Uimari Henrik Krogius haluaa paralympialaisiin ja lisää näkyvyyttä lyhytkasvuisten urheilulle
Parauinnin maailmanmestaruuskilpailut käydään 12.–18. kesäkuuta Madeiralla. Suomesta kisoihin lähtee neljän uimarin joukkue, johon kuuluvat Porin Uimaseuran Leo Lähteenmäki, Järvenpään Uintiklubin Henrik Krogius, Hyvinkään Uimaseuran Jessika Markkanen sekä MM-kisojen ensikertalainen, Uinti Tampereen Jenna Rajahalme.
Helsinkiläinen Henrik Krogius, 23, lähtee uransa toisiin MM-kilpailuihin. Vuonna 2019 Krogius debytoi MM-tasolla Lontoossa sijoittuen S5-luokan 50 metrin perhosuinnissa 18:nneksi. Madeiran MM-kilpailuissa Krogiuksen lajit ovat 100 metrin vapaauinti, 200 metrin vapaauinti ja 200 metrin sekauinti.
– Ykköstavoite on tehdä oma ennätys kaikissa kolmessa lajissa. Toinen tavoite on yltää finaaliin yhdessä lajissa, Krogius linjaa.
100 metrin vapaauinnissa Krogius on uinut ajan 1.31,35, 200 metrin vapaauinnissa 3.23,74 ja 200 metrin sekauinnissa 4.20,88. Kaikki kolme ennätystulosta syntyivät toukokuussa, joten Krogius on kisakunnossa.
Henrik Krogius on lyhytkasvuinen henkilö. Lyhytkasvuisia urheilijoita ei Suomessa ole viime vuosina liiaksi ollut. Krogius uskoo, että suurin syy tähän on se, etteivät lyhytkasvuiset henkilöt saa tietoa urheilumahdollisuuksista ja siitä, että paraurheilu voi olla heille polku kansainvälisiin kisoihin saakka. Siksi hän on mielellään omalta osalta tekemässä lyhytkasvuisten urheilua näkyväksi Suomessa.
– Minä sain tietää parauinnista ystäväni William Söderlingin kautta. Hän on myös lyhytkasvuinen ja aloitti uinnin paljon ennen minua. Jonkun on aina näytettävä esimerkkiä, jotta muut näkevät, että tuotakin voi tehdä ja siinä voi edetä pitkälle, Krogius sanoo.
Kesä- ja talviparalympialaisten ohjelmassa on tällä hetkellä yhteensä 28 urheilulajia. Niistä kuusi kesälajia – uinti, pöytätennis, ratsastus, sulkapallo, voimanosto ja yleisurheilu – ovat sellaisia, joissa lyhytkasvuiset urheilijat voivat kilpailla paralympialaisissa.
Toki lyhytkasvuiset henkilöt voivat harrastaa ja kilpailla muissakin lajeissa. Esimerkiksi lyhytkasvuisten omissa World Dwarf Games -kisoissa – joissa Krogiuskin on kilpaillut – lajikirjo on laajempi.
Krogius harrasti lapsena tennistä, mutta se kävi raskaaksi selälle ja jaloille. Noin 12 vuoden iässä hän vaihtoi uintiin, eikä ole katunut.
– Uinti on hyvä, terveellisempi harrastus keholleni. Olen myös erittäin kilpailuhenkinen ja suurin vastustajani olen minä itse. Uinnissa on hienoa, kun aina voi kehittyä ja parantaa omia aikojaan, Krogius toteaa.
Krogius panostaa lajiin tosissaan. Valmistuttuaan lukiosta kesällä 2018 hän lähti Australiaan, koska ”se on maailman paras uintimaa”.
– Olin suunnitellut matkustaa lukion jälkeen. Alun perin minun piti olla Australiassa vain vuoden, mutta nautin ajasta niin paljon, että jäin pidemmäksi aikaa ja opiskelinkin siellä. Tulin takaisin Suomeen loppuvuodesta 2021.
Krogius opiskeli Australiassa taloustieteitä ja hänen toiveissaan on päästä tekemään syksystä alkaen jatko-opintoja Helsingissä. Krogius on oman treenaamisensa ja kisaamisensa ohella myös valmentanut oman seuransa Järvenpään Uintiklubin parauimareita sekä DUV i Mellersta Nyland -yhdistyksen erityisuimareita.
– Uinnissa urani päätavoite on päästä kilpailemaan paralympialaisissa. Seuraavat kesäparalympialaiset ovat Pariisissa 2024 ja teen kaikkeni, että olen siellä mukana, Krogius sanoo.
Lisätiedot Suomen joukkueesta parauinnin MM-kisoista Uimaliiton sivuilta
Kuva: Jussi Salminen/Uimaliitto
