Talvilajit

Alppihiihto on paralympialaji, jossa kilpailevat paralympialaisissa liikunta- ja näkövammaiset, sekä muissa kisoissa kehitysvammaiset urheilijat. Kilpailurinteet eivät lähtökohtaisesti poikkea yleisistä. Mahdollisuuksien mukaan voidaan pyrkiä valitsemaan rinne, joka on profiililtaan helpompi. Pujottelussa käytetään ohuempia keppejä (lasten keppejä).

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Ski Sport Finland, https://skisport.fi/

Paralympialaisissa ampumahiihdossa kilpailevat näkö- ja liikuntavammaiset urheilijat.

Para-ampumahiihdon maali- ja vaihtoalueet eivät poikkea yleisistä lajin suorituspaikoista. Myös ampumapenkka ja ampumapaikat ovat samat kaikille.

Säännöissä

• Liikuntavammaiset urheilijat käyttävät ammunnassa ilmakivääriä (vrt. vammattomien pienoiskivääri) ja näkövammaiset urheilijat Eko-aims-ammuntajärjestelmää.
• Asetta ei kanneta mukana hiihdon aikana kummassakaan luokassa. Ampumamatka on 10 m (vrt. vammattomien 50 m). Järjestäjä rakentaa tauluille telineet 10 m päähän ampumapenkasta.
• Valaistusvoimakkuuden ampumataululla ja välialueella tulee olla 1000 lux. Pimeällä tarvitaan lisävalaistusta ammuntapaikan ja taulujen välille.
• Pystyhiihtäjät hiihtävät samoilla radoilla kuin vammattomat, toki huomioiden laskujen haastavuudet eli vältettävä jyrkät laskut ja tiukat kaarteet.
• Kelkkahiihtäjille on määritelty mäkien maksimijyrkkyydeksi 10–12 %. Kelkkahiihtäjien osalta on huomioitava myös Latu-uran leveys (22–23 cm).

Eko-aims ammunnan hyvät käytännöt

• Ampumapaikka kannattaa sijoittaa pohjoiseen päin tai ampumataulun ja –penkan välinen matka on peitettävä(pressu), jotta yöllä jäätynyt maa ei aiheuta heijastumista ja estä tähtäimen toimintaa. 

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Ampumahiihtoliitto ry, https://www.biathlon.fi/

Pyörätuolicurling on liikuntavammaisten paralympialaji. Kaikki kilpailijat käyttävät kilpailussa pyörätuolia, josta heitto heitetään.

Pyörätuolicurlingissa harjaaminen ei ole sallittua.

Säännöissä

• Pyörätuolicurlingissa molempiin päihin rataa sijoitetaan kaksi keskiviivan kanssa samansuuntaista ohutta pyörätuoliviivaa. Viivat sijoitetaan keskiviivan molemmille puolille lähtien hog-linjasta ja ulottuen lähimmän pesäympyrän uloimmalle kaarelle siten, että pyörätuoliviivojen ulompi reuna on 457 mm (18 tuumaa) keskiviivasta.
• Hakkia, josta kävelevä heittäjä ponnistaa vauhtia heitossa ei käytetä pyörätuolicurlingissa.

Hyvät käytännöt

• Jäälle tulee olla esteetön kulku.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Curlingliitto ry, https://www.curling.fi/

Paralympialaisissa hiihdossa kilpailevat liikunta- ja näkövammaiset urheilijat kolmessa eri sarjassa: kelkkahiihto, liikuntavammaiset pystyhiihtäjät ja näkövammaiset hiihtäjät.  Kehitysvammaiset kilpailevat muissa kilpailuissa.  

Pystyhiihtäjät hiihtävät pääsääntöisesti samoilla radoilla kuin vammattomat hiihtäjät. Kelkkahiihtäjille tehdään oma reitti, joka on loivapiirteisempi. Ohje kelkkahiihtoon on, että reitistä 1/3 on ylämäkeä, 1/3 tasaista ja 1/3 alamäkeä. Säännöissä on määrätty eri luokkien nousujen jyrkkyydet ja pituudet.

Paramaastohiihdossa tehdään myös vapaan hiihtotavan kilpailussa yksi latu-ura ladunreunaan, koska osa hiihtäjistä tarvitsee latu-uran myös vapaan hiihtotavan kilpailussa.

Liikuntavammaiset pystyhiihtäjät ja näkövammaiset hiihtäjä kilpailevat vapaalla ja perinteisellä hiihtotavalla. Kaikissa luokissa sprinttimatkan pituus on 800–1200 m. Keskimatkan pituus on pystyhiihtäjillä 10 km ja kelkkahiihtäjillä 7,5 km. Pitkän matkan pituus on pystyhiihtäjillä 20 km ja kelkkahiihtäjillä 15 km.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Hiihtoliitto ry, https://hiihtoliitto.fi/

Parajääkiekko (kelkkajääkiekko) on liikuntavammaisten paralympialaji.

Säännöissä

• Esteettömässä kaukalossa potkulevy eli ”kick plate” saa olla 19 mm (3/4 tuumaa”) korkea. Perinteisessä kaukalossa se on yleensä n. 15–25 cm korkea.
• Vaihto- ja jäähyaitioiden pohjan tulee olla muovijäätä tai materiaalia, joka ei vahingoita kelkkojen teriä.
• Vaihto- ja jäähyaitioiden kohdalla laidan tulee olla läpinäkyvää pleksilasia, jotta aitiosta on näkymä kentälle. Tämä on ainoa asia, mikä poikkeaa kansainvälisen jääkiekkoliiton vammattomien lajisäännöistä.

Muita vammaisten kilpailumuotoja lajista ovat proteesijääkiekko ylä- ja alaraajaproteesin käyttäjille, special hockey kehitysvammaisille henkilöille, sekä näkövammaisten jääkiekko näkövammaisille henkilöille.

Parajääkiekon kansallisesta kilpailutoiminnasta vastaa Suomen jääkiekkoliitto ry https://www.finhockey.fi/ ja kansainvälisestä kilpailutoiminnasta Suomen Paralympiakomitea, https://www.paraurheilu.fi/fi/, Suomen proteesijääkiekon kilpailutoiminnasta vastaa lajin maajoukkue, Proteesileijonat. Näkövammaistenjääkiekon kilpailutoiminnasta vastaa https://www.suomennakovammaisjaakiekko.fi/

Paralumilautailu on pystyssä laskevien liikuntavammaisten urheilijoiden paralympialaji. Radat muokataan paraurheilijoille sopiviksi. Mutkia loivennetaan ja radan varrelle lisätään pehmusteita turvallisuussyistä. Ratoja voidaan hienosäätää luokkien mukaan. Lähtöalue ja hissiin pääsy voidaan muokata esteettömämmäksi.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Lumilautaliitto ry, https://www.fsa.fi/