Vähän liikkuva sote-ammattilainen kaipaa lisää kokemusta itsestään liikkujana

Sote-alan ammattilaisista tutkimuksen pohjalta luodut 6 erilaista liikkujapersoonaa kertovat ammattilaisista paljon myös liikkumisen kannustajina ja mahdollistajina. Tutustu sote-ammattilaiseen, joka ehtii jonkin verran harrastaa hyötyliikuntaa, mutta kokee kiireisessä arjessa vaikeuksia lisätä liikkumista toivotusti.

Liikkuminen ja liikunta ovat osa laajaa hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa sote-ammattilaisten merkitys kannustajana ja mahdollistajana on huomattava.   

Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeen (2022–2024) aikana on kerätty monipuolisesti tietoa alalla työskentelevien työntekijöiden arjesta sekä vasta opiskelevien tulevien ammattilaisten ajatuksista aktiivisuuteen ja liikkumiseen liittyen.   

Kerätyn tiedon pohjalta on muodostettu 6 erilaista liikkujapersoonaa, jotka kertovat ammattilaisista paljon myös liikkumisen kannustajina ja mahdollistajina.  

Vähän liikkuvan sote-ammattilaisen liikkumista haastaa vuorotyö

”Vuorotyön vuoksi ei ole mahdollisuuksia liikkua.” 

”En koe itseäni liikunnalliseksi tyypiksi.” 

”Terveyden edistäminen on tärkeää ja liikkuminen osa sitä.” 

Vähän liikkuva sote-ammattilainen kokee, että vuorotyö rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan liikkua. Työ on kuormittavaa, eivätkä epäsäännölliset työajat tue liikkumista. Myös omat terveyshaasteet ovat monelle rajoite aktiivisemman elämän tavoittelussa. Kuitenkin halua edistää terveyttä liikkumalla olisi. 

Kuten hyötyliikkuvan sote-ammattilaisen, myös vähän liikkuvan ammattilaisen aktivoitumista tukisi liikkujakaveri, jonka kanssa yhdessä tekeminen olisi helpompaa ja tulisi myös kokeiltua erilaisia vaihtoehtoja itselle sopivan liikkumistyylin löytämiseksi.  

Myös ryhmäliikunta ja sen tuoma sosiaalisuus tuntuvat tällaiselle liikkujalle mieluisilta, mutta vuorotyöhön sovitettavat aikataulut tuovat haasteita. 

Hyvän kierre liikkeelle

Vähän liikkuva sote-ammattilainen kokee, ettei ole vielä löytänyt itselleen sopivaa liikkujaidentiteettiä, eikä hänellä ole vahvaa kokemusta itsestään liikkujana. Tämä hidastaa tai jopa estää aktiivisempaa elämäntapaa.

Myönteisten liikkumiskokemusten kautta motivoituminen liikkumiseen vahvistuu.

Tällainen liikkuja tarvitsisikin erityisesti hyviä kokemuksia liikkumisesta: havaintoja positiivisista hyödyistä, löydettyä tukea ja mukavia kokemuksia. Omien myönteisten liikkumiskokemusten kautta motivoituminen liikkumiseen vahvistuu, mikä puolestaan auttaa niin liikkeelle lähtemisessä kuin jo aloitetun liikkumisen lisäämisessä. Tämä taas edelleen tuo lisää hyötyjä omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Hyvän kierre ulottuu myös työelämään. Parempi jaksaminen vähentää kuormittuneisuutta ja tukee työhyvinvointia. Myös muiden aktivoiminen on helpompaa omien hyvien kokemusten ja esimerkin avulla. 

Liikkumisen hyötyjen näkyväksi tekeminen on oleellista niin oman motivaation ylläpysymisessä kuin muidenkin aktiivisuuden tukemisessa. On hyvä jakaa kokemuksia, tuoda esille onnistumisia ja iloita hyvistä jutuista! 

Lue lisää:

Usein vain hyötyliikunnalle aikaa löytävä sote-ammattilainen kaipaa kaveria liikkumisen lisäämiseen 

Sote-ammattilainen: Minkälainen liikkujapersoona sinä olet?  
  
Näin edistää muiden liikkumista sote-ammattilainen, jolla liikunta on omana identiteettinä  

Aktiivisesti liikkuva sote-työntekijä haluaisi edistää liikkumista myös työssään, mutta kuormittavat olosuhteet eivät jätä sille juuri mahdollisuutta  

Apua liikkumisen edistämiseen vähän liikkuvien ihmisryhmien keskuudessa:

Lataa maksuton Helmi-mallin käsikirja  

Tutustu Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeeseen  

Katariina Jauhiainen on fysioterapeutti, tulkki ja palvelumuotoilija. Hän vetää Suomen Paralympiakomiteassa vuonna 2024 päättyvää Aktiivisuutta läpi arjen -hanketta, jossa jalkautetaan palvelumuotoiluun perustuvaa Helmi-mallia niin sote-alan työntekijöiden toimintaan ja koulutukseen kuin mahdollisimman laaja-alaisesti hyödynnettäväksi myös kuntoutuksen ja liikunnan aloilla.    

Soveltavan liikunnan kehittäjänä Katariina haluaa edistää ihmislähtöisyyttä, positiivisuutta, yhteistyötä, osallisuutta ja kokonaisvaltaisuutta: "Erityisesti vähän liikkuvien ja tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuus ja sen ymmärtäminen liikkumisen edistämisessä ovat tärkeitä asioita."