Aktiivisuutta läpi arjen 2022-2024

Aktiivisuutta läpi arjen 2022-2024

Tutkimusten mukaan esimerkiksi vammaiset henkilöt, mielenterveyskuntoutujat ja ikäihmiset kuuluvat ihmisryhmiin, joiden kohdalla fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät toteudu. Nämä ryhmät ovat merkittäviä asiakasryhmiä etenkin palveluasumista ja muita arjen tukitoimintoja järjestävissä sosiaali- ja terveysalojen palveluissa.

Suomen Paralympiakomitean vetämässä Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa jatketaan kesällä 2022 päättyneen Hyvät muuvit -hankkeen työtä vähän liikkuvien ihmisryhmien aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisessä.

Kaksivuotisessa hankkeessa jalkautetaan Hyvissä muuveissa kehitettyä, palvelumuotoiluun perustuvaa Helmi-mallia niin sote-alan työntekijöiden toimintaan ja koulutukseen kuin mahdollisimman laaja-alaisesti hyödynnettäväksi myös kuntoutuksen ja liikunnan aloilla.

Tutustu Hyvät muuvit -hankkeeseen

Tavoitteet

Yhteistoiminnallinen Helmi-malli auttaa sote-alan ammattilaisia edistämään arjen aktiivisuutta ja liikkumista vaikuttavasti yhdessä vähän liikkuvien asiakkaidensa kanssa. Mallista kerätään Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa kokemuksia ja palautetta, joiden pohjalta mallia kehitetään edelleen.

Tutustu Helmi-malliin

Päämääränä Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa on kehittää mallin pohjalta uusi koulutuskokonaisuus osaksi sote- ja liikunta -alojen työntekijöiden opintoja ja sen myötä lisätä vähän liikkuvien ihmisryhmien kanssa arjessa työskentelevien osaamista aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisessä.

Hankekumppanit

Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa yhteistyötä tehdään seuraavien tahojen kanssa:

Työn eteneminen

Aktiivisuutta läpi arjen -hanke jatkaa suoraan siitä, mihin aiempi Hyvät muuvit jäi kesällä 2022 Helmi-mallin valmistuttua.

Syyskausi 2022

  • Helmi-mallin julkaisu ja tietoisuuden lisääminen
  • Uusien yhteistyötahojen kartoitus
  • Tiedon ja ymmärryksen keruu sote-ammattilaisten arjesta erilaisissa asiakasyhteisöissä
  • Ensimmäiset Helmi-mallin kokeilut sote-alan opiskeilijoiden kanssa

Kevätkausi 2023

  • Pilottikokeiluja asumis- ja tukipalveluissa yhteistyökumppaneiden kanssa
  • Helmi-mallin kehittäminen kokemusten ja palautteen pohjalta
  • Uuden koulutuskokonaisuuden rakentaminen ammattilaisille

Paralympiakomitea järjestää kevään aikana kaksi verkkotapaamista hankkeessa jo mukana oleville sekä kaikille Helmi-mallista ja sen pohjalta kehitettävästä koulutuksesta kiinnostuneille.

Syyskausi 2023

  • Pilottikokeilut asumis- ja tukipalveluissa yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuvat
  • Koulutuskokonaisuuden kehittäminen Helmi-mallia hyödyntäen jatkuu

Myös syyskauden mittaan järjestetään verkkotapaamisia, joissa jaetaan jo matkan varrella kertyneitä oppeja ja esimerkkejä siitä, miten Helmi-mallia on erilaisissa asiakasyhteisöissä hyödynnetty.

Kevätkausi 2024

  • Sote- ja liikunta-alan ammattilaisille kehitettävä uusi koulutuskokonaisuus vähän liikkuvien asiakkaiden arkisen aktiivisuuden lisäämiseksi hiotaan valmiiksi
  • Laaja käyttäjätutkimus, ''Kohti hyvinvointia - Osallisuuden ja liikkumisen edistäminen osana sote-työtä'', valmistui

Toiminnan peruspilarit

Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeen punaisena lankana on kaikessa toiminnassa keskittyä kohteena oleviin ihmisiin ja heidän tarpeidensa ymmärtämiseen sekä yhdessä heidän kanssaan luoda heidän tarpeitaan vastaavia ratkaisuja. 

Inkluusion edistäminen liikkumisen kehittämisessä rakentuu vaiheittain. Liikkuminen ja liikunta tulee tunnistaa tärkeäksi arvoksi osana arkea ja toimintaa tulee ohjata osallisuus läpileikkaavana periaatteena: osallistujat eivät ole vain kohteita, vaan aktiivisia toimijoita ja kehittäjiä. Prosessin lopullinen tavoite on tuottaa konkreettista hyötyä erityisesti niille, jotka tarvitsevat eniten tukea liikkumisen mahdollistamiseen. 

Hankkeen painopisteinä ovat asiakasymmärrys ja yhteiskehittäminen, osallisuus ja oppiminen sekä aktiivisuuden ja liikkumisen edistäminen. 

Palvelumuotoilu liikkumisen edistämisessä

Aito asiakaslähtöisyys, osallistava kehittäminen ja käytännön kokeilut ovat olleet keskiössä Hyvät muuvit- ja Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeissa. Kohderyhmien, erityisesti palveluasumisen ja tukitoiminnan asiakkaiden ja työntekijöiden, osallistuminen suunnitteluun on tuottanut oivaltavia ja arkeen juurtuvia ratkaisuja. 

Palvelumuotoilun toimintamalli tarjoaa selkeän rakenteen liikkumisen edistämisen kehittämiseen. Sen avulla ymmärrystä on syvennetty ja uusia toimintatapoja on luotu yhdessä niiden kanssa, joita asia oikeasti koskee. Keskiössä ovat yhteinen tekeminen, kokeilukulttuuri ja arkeen sopivat ratkaisut. 

Palvelumuotoiluprosessi avattuna vaihe vaiheelta 

1. Tutki: kenelle ja miksi? 

Ensin on ymmärrettävä, kenelle liikkumista edistävää toimintaa kehitetään ja miksi. Kohderyhmän arki, tarpeet, toiveet ja liikkumistottumukset selvitetään esimerkiksi keskustelujen, haastattelujen, havainnoinnin ja kyselyiden avulla. Työpajatyöskentely on hyvä tapa rakentaa ja koota yhteistä ymmärrystä. 

Palvelumuotoilun työkaluista apuna toimii muun muassa persoonat ja asiakaspolut, jotka tehdään yhdessä kohderyhmän kanssa. Näin syntyy ymmärryksen kautta vahva pohja jatkokehittämiselle ja kyky samaistua osallistujien näkökulmaan. 

2. Määritä: mikä on olennaista? 

Kun ymmärrys on koottu, keskitytään olennaisen tunnistamiseen. Määritellään yhdessä se haaste tai tarve, jota lähdetään ratkomaan. Tämä vaihe ohjaa suunnittelua oikeaan suuntaan ja auttaa välttämään harhapolkuja. Yhteinen kiteytys toimii perustana seuraaville askelille. 

3. Kehitä: ideoi ja testaa 

Tässä vaiheessa ideoidaan käytännön tekemistä ja konkreettisia toimintatapoja yhdessä kohderyhmän ja tarvittaessa myös sidosryhmien kanssa. Työpajat toimivat väylänä keskusteluille ja vaihtoehtojen tutkimiselle. Tavoitteena on rakentaa alustava suunnitelma/kuvaus (palvelukonsepti) siitä, mitä tehdään, kenelle, miksi ja miten. 

Kun suunnitelman runko on valmis, siirrytään käytännön kokeiluihin. Kehiteltyjä ideoita testataan pienimuotoisesti arjessa, ja sen toimivuutta arvioidaan yhdessä osallistujien kanssa. Pilotoinnin avulla kerätään palautetta ja tehdään tarvittavia muutoksia koko ajan samalla oppien ja tarpeen mukaan toimintaa muuttaen. Tavoitteena ei ole täydellinen ratkaisu heti, vaan toimiva ja aidosti käyttäjiä palveleva kokonaisuus. 

4. Toimita: juurruta osaksi arkea 

Lopuksi pilotoitu suunnitelma viimeistellään ja käytäntöön viedään hyväksi ja toimiviksi havaitut asiat ja toimintatavat. Uuden toiminnan ottamista osaksi arkea on prosessin myötä harjoiteltu koko ajan ja toiminta juurtuu parhaiten, kun sitä on rakennettu yhdessä alusta asti. Valmis kokonaisuus on yhteinen näkemys toiminnasta: kenelle se on tarkoitettu, mitä hyötyä siitä on ja mitä resursseja sen toteuttaminen vaatii. 

Hyvin suunniteltu ja testattu toiminta- tai palvelukokonaisuus tuottaa käyttäjilleen merkityksellisen kokemuksen ja aidon mahdollisuuden liikkua enemmän omassa arjessaan. 

Helmi-mallin koulutuskokonaisuus 

Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa kehitettiin Helmi-malliin perustuva koulutuskokonaisuus yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa osana YAMK-opinnäytetyötä: Fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista tukevan Helmi-mallin koulutuskokonaisuuden kehittäminen (Salmela, 2024). Tavoitteena oli lisätä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoiden osaamista ja valmiuksia toimia tulevaisuuden asiantuntijoina aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisessä käytännön työssä. 

Koulutuskokonaisuus antaa ohjaustyötä tekeville ammattilaisille valmiuksia soveltaa Helmi-mallia asiakaslähtöisesti ja osallisuutta tukien. Oppimisessa painottuvat oma-aloitteisuus, yhteiskehittäminen ja mallin konkreettinen soveltaminen asiakastyössä. 

Koulutus koostuu neljästä vaiheesta:  

  1. Ymmärrys ja tutustuminen aiheeseen käänteisen oppimisen avulla 
  2. Ideointi ja yhteistyö ryhmätyöskentelyn kautta 
  3. Ratkaisut ja toteutus käytännön harjoittelussa 
  4. Arviointi, jossa mallin käyttöä tarkastellaan case-esimerkkien avulla 

Oppimista tukevat ryhmätyöt, käytännön sovellukset ja yhteinen reflektointi. Koulutuskokonaisuuden laajuus on 1 opintopistettä, mikä vastaa 27 työtuntia. 

Tutustu opinnäytetyöhön

Lataa Helmi-mallin koulutuskokonaisuus käyttöösi:

Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeen kuvakommunikaatiotaulut tuotettu yhteistyössä Papunetin kanssa

Suomen Paralympiakomitean vetämän Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut vähän liikkuvien ja tukea tarvitsevien henkilöiden osallisuuden ja liikkumisen edistäminen. Tässä työssä hyvin keskeistä on ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus. Nämä asiat ovat keskeisiä myös sote-ammattilaisten työssä ja liikkumisen edistämisen osaamisessa.

Kohtaamisen ja vuorovaikutuksen tukemiseksi arjen työssä hanke on nyt julkaissut Papunetin kanssa tuotetut kuvakommunikaatiotaulut Kohtaaminen ja Arjen toiminnat.

Tavoitteena on korostaa kohtaamista ja sen tärkeyttä vuorovaikutuksessa ja osallisuuden tukemisessa. Myös arjen aktiivisuuden esille tuominen ja konkretisointi kuvien avulla on ollut tärkeä tavoite. Lisäksi olemme halunneet painottaa tukea tarvitsevan aktiivista toimijuutta sekä asiakkaan ja työntekijän yhteistyötä.

Yhdessä Papunetin kanssa tuotetut kuvakommunikaatiotaulut ovat valmiita työkaluja kohtaamiseen, vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukemiseen, liikkumisen puheeksi ottoon sekä lisäämään ymmärrystä osallisuuden ja toimijuuden merkityksestä.

Vuorovaikutus ja kommunikointi ovat jokaisen ihmisen perusoikeuksia. Kun puhekyky ei kehity tai se menetetään, vuorovaikutus on mahdollista sanattomasti sekä puhetta tukevilla ja korvaavilla keinoilla (Papunet 2024). Kuvakommunikaatiotauluja voi hyödyntää kuka vain, niin asiakkaat kuin ammattilaisetkin.

Jaamme Kohtaaminen-materiaalin pdf-muodossa ja Arjen toiminnat -kuvataulut sekä pdf:nä että linkkinä kuvatyökaluun:

1. Kohtaaminen -materiaali

PDF-materiaali (894.27 kb)

2. Arjen toiminnat -kuvataulut

PDF-materiaali (3.83 mb)