, miksi asiasta uutisoidaan vasta nyt, eikä silloin kun rajapyykki ylittyi, on se, ettei tätä ennen suomalaisista paralympiaurheilijoista ollut olemassa kattavaa tilastointia. 

– Periaatteessa Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n tulosarkistoista pitäisi löytyä kaikkien paralympialaisissa urheilleiden tiedot, mutta etenkin 60- ja 70-lukujen osalta tiedoissa on isoja puutteita ja joukkuelajien urheilijoiden tietoja puuttuu vielä 80-luvultakin. Olen käynyt läpi suomalaisten vammaisurheilujärjestöjen arkistoja ja saanut puutteet suomalaisurheilijoiden osalta tilkittyä, sanoo Suomen Paralympiakomitean viestintäpäällikkö Lauri Jaakkola. 

– Voisi kysyä, miksi tällaista listaa ei ole alettu tehdä heti paralympiahistorian alusta lähtien, mutta täytyy muistaa, että paralympialaisilla ei alkuun ollut paralympialaisten statusta, esimerkiksi Rooman vuoden 1960 kisoja on alettu nimittää ensimmäisiksi paralympialaisiksi vasta noin neljännesvuosisata kisojen päättymisen jälkeen. Suomesta urheilijoita paralympialaisiin lähetti alkuun Sotainvalidien Urheiluliitto, sittemmin Suomen Invalidien Urheiluliitto ja Näkövammaisten Keskusliiton liikuntatoimi, joten alkuun ei ollut yhtenäistä tahoa, jolla olisi ollut intressi listata muita kuin oman järjestönsä urheilijoita. Suomen Paralympiakomiteaa edeltänyt Suomen Paralympiayhdistys perustettiin vasta vuonna 1994, Jaakkola jatkaa. 

400 paralympialaisissa esiintynyttä suomalaisurheilijaa on nyt listattu kronologiseen järjestykseen sen mukaan, missä paralympialaisissa urheilija on tehnyt ensiesiintymisensä. Samoissa kisoissa debyyttinsä tehneet urheilijat on listattu aakkosjärjestykseen.  

Näin jokaiselle suomalaiselle paralympiaurheilijalle on saatu myös oma järjestysnumeronsa: ensimmäinen paralympiamitalisti Tauno Valkama on paralympiaurheilija numero 3, eniten paralympiamitaleja voittanut Jouko Grip numero 84 ja ratakelaajasuuruus Leo-Pekka Tähti numero 342. Mikäli Pekingin talviparalympialaisissa maaliskuussa nähdään paralympiadebytantteja, ovat he paralympiaurheilijat numerot 401, 402 jne. 

– Paralympiaurheilun historia on mielenkiintoinen, mutta siitä löytyy edelleen vain vähän tietoa. Nyt tehty listaus on kunnianosoitus jokaiselle urheilijalle, joka on vuosien saatossa edustanut maataan sinivalkoisissa väreissä. Se on myös muistutus meille nykypäivän paraurheilun toimijoille: tunne historiasi ja juuresi, jotta voit rakentaa uutta, sanoo Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen.

400 urheilijan listassa ovat mukana vain vammaisurheilijat. Näkövammaisten urheilijoiden oppaita on ollut mukana kisoissa siitä lähtien, kun näkövammaisten urheilu otettiin paralympialaisiin mukaan vuonna 1976. Valitettavasti kuitenkin oppaiden nimien systemaattinen kirjaaminen on käynnistynyt vasta vuoden 1998 Naganon talviparalympialaisista lähtien, joten ainakaan toistaiseksi heistä ei ole saatavilla kattavaa listaa. Urheilijalistan lopussa on kuitenkin listattuna paralympialaisissa mukana olleet suomalaisoppaat Naganosta 1998 alkaen. 
 
Lista suomalaisista paralympiaurheilijoista löytyy täältä
 
Suomalaiset paralympiamitalistit on listattu täällä