Sisälajit

Para-agility eli paragilityssä on luokkia liikuntavammaisille, näkövammaisille ja kehitysvammaisille. Laji ei ole paralympialaji.

Avustajaa saa käyttää osassa luokista, mutta asiasta on sovittava ennakkoon järjestäjän kanssa.

Säännöissä

• Kenttä ja esteet ovat samalaisia, mutta tuomareiden tulee suunnitella radat siten, että ne soveltuvat kaikille vammaryhmille.
• Esteiden väliin on jätettävä riittävästi tilaa, jotta pyörätuolilla tai apuvälineillä on helppo liikkua niiden välissä.
• Kilpailijat tutustuvat ratoihin kahdessa ryhmässä: kilpailijat, jotka käyttävät pyörätuolia tai muita apuvälineitä sekä kilpailijat, jotka eivät käytä apuvälineitä. Mikäli kilpailijoiden määrä on vähäinen, tuomari voi päättää muodostaa yhden ryhmän.
• Jokainen kilpailija voi ottaa mukaansa yhden valmentajan tai ohjaajan tutustuessaan ratoihin. Lisäksi tarvittaessa mukana voi olla yksi avustaja liikkumista varten.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Aqilityliitto, https://www.agilityliitto.fi/

Paralympialaisten ampumaurheiluun kuuluvat liikuntavammaisten urheilijoiden pistooli- ja kivääriammunnat. Suomessa kansallisesti ja muissa kansainvälissä kilpailuissa kuin paralympialaisissa kilpaillaan lisäksi haulikkoammunnan Trap-lajeissa sekä näkövammaisten ampumaurheilussa.

Para-ampumaurheilun eri lajeissa itse lajien suorituspaikat ovat yleensä esteettömiä, mutta ampumaradat saattavat sijaita esteellisissä kellareissa ja ullakoilla.  

Näkövammaisten ampumaurheilussa käytetään elektronista tähtäintä ja maalitaulua. Tähtäin toimii akulla, joten sama ammuntapaikka käy kaikille. Suomessa valmistetaan “puhuvia tauluja”, mikä mahdollistaa myös omatoimisen harjoittelun. Ratamerkinnät ja valaistus ovat samat kuin vammattomien kilpailuissa. Ampujat käyttävät ammunnassa omaa pöytää. Tähtääminen lajissa tapahtuu äänen avulla.

Näkövammaisten ampumaurheilussa käytetään yleisesti avustajaa ammunnan aikana. Avustajan tehtävänä on kertoa laukausten määrä, osuma-arvot ja osumasuunta, sekä tarkkailla, että ammuntasuoritus tapahtuu oikeaan tauluun, ja että ase ja välineet ovat kunnossa. Kommunikointi urheilijan ja avustajan välillä tapahtuu käsimerkeillä ja taputuksilla vartaloon tai käteen. Avustajan kanssa ei saa puhua kilpailusuorituksen aikana.

Ratalajit ovat ainoa Paralympialaisissa mukana oleva ammuntalaji. Ratalajeissa ammutaan kiväärillä ja pistoolilla. Kilpailuolosuhteissa ammutaan elektroniseen tauluun, joka kertoo laukauksen tuloksen. Elektronista taulua käytettäessä esteetön kulku suorituspaikalta taululle ei siis ole välttämätön. Harjoituksissa ja joissain pistoolilajeissa ammutaan pahvisiin tauluihin, jolloin kulkureitti suorituspaikalta taululle on oltava esteetön. Ampujat käyttävät ammunnassa omaa pöytää tai/ja ampumatukea. Matkat, valaistus ja ammuntaetäisyydet ovat samat kuin vammattomien kilpailuissa.

Para Trap:issa ammutaan kolmessa eri luokassa, joista yksi luokka on pyörätuolinkäyttäjille ja kaksi luokkaa käveleville liikuntavammaisille.

Lajissa on samat säännöt ja ampumapaikat kuin vammattomilla.

Para Trapin hyvät käytännöt

• Kiekonlähetysmikrofonien korkeuden tulisi olla säädettävissä myös istuen ampuville.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Ampumaurheiluliitto ry,  https://www.ampumaurheiluliitto.fi/ ja näkövammaisten ampumaurheilusta Suomen Paralympiakomitea, https://www.paraurheilu.fi/fi/.

Pyörätuolibiljardissa kilpailevat vain liikuntavammaiset urheilijat. Pyörätuolibiljardissa säännöt, pöytä ja pelialue eivät poikkea lajin yleisistä säännöistä. Pyörätuolibiljardi ei ole paralympialaji.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Biljardiliitto ry, https://www.sbil.fi

Paraboccia on vaikeasti liikuntavammaisten urheilijoiden paralympialaji. Parabocciassa kilpaillaan neljässä eri pyörätuoliluokassa (BC 1-4). Pallon voi heittää, potkaista tai vierittää kentälle.

Kentän koko on 12,5 x 6 m sisältäen heittopaikat. Pelialustana kansainvälisissä kisoissa suositellaan Taraflexiä, mutta yleensä pelialustana on puuparketti. Pelit pelataan aina sisällä.

Kenttien välissä pitää olla suojalaita, joka estää pallon päätymisen naapurikentälle. Lisäksi kentän ulkopuolella tulee olla 50 cm leveä suoja-alue tuomarille.

Boccia on myös suosittu kilpailu- ja harrastelaji, jota pelataan istuen ja seisten ulkona ja sisällä kaikille vammaryhmille. Myös näkövammaiset voivat pelata bocciaa kansallisesti ja kansainvälisesti PM-kisoissa.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Paralympiakomitea, https://www.paraurheilu.fi/fi

Paracheerleadingissa voivat harrastaa ja kilpailla liikunta-, näkö- ja kehitysvammaiset urheilijat. He kilpailevat sekaryhmissä. Laji ei ole paralympialaji.

Paracheerleadingin säännöissä ei ole olosuhteisiin liittyviä poikkeuksia.

Hyvät käytännöt

• Kentälle on oltava esteetön kulku, koska osa urheilijoista voi käyttää liikkumiseen apuvälineitä.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Cheerleadingliitto ry, https://www.scl.fi/

Adapted CrossFitissä kilpaillaan useissa eri luokissa ja eri vammaryhmissä. Kaikki liikkeet voidaan soveltaa toimimaan eri vammaryhmille. Osa välineistä on suunniteltu sopiviksi esimerkiksi pyörätuolia käyttäville urheilijoille. Salissa ja kilpailupaikoilla esteettömyys on otettava huomioon. Urheilija saa käyttää avustajaa pitämään pyörätuolia paikoillaan suorituksen aikana. Laji ei ole paralympialaji.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Adaptive Training Finland ry (“ATF”) https://www.adaptivetrainingfinland.com/

Dartsissa kilpaillaan liikuntavammaisten pystyluokassa ja pyörätuoliluokassa. Heittomatka on sama kaikilla. Laji ei ole paralympialaji.

Säännöissä

• Pyörätuoliluokassa urheilija saa valita, heittääkö hän normaaliin 173 cm korkeudella olevaan, vai matalampaan 137 cm korkeudella olevaan tauluun.
• Taulun korkeus mitataan lattiasta taulun keskelle.
• Pyörätuoliluokassa heitto tapahtuu heittokorokkeen sijaan heittoviivan takaa.
• Pyörätuolin kuljetuspyörien (takarenkaat) on oltava viivan takana heiton aikana. Eturenkaat saavat olla viivan yli.
• Molemmissa luokissa urheilija saa käyttää avustajaa tikkojen noutamiseen taulusta heittosuorituksen jälkeen.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Dartsliitto ry, https://darts.fi/

Istumalentopallossa kilpailevat vain liikuntavammaiset urheilijat. Laji on paralympialaji.

Säännöissä

• Kentän koko on 10 x 6 m.
• Miesten verkon korkeus on 1,15 m ja naisten 1,05 m.
• Kentän sivuilla tulee olla 4 metrin ja päädyissä 6 metrin vapaa alue (free zone).
• Kentän pintamateriaali ei saa olla epätasainen tai liukas. Kansainvälisissä kisoissa käytetään kansainvälisen liiton hyväksymää puista tai synteettistä kenttämateriaalia.
• Sisäkentillä pinnan tulee olla vaalea ja kentän rajat valkeat.
• Ulkokentillä sallitaan 5 mm/m kaltevuus.
• Valaistus kentällä oltava 1000–1500 luxia 1 m kentän pinnasta mitattuna.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Lentopalloliitto ry, https://www.lentopallo.fi/

Paralympialaisissa judossa kilpaillaan vain näkövammaisten luokissa. Kansainvälisesti kilpailevat myös kehitysvammaiset.

Judossa tatamin koko ja turva-alueet ovat samat kuin vammattomilla.

Säännöissä

• Kilpailijoiden aloitus- ja lopetuspaikat osoitetaan lisäämällä tatamiin kilpailualueen keskelle kaksi teippiä: valkoinen ja sininen.
• Teippien tulee olla 10 cm leveät ja 50 cm pitkät ja ne sijoitetaan 150 cm päähän toisistaan.
• Valkoinen teippi asetetaan tuomarin oikealle ja sininen vasemmalle puolelle.

Tuomarityöskentelyn ja kommunikoinnin helpottamiseksi sokean (J1) ottelijan judogissa on molempien hihojen ulkosyrjässä, noin 15 cm etäisyydellä olkapäästä, läpimitaltaan 7 cm punaiset ympyrät. Kuurosokean ottelijan judogin selässä on läpimitaltaan 7 cm sininen ympyrä.

Kilpailualueen ja minkä tahansa esineen, johon kilpailijat voivat osua, välillä tulee olla vähintään 100 cm.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Judoliitto ry, https://judo.fi/.

Parakeilailussa on kilpailuluokat liikuntavammaisille, näkövammaisille ja kehitysvammaisille urheilijoille. Laji ei ole paralympialaji. Lajissa on ollut yhdet MM-kilpailut, joissa kilpaillaan useissa luokissa. MM-kisoissa vierityskourujen käyttö ei ole sallittua missään luokassa. Suomessa kourua saa käyttää myös kilpailuissa.

Hyvät käytännöt

• Kansallisesti suositellaan yhtä ratavalvojaa kolmea rataparia kohden.
• Ratavalvoja seuraa, että keilakoneet toimivat normaalisti.
• Mikäli keilaajalla on tarve avustajalle suorituksen aikana, mukana on oltava oma avustaja.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Keilailuliitto ry, https://www.keilailu.fi/

Parakiipeilyssä kilpaillaan yläköysi- ja liidaus eli alaköysikiipeilyssä näkövammaisten ja liikuntavammaisten sarjoissa. Kiipeily on uutena lajina Paralympialaisissa 2028 liikuntavammaisille ja näkövammaisille urheilijoille. Paralympialaisissa kilpaillaan vain liidauksessa.

Kansainvälisellä liitolla on omat reitintekijät parasarjoihin. Reiteillä käytetään helpompia otteita ja lyhyempiä mooveja (liikkeitä). Oppaan käyttö on sallittua näkövammaisille.

Säännöissä

• Säännöissä on määrätty, että kilpareitillä tulee olla hyvät otteiden tummuuskontrastit.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Kiipeilyliitto ry, https://kiipeilyliitto.fi/

Pyörätuolikoripallo on liikuntavammaisten paralympialaji.

Pyörätuolikoripalloa pelataan samoilla kenttärajoilla ja korin korkeudella kuin pystykoripalloa.  

Säännöissä

• Kentän ympärillä tulee olla vähintään 2 m turva-alue.
• Kentän pinnan tulee olla heijastamatonta aluejoustavaa materiaalia.
• Pelialustana on aluejoustava puuparketti.

Kansainvälisesti koripallossa kilpailevat myös kehitysvammaiset urheilijat.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Koripalloliitto ry, https://www.basket.fi/basket/

Pyörätuolikoripallon 3x3 peli on liikuntavammaisten pyörätuolilaji. Laji ei ole paralympialaji.

Säännöissä

• Koripallokentän säännöt ovat samat kuin Kansainvälisellä koripalloliitolla 3x3 koripallossa.
• Kentän etureunalla 1000 mm, sivuilla 1500 mm ja koripäädyssä 2000 mm turva-alue.
• Kentän pinnan tulee olla heijastamatonta aluejoustavaa lattiamateriaalia.
• Pelialustana on aluejoustava puuparketti.

Kansainvälisesti 3x3 koripallossa kilpailevat myös kehitysvammaiset urheilijat.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Koripalloliitto ry, https://www.basket.fi/basket/

Käsipalloa pelataan liikuntavammaisten ja kehitysvammaisten sarjoissa.

Pyörätuolikäsipalloa pelataan samankokoisella kentällä ja maaleilla kuin vammattomien käsipalloa. Turva-alue on myös sama: 2 m kentän ulkopuolella.

Pelimuotoina on 4 vs. 4 ja 6 vs. 6. Peliaika on molemmissa pelimuodoissa eri. 4 vs. 4 pelimuodossa pyörähdyksellä tehty maali on 2 pisteen arvoinen, kuten beachkäsipallossa.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Käsipalloliitto ry. https://finnhandball.net/

Maalipallo on näkövammaisten paralympialaji.

Säännöissä

• Maalipallon pelikentän koko on 18 m x 9 m.
• Kilpailussa pelialueen koko turva-alueineen on oltava 30 m x 20 m, korkeus 5 m.
• Maali on 1,3 m korkea ja 9 m leveä.
• Rajaviivojen tulee olla 0,05 m leveät ja niiden on erotuttava tummuuskontrastina kentän pinnasta.
• Viivateipin alle lisätään vähintään 0,003 m leveä naru, joka mahdollistaa pelaajien orientoitumisen kentällä.
• Kentän pinnan materiaali pitää olla kilpailuissa sileä ja materiaalin puu, muovi tai synteettinen, paitsi paralympialaisissa pelataan aina synteettisellä Taraflex-alustalla

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Paralympiakomitea, https://www.paraurheilu.fi/fi/

Paramiekkailu on liikuntavammaisten paralympialaji. Paralympialaisissa kilpaillaan kahdessa eri pyörätuoliurheilijoiden luokassa, mutta muuten kansainvälisissä kilpailuissa on kolme eri luokkaa liikuntavammaisille urheilijoille.

Pyörätuolit kiinnitetään erilliseen telineeseen, jolla säädetään ottelijoiden etäisyyttä toisistaan. Telinettä ei kiinnitetä lattiaan.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto ry, https://www.fencing-pentathlon.fi/

Nyrkkeilyn säännöissä ei ole mainittu paraurheilua. Laji ei ole paralympialaji.

Hyvät käytännöt

• Pyörätuolinyrkkeilyssä on huomioitava esteetön kulku kehään.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Nyrkkeilyliitto ry, https://www.nyrkkeilyliitto.com/

Näkövammaisten shakki ei ole paralympialaji.

Näkövammaisten shakissa molemmilla pelaajilla on oma lauta, jolla he siirtävät pelinappuloita sekä omien että vastustajan siirtojen mukaisesti. Kun pelinappula nostetaan irti laudasta, se on siirrettävä. Siirrot ilmoitetaan ääneen.

Mustien pelinappuloiden päässä on naula, joka helpottaa mustien ja valkeiden pelinappuloiden erottamista toisistaan. Lisäksi hahmottamisen helpottamiseksi mustat peliruudut ovat laudalla hieman valkoisia korkeammalla ja A1 ruudussa on pieni nappula, joka helpottaa ruudun tunnistamista.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Paralympiakomitea, https://www.paraurheilu.fi/fi/

Padelia pelaavat liikunta-, näkö- ja kehitysvammaiset urheilijat. Laji ei ole paralympialaji.

Hyvät käytännöt

• Padelin säännöissä sanotaan, että sisäänkäynnin tulee olla minimissään 0,72 m ja maksimissaan 0,82 m leveä. Vähimmäiskorkeus on 2 m. Siten verkkotolpan tulee olla siirrettävä, jotta molemmille puolille kenttää on mahdollista liikkua apuvälineellä.
• Lasi-/pleksiseinissä tulee olla kontrastimerkinnät 1300–1500 mm maasta, jotta seinät erottuvat, eivätkä aiheuta törmäysvaaraa.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Padelliitto ry, https://padel.fi/

Pyörätuolitanssissa on useita eri luokkia, joissa kilpailee urheilijoita useilla erilaisilla toimintakyvyillä.

Hyvät käytännöt

• Kulku esteettömiin pukuhuoneisiin tulee olla esteetön, koska kilpailun aikana on vaihdettava kilpailuasuja eri tanssien välissä. Kulku parketille oltava esteetön joka puolelta parkettia.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen pyörätuolitanssiliitto, PYTLI ry, https://pyoratuolitanssi.fi/

Pyörätuolirugby on vaikeasti liikuntavammaisten paralympialaji. Pelialueena on sisäkoripallokenttä. Maali on 8 m leveä, kartioilla erotettu alue päätyviivasta. Maalialueen syvyys 1,75 m.

Säännöissä

• Kansainvälisissä säännöissä turva-alueen pituutta kentän päädyssä ei ole määrätty. Suositus kuitenkin on, että turva-alue olisi vähintään 2 m.

Hyvät käytännöt

• Lattiamateriaalia ei ole määrätty säännöissä, mutta suositus on aluejoustava puuparketti.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Paralympiakomitea, https://www.paraurheilu.fi/fi/

Parapöytätennistä pelaavat liikuntavammaiset ja kehitysvammaiset urheilijat. Paralympialaisissa kilpailevat liikuntavammaiset ja kehitysvammaiset urheilijat useissa eri pyörätuoli- ja pystyluokissa. Parapöytätenniksen pelialue ei poikkea yleisistä lajisäännöistä.

Hyvät käytännöt

• Osassa pelipöytiä päädyissä pöydän alla sijaitsee poikittaiset tukiraudat. Tukirauta voi estää pyörätuolilla pääsyn pelietäisyydelle. Tämän takia suositellaan pöytämallia, jossa jalat ovat pöydän kulmissa.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen pöytätennisliitto ry, https://www.sptl.fi/

Sokkopingiksessä kilpailevat vain näkövammaiset urheilijat. Laji ei ole paralympialaji.

Pelialueen koko on 12 m x 6 m. Kaikille tasavertaisen pelitilanteen saamiseksi on tärkeää, että suorituspaikan akustiikka on tasainen ja laaja. Taustamelu voi häiritä pelisuoritusta.

Säännöissä

• Pelipöytä on 3,66 m pitkä ja 1,22 m leveä. 

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Paralympiakomitea, https://www.paraurheilu.fi/fi/

Parasulkapallo on paralympialaji.

Paralympialaisissa sulkapalloa pelaavat vain liikuntavammaiset. Luokkia on pystypelaajille ja pyörätuolista pelaaville. Kenttien rajat ovat kaikilla samat, mutta kentän koko muuttuu riippuen vammaluokasta. Pystyluokissa pelataan koko kentällä.

Verkon korkeus ei poikkea lajin vammattomien urheilijoiden lajisäännöistä. Arvokisoissa pelataan aina aluejoustavalla puuparkettialustalla.

Kansainvälisesti lajissa kilpailevat myös kehitysvammaiset urheilijat.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Sulkapalloliitto ry, https://www.sulkapallo.fi/

Sähköpyörätuolisalibandy on liikuntavammaisten sähköpyörätuolin käyttäjien laji.

Pelikentän mitat ovat 26 x 16 m ja kentän ulkopuolella on 1 m leveä tuomarialue. Maalin mitat ovat 2,5 x 0,20 m. Maalialue on puolipyöreä, säde1,75 m.  Maalialue teipataan erikseen kisoihin. Kentän laitojen korkeus on 0,20 m. Vaihto tapahtuu pelikatkon aikana, jolloin laita avataan ja pelaajat pääsevät kulkemaan kentälle ja pois.

Hyvät käytännöt

• Turnauksessa on huomioitava, että pelituoleja saattaa olla yhtä aikaa latauksessa jopa 80 kpl.

Lajin kansallisesta kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Salibandyliitto https://salibandy.fi/fi/etusivu/ ja kansainvälisestä kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Paralympiakomitea, https://www.paraurheilu.fi/fi/

Parataekwondo on paralympialaji. Paralympialaisissa ottelevat vain liikuntavammaiset, joilla on yläraajavamma. Otteluissa tuomari saa avustaa ottelijaa, jos hän ei pääse ylös lattialta. Päähän kohdistuneet iskut on kielletty, sillä ottelijalla ei välttämättä ole mahdollisuutta suojata päätään käsien avulla.

Liikesarjakilpailuissa on MM-kisoihin saakka useita luokkia kaikissa eri vammaryhmissä.

Tatami on sama kuin vammattomilla urheilijoilla.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Taekwondoliitto ry, https://www.suomentaekwondoliitto.fi/

Pyörätuolitennis on paralympialaji liikuntavammaisisille urheilijoille.

Pyörätuolitennistä pelataan samalla kentällä ja samalla verkonkorkeudella kuin yleisesti tenniksessä. Pallo saa pompata kahdesti kentällä ennen lyöntiä.

Hyvät käytännöt

• Kentälle tulee olla esteetön kulku. Verkon ohi on päästävä kulkemaan esteettömästi kentän molemmille puolille.

Tenniksen muissa kilpailuissa voivat kilpailla myös näkö- ja kehitysvammaiset urheilijat.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Tennisliitto ry, https://www.tennis.fi/

Parauinti on paralympialaji, jossa kilpaillaan useissa eri kehitys-, näkö- ja liikuntavammaisten luokissa.

Parauinnin säännöt eivät eroa altaan mittojen tai valaistuksen osalta lajin yleisistä säännöistä. Uima-altaan päädystä pitää olla noin 1 m etäisyydellä vähintään 1 m leveä pehmeä matto helpottamassa ja suojaamassa altaasta nousua.

Starttilaitteissa on myös valosignaali. Lähtö on sallittu myös istuen, jolloin lähtökorokkeelle on mahdollista asettaa yksinkertainen pyyhe suojaamaan urheilijan ihoa. Mikäli urheilija ei pysty käyttämään käsiä, saa hän käyttää ennakkoon järjestäjien hyväksymää apuvälinettä lähdössä.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Uimaliitto ry, https://www.uimaliitto.fi/

Paralympialaisissa lajina on vain penkkipunnerrus liikuntavammaisille urheilijoille.

Säännöissä

• Parapenkissä nostolava on isompi kuin vammattomilla: vähintään 4,0 x 4,0 m ja maksimissaan 5 cm korkea. Parapenkkipunnerruksen nostopenkin pituus on 2,1 m, pääosan leveys 35,5 cm ja penkin alaosan leveys 61 cm. Korkeus on 45–50 cm. 

Hyvät käytännöt

• On suositeltavaa varmistaa luiskan avulla esteetön kulku nostolavalle, vaikka sitä ei säännöissä edellytetä.
• Kehitysvammaisten ja näkövammaisten kilpailuissa lajeina ovat myös maastaveto ja jalkakyykky.

Muut lajit eli kolmen lajin voimanosto, aitovoimailu ja soveltava vahvin ovat omia salikisoja. Näitä kisoja järjestetään Islannissa ja Suomessa. Lajit on suunniteltu suoritettavaksi istuen.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Paralympiakomitea, https://www.paraurheilu.fi/fi/

Paragymnastic on uusi laji Suomessa ja maailmalla. Laji ei ole paralympialaji. Lajin säännöt on juuri kehitetty, mutta niissä ei ole mainintoja esteettömyydestä. Kisoissa kilpaillaan kolmessa eri luokassa: yläraajavammaiset, näkövammaiset ja alaraajavammaiset. Kaikki luokat ovat kävelevien urheilijoiden luokkia.  Sääntöjen mukaan pyörätuolia käyttävät eivät voi kilpailla.

Kilpailu- ja harjoittelupaikka on telinevoimistelusali. Lajissa ei ole käytössä eritysvälineitä.  Lisäksi voimistelussa kilpailevat myös kehitysvammaiset urheilijat.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Voimisteluliitto ry, https://www.voimistelu.fi/