Rikkinäiseksi itsensä kokeva sote-ammattilainen voi löytää liikkumisen iloa oikeanlaisen tuen ja itselle sopivien tapojen avulla

Sote-alan ammattilaisista tutkimuksen pohjalta luodut 6 erilaista liikkujapersoonaa kertovat ammattilaisista paljon liikkumisen kannustajina ja mahdollistajina. Tutustu sote-ammattilaiseen, joka kokee olevansa itse rikkinäinen, eikä rahkeita sen vuoksi riitä muiden liikkumisen edistämiselle. 

Liikkuminen ja liikunta ovat osa laajaa hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa sote-ammattilaisten merkitys kannustajana ja mahdollistajana on huomattava.    
 
Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa (2022–2024) on kerätty monipuolisesti tietoa alalla työskentelevien työntekijöiden arjesta sekä vasta opiskelevien tulevien ammattilaisten ajatuksista aktiivisuuteen ja liikkumiseen liittyen.    
 
Kerätyn tiedon pohjalta on muodostettu 6 erilaista liikkujapersoonaa, jotka kertovat ammattilaisista paljon myös liikkumisen kannustajina ja mahdollistajina.   

Rikkinäiseksi itsensä kokevalla sote-ammattilaisella on tunne, ettei liikkuminen ole itselle mahdollista

”Millainen liikunta olisi sopivaa?” 

”En varmaan onnistu kuitenkaan.”  

”Haluaisin liikkua, mutta se tuottaa aina tuskaa.” 
 
Rikkinäiseksi itsensä kokeva sote-ammattilainen on kohdannut liikunnan suhteen pettymyksiä ja haasteita, jotka vaikuttavat hänen asenteeseensa liikkumista kohtaan.  

Epäonnistumisen pelko, kipujen kokeminen ja aiemmat huonot liikuntakokemukset vahvistavat tunnetta siitä, ettei liikkuminen ole mahdollista tai että se aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Omat tuen tarpeet ensisijaisina 

Tällaiset liikkujat kokevat, että heillä on enemmän tarpeita saada tukea liikkumiseen itse kuin mahdollisuuksia antaa tukea muille.  

Liikunta tuntuu vaikealta ja usko omiin kykyihin on heikko. Kokemukset eivät ole kannustavia, ja uusien asioiden kokeileminen tuntuu haastavalta. 

Rikkinäinen liikkuja hyötyisi parhaiten yksilöllisesti räätälöidystä tuesta terveys- tai liikuntaneuvonnan kautta. Tämän lisäksi on tärkeää tunnistaa sekä tuoda esille omia vahvuuksia ja voimavaroja, jotka voivat auttaa liikkeelle lähtemisessä.  

Sopivien aktiivisten tapojen sekä mahdollisten lajien, ryhmien ja välineiden kartoittaminen ovat myös tärkeitä. Pienet mutta merkitykselliset onnistumisen kokemukset vahvistavat itseluottamusta ja auttavat eteenpäin.

Terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen auttaa lähtemään liikkeelle 

Tekemämme tutkimuksen perusteella sote-ammattilaisten omaan liikkumiseen liittyen yksi merkittävistä tarpeista on terveyden ylläpito ja edistäminen. Fyysiset rajoitteet, haastava elämäntilanne ja psyykkinen kuormittuneisuus ovat kuitenkin asioita, jotka estävät liikkumista ja näin myös olemassa olevien tarpeiden täyttymistä.  

Pienet aktiiviset teot voivat olla ensimmäinen askel kohti parempaa hyvinvointia. 

Tämän vuoksi kokonaisvaltainen hyvinvointi, tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, palautuminen ja terveydestä huolehtiminen ovat tärkeässä roolissa. Rikkinäisen liikkujan kohdalla pienet aktiiviset teot voivat olla ensimmäinen askel kohti parempaa hyvinvointia.  

Riittävyyden tunteen vahvistaminen, sopivien liikuntamuotojen löytäminen ja kivunhoidon integrointi osaksi liikuntaa voivat auttaa muuttamaan asennetta ja tuomaan myönteisiä kokemuksia liikkumisesta. 

Tutustu kaikkiin sote-ammattilaisten liikkujapersooniin:

Sote-ammattilainen: Minkälainen liikkujapersoona sinä olet?

Näin edistää muiden liikkumista sote-ammattilainen, jolla liikunta on omana identiteettinä

Aktiivisesti liikkuva sote-työntekijä haluaisi edistää liikkumista myös työssään, mutta kuormittavat olosuhteet eivät jätä sille juuri mahdollisuutta

Usein vain hyötyliikunnalle aikaa löytävä sote-ammattilainen kaipaa kaveria liikkumisen lisäämiseen

Vähän liikkuva sote-ammattilainen kaipaa lisää kokemusta itsestään liikkujana

Kiinnostuksensa liikkumiseen kadottanut sote-ammattilainen tarvitsee tukea ja uuden merkityksen liikkumiselle

'' Katariina Jauhiainen on fysioterapeutti, tulkki ja palvelumuotoilija. Hän vetää Suomen Paralympiakomiteassa vuonna 2024 päättyvää Aktiivisuutta läpi arjen -hanketta, jossa jalkautetaan palvelumuotoiluun perustuvaa Helmi-mallia niin sote-alan työntekijöiden toimintaan ja koulutukseen kuin mahdollisimman laaja-alaisesti hyödynnettäväksi myös kuntoutuksen ja liikunnan aloilla.     
 
Soveltavan liikunnan kehittäjänä Katariina haluaa edistää ihmislähtöisyyttä, positiivisuutta, yhteistyötä, osallisuutta ja kokonaisvaltaisuutta: "Erityisesti vähän liikkuvien ja tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuus ja sen ymmärtäminen liikkumisen edistämisessä ovat tärkeitä asioita."