Naisten maalipallomaajoukkueessa käynnistynyt uusi psyykkisen valmennuksen ohjelma

Suomen naisten maalipallomaajoukkue tähtää syksyllä 2025 järjestettäviin EM-kotikisoihin entistä systemaattisemman psyykkisen valmennuksen ohjelman vahvistamana.

Suomen naisten maalipallojoukkue pelasi kuluvan vuoden ensimmäisen kansainvälisen kilpailunsa maaliskuussa, kun sekä naisten että miesten maajoukkueet osallistuivat Berliinissä kilpailtuun Nations Cupin turnaukseen.

Naiset selviytyivät Berliinissä viidensiksi, ja viides oli sijoitus myös joulukuussa 2023 Podgoricassa pelatuissa edellisissä EM-kilpailuissa. Podcorigan suoritus riitti ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2015 säilyttämään naisille paikan A-sarjassa, maajoukkueen seilattua sitä ennen vuodesta 2017 alkaen A- ja B-sarjan väliä kolmen kierroksen ajan.

Podcorigan EM-kisojen viides sija ei kuitenkaan vielä riittänyt irrottamaan naisille jo mahdollisuuksien rajoissa ollutta paikkaa Pariisin paralympialaisiin. Niinpä tämän vuoden puolella on käynnistynyt valmentautuminen kohti syksyllä 2025 Suomessa järjestettäviä EM-kilpailuja, ja sen myötä maajoukkue kokoontui taas huhtikuun lopussa leirille paralympiavalmennuskeskus Pajulahteen.

Valmentajat Arttu Mäkinen, Päivi Tolppanen ja Pia Palosvirta treenasivat leirillä pelaajien Kaisu Hynnisen, Krista Leppäsen, Iida Kauppilan, Raisa Kuuselan, Miina Grönroosin ja Jasmin Mikkolan kanssa etenkin Berliinin turnauksessa havaittuja kehittämiskohteita.

- Ohjelmassa oli pelaamista, pelaamista ja vielä kerran pelaamista erilaisilla teemoilla: tappiotilanne, tasatilanne, johtotilanne, erilaiset ryhmitykset ja erilaiset kokoonpanot, kertoo Päivi Tolppanen.

Vaikka joukkue harjoittelee kaksi kertaa viikossa yhteisissä viikkotreeneissä, eivät kaikki pelaajat pääse aina yhtä aikaa paikalle, minkä vuoksi leirillä toteutuneet yhteiset peliminuutit ovat aina kullanarvoisia yhteisen kehityksen kannalta.

Tällä kertaa naisten maajoukkueella on EM-polullaan tukena myös aiempaa suunnitelmallisempi psyykkinen valmennusohjelma.

- Joukkueella oli syyskaudella 2022 mahdollisuus saada psyykkisen valmennuksen lyhyt interventio, koettiin erittäin hyödyllisenä sen lyhykäisyydestä huolimatta. Sittemmin on päästy aloittamaan suunnitelmallinen ja progressiivinen pitkän tähtäimen psyykkisen valmennuksen projekti, Tolppanen kertoo.

Psyykkistä valmennusta toteutetaan naisille jatkossa niin joukkue- kuin yksilötasollakin. Leireillä joukkue työskentelee teoriaosuuden pohjalta ja vie harjoitteet suoraan pelitilanteisiin. Lisäksi joukkue raportoi Heiaheia-alustalla viikkotreeneissä ja oheisharjoitteissa kulloisenkin tehtävänannon mukaisesti. Yksilötasolla on mahdollisuus käyttää myös yksilöllistä psyykkisen valmennuksen ohjausta.

- Kehitämme jokaisen joukkueen jäsenen ominaisuuksia yksilötasolla sekä varsinkin puolustus- ja torjuntatyöskentelyä joukkuetasolla. Psyykkisen valmennuksen projekti tukee joukkueen hitsautumista yhteen entistä tehokkaammin ja kehittää yhteistä tekemistä etenkin tiukkoihin peleihin mennessä, Tolppanen toteaa.

Takana loistokas maajoukkuehistoria, edessä paluu kärkimaiden joukkoon?

Psyykkisen valmennuksen toivotaan osaltaan auttavan palauttamaan viime vuosina hienosti taas nousussa olleen naisten maalipallon takaisin kirkkaimpaan kansainväliseen kärkikaartiin. Suomi on yksi menestyksekkäimmistä maista maalipallon historiassa, ja naiset pysyivät tiiviisti kärkimaiden joukossa 1980-luvulta aina 2010-luvulle saakka.

Suomen maalipallonaisilla säilyy vyönsä alla kirkas meriitti olla ensimmäinen suomalainen niin olympialaisissa kuin paralympialaisissa palloilulajin joukkuekultaan yltänyt joukkue voitettuaan 1992 Barcelonassa paralympiakultaa. Samaan suoritukseen ylsivät Suomen maalipalloilijamiehet vuosina 1996 ja 2012 ennen kuin Suomen jääkiekkoleijonat ottivat miesten kultaa vuonna 2022 olympialaisten puolella.

Paralympiakullan lisäksi maalipallonaisten historiaan kuuluu kaksi MM-kultaa (1994, 1998) ja neljä EM-kultaa (1993, 1997, 1999, 2007). Edellisestä paralympiaesiintymisestä (Lontoo 2012, neljäs sija) on tähän mennessä ehtinyt vierähtää jo 12 vuotta, mutta uudesta nousujohteisuudesta kertoo merkkejä muun muassa se, että myös kotimaassa on pystytty 27 vuoden tauon jälkeen järjestämään taas viime vuosina naisten omia SM-turnauksia.

Tämänhetkistä naisten valmennustiimiin kuuluva, myös paralympiajudokana tunnettu Päivi Tolppanen voitti itse maalipallourallaan maailmanmestaruuden vuonna 1998 sekä kolme Euroopan mestaruutta (1997, 1999, 2007). Naisten päävalmentajana toimiva Tolppasen puoliso Arttu Mäkinen puolestaan kuului omalla urallaan miesten 1996 Atlantan paralympiakultajoukkueeseen ja oli lisäksi voittamassa Suomelle miesten MM-kultaa vuonna 1994.

Lue lisää maalipallosta

Kaikki maalipallouutiset

Tutustu Goalball Finland -sivustoon