Hyvät muuvit sai aikaan iloa ja liikettä Valkeakoskella: ”Varmaan naurettiin enemmän kuin pelattiin”

Erilaisia mailoja ja Hyvät muuvit -logo

Kipinä on Valkeakoskella sijaitseva, psykiatrisen avohoidon asiakkaille ryhmämuotoisia kuntoutuspalveluja tarjoava päivätoimintakeskus. Asiakkaista osa tarvitsee lyhytaikaista tukea ennen palaamista opiskeluun tai työelämään, osa on pitkäaikaiskuntoutujia, jotka ovat psyykkisistä syistä eläkkeellä ja tarvitsevat pidempiaikaista kuntoutusta.

Kipinällä on erilaisia toiminnallisia ryhmiä ja keskusteluryhmiä. Toiminnallisiin ryhmiin kuuluu mm. kädentaitoihin keskittyvä ryhmä ja keskusteluryhmiä ovat esimerkiksi uniryhmä ja Oma polku -ryhmä. Lisäksi Kipinällä on liikuntaryhmä, joka on avoin muillekin Valkeakosken mielenterveyskeskuksen ja A-klinikan kävijöille.

Kipinä oli yksi pilottikohteista Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Hyvät muuvit -hankkeessa (2019–2022). Siinä edistetään palveluasumisen ja tukitoiminnan piirissä olevien aikuisten aktiivisuutta ja liikunnan harrastamista. Hanke on antanut paljon niin Kipinän asiakkaille kuin työntekijöillekin.

– Ajattelin silloin, kun tämä hanke alkoi, että no mehän liikutaan täällä jo aika paljon, mutta tämä on päässyt yllättämään ihan tyystin, sanoo Kipinässä työskentelevä mielenterveyshoitaja Tuija Markoff.

Hyvät muuvit -hankkeen pilottien konseptiin kuuluu, että ennen kuin lähdetään liikkumaan, pidetään useampi työpaja, joissa asiakkaat pääsevät itse alusta saakka suunnittelemaan, mitä haluavat tehdä ja mikä on kenellekin sopiva tapa liikkua.

– Hanke koski meidän kaikkia ryhmiä, eli ei pelkästään niitä asiakkaita, jotka jo valmiiksi liikkuvat. Suurin asia hankkeessa oli, että saatiin mukaan myös ne, jotka eivät lähtökohtaisesti olleet kiinnostuneita liikkumisesta, Markoff toteaa.

Työpajoissa ideoitiin yhdessä erilaisia liikkujapersoonia, eli kuvitteellisia hahmoja, joilla on kullakin oma taustansa ja katsantakulmansa liikkumiseen.

– Siinä lähdettiin miettimään toimintaa tavallaan joillekin muille ja samalla moni ehkä innostui vähän puolivahingossa itsekin siitä ja tuli miettineeksi myös sitä omaa liikkumista, että voisinkohan minäkin kokeilla jotain, Markoff pohtii.

"Liikunnan ilo löytyi uudestaan"

Sanna, yksi Kipinän asiakkaista, on aikoinaan ollut hyvinkin aktiivinen liikkuja, mutta liikunta oli päässyt jäämään taka-alalle useammaksi vuodeksi.

– Siinä sattui kaikkea mahdollista ja meidän koirammekin, jonka kanssa lenkkeilin paljon, kuoli, niin sen jälkeen ei ollut minkäänlaista motivaatiota, Sanna sanoo.

– Mutta nyt olen löytänyt liikunnan ilon uudestaan sitä kautta, kun on ryhmässä tehty ja se on ollut kivaa, hän jatkaa.

Hyvät muuvit -hankkeen onnistuminen kulminoituu Kipinässä uuteen Rennon toiminnan ryhmään. Siinä ryhmäläiset suunnittelevat itse, mitä kullakin kokoontumiskerralla tehdään.

– Se on nimensä mukaisesti jotain rentoa aktiivisuutta, ei edes välttämättä liikuntaa. Se on voinut olla retkeilyä, pelailua tai jotain kevyttä liikunnallista toimintaa. Kokkailuakin on ollut, Tuija Markoff selvittää.

Ryhmä on toiminut useammalle kipinäläiselle porttina liikunnan pariin. Se pieni sysäys, joka usein riittää.

– Rennon toiminnan ryhmään oli helppo lähteä mukaan. Se yritetään pitää matalan kynnyksen ryhmänä; yhdessä tekemistä ja hauskanpitoa ja sen ohella tulee sitten liikkumista. Rohkaistuin sen kautta lähtemään mukaan muihinkin ryhmiin, Sanna sanoo.

Hyvät muuvit -hankkeen myötä on Kipinässä rohkeasti kokeiltu monenlaista: padelia, kävelyjalkapalloa, alpakan talutusta, aikuisten uimakoulua… Tuija Markoffin mukaan hudeilta on vältytty. Kaikki kokeilut ovat olleet onnistuneita, ei vähiten sen vuoksi, että osallistujat ovat olleet jo lähtökohtaisesti sitoutuneita ja innoissaan.

– Padel oli esimerkiksi sellainen, että lähdettiin vain hauskuus edellä kokeilemaan ja katsomaan, millaista tämä on, eikä kellään ollut minkäänlaisia pelillisiä valmiuksia alkuun. Ensimmäisillä kerroilla varmaan naurettiin enemmän kuin pelattiin. Sellaista hyvähenkistä kannustamista ja ryhmähenki oli tärkeässä roolissa. Siinä sivussa tuli sitten vahingossa vähän liikuttuakin, Markoff kertoo.

Arjen pikkujutut alkaneet sujua

Suosituksi osoittautunut padelvuoro mahdollistui Hyvät muuvit -hankerahoituksen avulla. Kipinällä on nyt padelmailat hankittuna, mutta vuoromaksujen osalta tilanne on jatkoa ajatellen auki.

Padelhalli on yksityisessä omistuksessa, joten siltä osin Valkeakosken kaupunki ei pysty vuoroja kipinäläisille tarjoamaan. Kaupungin liikuntaneuvoja Pauliina Rauhamäki oli alusta asti aktiivisesti mukana Kipinän pilotissa ja liikuntatoimen kautta heille järjestettiin aikuisten uimakoulukin.

– Mukana oli pari lähes uimataidotonta henkilöä, joille oli alkuun haastavaa saada edes jalat irti pohjasta, mutta meillä on taitavat uimaohjaajat, joten homma lähti sujumaan ja he saivat paljon irti uimakoulusta, Rauhamäki sanoo.

Rauhamäki uskoo, että Hyvät muuvit -hankkeen tavasta ottaa kohderyhmä vahvasti itse mukaan suunnittelemaan ja pyörittelemään ideoita olisi monella liikunnan parissa työskentelevällä paljon opittavaa.

– Joku voi kokea jonkun liikuntamuodon epämiellyttäväksi ja toiselle se voi taas olla sopiva, mutta kun asioista yhdessä keskustellaan ja mietitään, niin usein löytyy sellainen keino, jolla liikkumisesta saadaan kaikille mukana oleville mielekästä. Selvästi moni innostui pilotin aikana liikkumisesta. He kertoivat kuinka eivät olleet tajunneetkaan, että liikunnan jälkeen voi tuntua näin hyvältä, Rauhamäki kertoo.

Liikunnan ilon uudestaan elämäänsä löytänyt Sanna vahvistaa, että sama ilo säteilee myös muille elämänalueille.

– Sellaiset pikkujutut arjessa, kuten suihkussa käyminen ja pyykinpesu, ovat olleet minulle vaikeita. Nyt kun tulee ryhmästä hikisenä kotiin, niin se onkin ihana mennä lämpimään suihkuun ja automaattisesti heittää hikiset jumppakuteet pyykkikoneeseen ja kappas vain, tulikin viikon pyykit pestyä. Ne ovat sellaisia juttuja, jotka ovat oikeasti parantaneet toimintakykyäni kotiarjessa, Sanna sanoo.

Hän on myös rohkaistunut pitkästä aikaa menemään zumbatunnille ihan itsekseen. Tyttärenpojan kanssa Sanna on käynyt pelaamassa padelia Kipinän kokeilujen innoittamana.

– Olen päättänyt, että kunhan koronarajoitukset poistuvat, menen jatkamaan zumbaa ja toivottavasti Kipinässä saataisiin jatkaa padelin pelaamista, Sanna toteaa.

Kaavoihin kangistujasta liikunnasta innostujaksi

Liikunnan ilon löytäminen on yksi tärkeä asia, mutta paljon on Kipinässä koettu onnistumisia ja ilon hetkiä myös sosiaalisen kanssakäymisen saralla.

– Liikun kyllä joka päivä ulkona muutenkin, kun minulla on kaksi saksanpaimenkoiraa, mutta en ole kauhean ryhmähenkinen ihminen. En ole millään tavalla ollut innostunut lähtemään mihinkään ryhmäohjaukseen, kertoo Kipinän asiakkaisiin kuuluva Leena.

– Eikä varmasti ikinä tulisi lähdettyä kokeilemaan padelia tai kävelyjalkapalloa, mutta tässä hankkeessa oli mukavia ne suunnittelupäivät, ja sen ansiosta innostuin lähtemään mukaan kävelyfutis- ja padelkokeiluihin. Tätä kautta, kun on pelattu ja toimittu yhdessä, on tullut uusia kavereita, hän jatkaa.

Leena toivoo muiden tapaan kovasti, että padel- ja kävelyjalkapallo, jota pelattiin alkusyksystä yhdessä Aspan asiakkaiden kanssa, saisivat jatkoa kevään saapuessa ja koronan toivottavasti hellittäessä.

– Ilman tätä hanketta en olisi älynnyt lähteä pelaamaan jotain, koska ihminen on niin kaavoihinsa kangistunut, että jos ei joku anna jotain sysäystä johonkin suuntaan, niin sitä vain istuu sukkapuikot kädessä. Nyt sain joululahjaksi tyttäreltäni aktiivisuuskellon ja joka päivä katselen askeleitani. Olen innostunut uudelleen liikunnasta tämän Hyvät muuvit -jutun kautta, Leena sanoo.

Lue lisää Hyvät muuvit -hankkeesta

Lue hankkeen myötä syntyneestä Helmi-mallista, joka auttaa aktiivisuuden ja liikkumisen lisäämiseen yhteistyössä vähän liikkuvan asiakkaan ja hänen tukenaan arjessa toimivan ammattilaisen kanssa


Lue lisää Hyvistä muuveista:

Blogi: Mikä motivoi mielenterveyskuntoutujan liikkumaan?

Blogi: Lisää arkiliikuntaa pala kerrallaan

Kun joku vähän potkii liikkeelle – Hyvät muuvit -kokeilujakso etenee Halisten palveluasunnoilla Turussa

Rohkeus liikkumiseen syntyy ennen kaikkea kokemuksen kautta - Hyvät muuvit -kokeilujakso toi energiaa ja varmuutta liikkumiseen tamperelaisessa Näsinkulman Klubitalossa


Esittelemme säännöllisin väliajoin soveltavan liikunnan parissa työskentelevä kuntatyöntekijöitä ja heidän alueellaan järjestettävää liikuntatoimintaa. Lue myös muiden sarjassa esiteltyjen ammattilaisten työstä ja ajatuksista:

Joensuun liikuntakoordinaattori Antti Korhonen

Kouvolan erityisliikunnanohjaaja Johanna Partanen

Kempeleen erityisliikunnan koordinaattori Juha Vuoti