Kesälajit

Paragolfissa kilpailevat liikunta-, näkö- ja kehitysvammaiset urheilijat. Pyörätuolia käyttävä pelaaja tai muut henkilö saa liikkua viheriöllä vain lajiin erikseen suunnitellulla leveärenkaisella pelipyörätuolilla (paragolferi). Kansainvälisissä peleissä saavat pelata vain KV-EDGA-luokituksen saaneet pelaajat. EDGA (European Disabled Golfers Association) on paragolfin kansainvälisestä luokittelusta vastaava taho.  EDGA-luokittelun saaneet pelaajat saavat kulkea reikien välit golfautolla, kun merkintä on EDGA-passissa. Laji ei ole paralympialaji.

Säännöissä

• Jos pallo menee bunkkeriin, paragolferilla pelaavat saavat valita yhden rangaistuslyönnin tai lyödä bunkkerista. Muut paragolffarit saavat valita kaksi rangaistuslyöntiä, kuten vammattomat urheilijat.
• Tiiauspaikka määräytyy pelitason mukaan. Yleensä paragolferilla pelaavat lyövät etummaiselta tiiltä.

Hyvät käytännöt

• Yleensä golfkentillä pääsee liikkumaan esteettömästi, sillä myös kentänhoitokoneiden on päästävä liikkumaan viheriölle sekä reikien välillä.
• Viheriöiden reunakivetys on luiskattava jostain kohtaa, jotta paragolferilla liikkuminen mahdollistuu.
• Myös kaikki treenaus- ja lämmittelypaikat, kuten puttipaikat, lyöntiseinät ja ranget, on suunniteltava esteettömiksi.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Golfliitto ry, https://golf.fi/

Jalkapallossa on useita eri pelimuotoja paraurheilussa; sähköpyörätuolijalkapallo, cp-jalkapallo, näkövammaisten jalkapallo, kehitysvammaisten jalkapallo sekä pelimuodot, joissa ei tällä hetkellä ole Suomessa toimintaa dallarifudis ja amputoitujen jalkapallo.

Vain näkövammaisten jalkapallo on paralympialaji, jota pelataan 5 vastaan 5 pelinä, jossa kaikki kenttäpelaajat ovat B1 luokiteltuja pelaajia ja maalivahti näkevä pelaaja. Lisäksi heikkonäköiset pelaavat jalkapalloa täysin vammattomien futsal-pelimuotona.

Sähköpyörätuolijalkapallossa kilpailevat vain liikuntavammaiset urheilijat.

Sähköpyörätuolijalkapalloa pelataan kentällä, jonka mitat ovat 25–30 m x 14–18 m. Maalin leveys on 6 m. Maalitolpat ovat kevyet muovitolpat, jotka seisovat levyillä kentän ulkopuolella. Tolpat voivat olla muodoltaan pyöreät, kolmiot tai neliöt. Tolpat ovat 45,7–61 cm korkeat. Kentän ulkopuolella tulee olla 1 m turva-alue tuomarille.

Hyvät käytännöt sähköpyörätuolijalkapallossa

• Turnauksessa on huomioitava, että pelituoleja saattaa olla yhtä aikaa latauksessa jopa 80 kpl.

Säännöissä

• Näkövammaisten jalkapalloa pelataan hiukan ulospäin kaartuvilla sivulaidoilla.
• Laidat ovat 1–1,2 m korkeat ja sijaitsevat kentän sivurajalla.
• Pelikentän koko on 40 x 20 m.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Palloliitto ry, https://www.palloliitto.fi/.

Paralympialaisissa jousiammunnassa kilpailevat vain liikuntavammaiset urheilijat. Kansainvälisesti kilpailevat myös näkövammaiset urheilijat.

Parajousiammunnan kilpailutapahtumissa, jotka järjestetään World Archery -sääntöjen mukaisesti, täytyy viralliseen kenttään merkitä jokaiselle urheilijalle 1,25 metriä ampumatilaa. Kilpailuissa ratojen tulee olla vähintään 2,50 metriä leveitä sekä yksilö-, että pari-, ja sekajoukkuekilpailuissa. Nämä mitat eivät koske harjoitteluolosuhteita.

Näkövammaiset jousiampujat ampuvat vain 30 m matkalta käyttäen kosketustähtäintä. He saavat käyttää avustajaa, joka kertoo, missä nuoli on taulussa. Avustaja opastaa myös ampujan taululle hakemaan nuolet. Pyörätuoliluokissa ei haeta itse nuolia taulusta.

Hyvät käytännöt

• Saapumissuunnasta katsottuna ampumapaikan lähimmillä radoilla on hyvä olla esteetön kulku taululle (alustana kivituhka, kivi, asfaltti) harjoittelun helpottamiseksi. 

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Jousiampujain Liitto ry, https://www.sjal.fi/

Parapurjehduksessa kilpaillaan kansainvälisesti 2,4 mR -luokassa. Purjehduksessa on kilpailuluokat liikuntavammaisille, näkövammaisille ja kehitysvammaisille urheilijoille. Laji ei ole paralympialaji. Arvokisojen ulkopuolella mukana on myös veneluokkia.

Säännöissä

• 2,4 mR -luokassa saa käyttää veneessä joystickiä veneen ohjaamiseen.
• Lähtö visualisoidaan äänellä ja lipuilla kaikissa luokissa, joten paraluokat eivät eroa tältä osin.
• Runkoon ei saa kiinnittää mitään lisää, mutta kaikki runkoon kiinnittämätön, esimerkiksi purjehtijan tasapainoa tai veneestä kiinni pitämistä helpottava on sallittua.

Hyvät käytännöt

• Laiturille tulee olla esteetön pääsy.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Purjehdus ja Veneily ry, https://spv.fi/

Parapyöräilyssä kilpaillaan maantieajossa ja ratapyöräilyssä. Paralympialaisissa kilpailevat vain liikunta- ja näkövammaiset urheilijat. Lisäksi kehitysvammaiset kilpailevat omissa kansainvälissä kisoissaan.  Kilpailuissa on eri luokkia käsi-, tandem- ja kolmipyörillä ajaville urheilijoille. Velodromilla ajavat vain pystypyöräilijät. Maantieajon eri luokissa on eri kilpamatkat. Aika-ajossa matkat ovat 10–40 km ja maantieajossa 25–125 km riippuen kilpailuluokasta.

Säännöissä

• Maantieajossa ja aika-ajossa yhden kierroksen pituuden tulee olla 7–15 km.
• Käsipyöräluokat voidaan ajaa tarvittaessa eri reitillä.
• Käsipyörä vaatii isomman kääntösäteen kääntyäkseen, joka on huomioitava reitin teossa, sekä kääntöpaikan suunnittelussa.
• Reitillä ei voi olla liian korkeita kivetyksiä ylitettäväksi.
• Kaikissa luokissa nousun jyrkkyyden keskiarvo on 8 %. Nousun jyrkkyys ei saa ylittää 15 %, eikä nousun kokonaispituus saa olla yli 25 % yhden kierroksen matkalla.

Hyvät käytännöt

• Lähtökorokkeen loivuuden määrittää käsipyörien maavara: on huomioitava, ettei pyörän pohja ei osu maahan.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Pyöräily ry, Cycling Finland, https://pyoraily.fi/

Kouluratsastus on liikunta ja näkövammaisten paralympialaji. Kansainvälisesti kilpailevat myös kehitysvammaiset.

Pararatsastuksen kouluratsastuksessa ratsastetaan normaalilla kouluratsastuskentällä, jossa on valkoiset rajat. Avustajan on luvallista olla kentän sisällä kertomassa, mihin suuntaan ratsastaja on menossa.

Säännöissä

• Kansallisissa säännöissä määrätään, että hevosen selkään nousun helpottamiseksi kisoissa tulee olla nousuramppi käytössä.

Muita pararatsastuslajeja, kaikille vammaryhmille ovat valjakkoajo, soveltava vikellys sekä uutena askelratsastus.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Ratsastajainliitto ry, https://www.ratsastus.fi/

Parasoutu ja paramelonta ovat paralympialajeja liikuntavammaisille urheilijoille.

Parasoudussa kilpaillaan klassisessa soudussa (ent. olympiasoutu).

Paramelonnassa kilpaillaan ratamelonnassa ja kanadalaismelonnassa.

Ratamelonnassa on luokkia, joissa saa käyttää sivuponttoneja helpottamaan kajakin pystyssä pysymistä. Ratamelonnassa kajakin penkkien säätäminen ja muokkaaminen on sallittua kilpailijan toimintakyvyn takia.

Soudussa laiturit ovat matalia ja niissä ei ole reunoja, mikä helpottaa siirtymistä veneeseen. Melonnassa ja soudussa kaikissa kisoissa ja luokissa ratojen leveys on 9 m. Parapuolella ei ole omia sääntöjä rataan tai suorituspaikkoihin.

Kansainvälisesti lajissa kilpailevat myös kehitysvammaiset urheilijat.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen melonta- ja soutuliitto ry, https://melontajasoutuliitto.fi/

Tarkkuussuunnistuksessa (eng. Trail Orienteering, Trailo) kilpaillaan avoimessa sarjassa ja parasarjassa, joka on tarkoitettu vammaisille urheilijoille. Laji ei ole paralympialaji.

Säännöissä

• Maaston tulee soveltua sopivan tasoisten tarkkuussuunnistuksen kilpailuratojen tekemiseen.
• Maasto tulee valita siten, että hitaimmatkin kilpailijat (mm. pyörätuolia käyttävät tai kävelyssään haasteita kokevat henkilöt) pystyvät kulkemaan radan asetetussa enimmäisajassa käyttäen virallista avustajaa.
• Ratojen pituus ilmoitetaan pituutena lähdöstä seurattavaa kulkuväylää pitkin maaliin asti, eikä se saa normaalisti ylittää 3500 metriä.
• Polut tulee tarkastaa mahdollisen mutaisuuden, hiekan, juurien ja kivien varalta. Mikäli on tarpeen, polkua tulee parantaa, jotta pinta on riittävän hyvä kaikille kilpailijoille.
• Polun hyväksyttävä leveys on yleensä yksi metri.
• Piikikkäät polun puolelle kasvavat kasvit kuten nokkoset voivat vahingoittaa käsiä, joten tällaiset kasvit tulee poistaa.
• Kulkuväylä, joka ei sovellu kaikille pyörätuolin käyttäjille kapeuden, esiin työntyvien puunjuurien, kaatuneiden puiden tai muuten soveltumattoman pinnan vuoksi, pitää kieltää kaikilta kilpailijoilta ja merkitä karttaan ja/tai nauhoilla maastoon.
• Rastipisteiden kohdalla pyörätuolien tulee mahtua ohittamaan toisensa ja liikkumaan vapaasti, jolloin paikoitellen tarvitaan kolmen metrin levyisiä alueita.
• Kulkuväylällä nousu ei saa olla enempää kuin 14 % enintään 20 metrin matkalla. Kulkuväylän sivuttaiskaltevuus ei saa olla enempää kuin 8 %.
• Rastiliput muodostuvat kolmesta 30 x 30 cm neliöstä, jotka on kiinnitetty kolmion muotoon. Kukin neliö on jaettu kulmasta kulmaan, toinen puoli on valkoinen ja toinen oranssi. Rastiliput tulee asetella siten, että ne ovat kaikki (ainakin kolmasosa kustakin lipusta) näkyvissä ratkaisupaalun välittömästä läheisyydestä.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Suunnistusliitto ry, https://www.suunnistusliitto.fi/

Paratriathlonissa kilpaillaan useissa eri näkövammaisten ja liikuntavammaisten luokissa. Laji on paralympialaji. Uintiosuuden jälkeen rannassa odottavat henkilökohtaiset pyörätuolit, kepit tai proteesit, joita käytetään siirryttäessä vaihtoalueelle. Rannassa kilpailun järjestäjän avustajat auttavat vedestä nousussa. Kilpailijan uimahatun väri (keltainen, punainen ja vihreä) kertoo avun tarpeesta tai tarpeettomuudesta. Pyörätuoliluokissa saa olla avustaja avustamassa kilpailijaa vaihtoalueella.

Säännöissä ei ole määritelty reitin kaltevuuksia.

Kansainvälisesti lajissa kilpailevat myös kehitysvammaiset urheilijat.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Triatlonliitto ry, https://www.triathlon.fi/

Lajissa on luokat näkö-, liikunta ja kehitysvammaisille urheilijoille. Laji on uusi paraurheilussa. Ensimmäiset arvokilpailut on järjestetty vuonna 2023.

Säännöissä

• Kilpailupaikoilla tulee olla esteettömät kulkureitit, jotta vammaisten urheilijoiden kilpailut voidaan toteuttaa sujuvasti ja aikataulun mukaisesti. Mikäli esteettömyyttä ei voida taata, kilpailun järjestäjän on huolehdittava avustajista. Tämä mahdollistaa kaikille urheilijoille osallistumisen kilpailuun.
• Avustajan käyttö on sallittua veteen menossa, vedestä nousussa sekä varusteiden pukemisessa.
• Kaikki urheilijat, lukuun ottamatta henkilöitä, joilla on älyllisiä ja/tai vuorovaikutuksellisia vammoja, noudattavat vammattomille urheilijoille määrättyä lähtöprotokollaa.
• Urheilijat, joilla on kuulovamma, noudattavat vammattomien urheilijoiden lähtöprotokollaa, mutta käyttäen kosketus- tai visuaalisia viestintäkeinoja, jotka on ennalta sovittu lähtöhenkilöstön kanssa.
• Pintautumisvaiheessa liikuntavammaiset ja näkövammaiset urheilijat saavat käyttää avustajaa suorittamaan pintautumisprotokollan määräämät toimet loppuun.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Sukeltajaliitto ry, https://www.sukeltaja.fi/

Vesihiihdossa vammaisille urheilijoille on tarjolla samat lajit kuin vammattomillekin: kuviot, pujottelu ja hypyt. Luokkia on näkövammaisille ja liikuntavammaisille (pysty- ja pyörätuolisarjat). Vesihiihto ja wakeboard eivät ole paralympialajeja.

Näkövammaisten luokassa poijut ovat ääniohjattuja ja avustaja on hypyissä mukana. Hyppyrit ovat yleensä säädettäviä ja kelkkasarjassa hyppyri säädetään syvemmälle. Lähtölaiturit ovat kaikki erilaisia ja niihin ei ole säännöissä erillisiä esteettömyysohjeita.

Lajin säännöissä ei ole mainintaa laitureiden esteettömyydestä. Esteetön kulku laiturille on edellytys lajin harrastamiseen.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Vesihiihto ja Wakeboard ry, https://www.fwwf.fi/

Yleisurheilu on paralympialaji, jossa on luokat näkö-, liikunta- ja kehitysvammaisille urheilijoille. Yleisurheilussa kilpaillaan useissa eri luokissa ja heitto- ja ratalajeissa.

Säännöissä

• Näkövammaisilla pituushyppääjillä on 1 m hyppyalue lankun sijaan T11 ja T12 luokissa. Hyppy mitataan ponnistuskohdasta.
• T11 ja T12 luokissa saa käyttää avustajaa osoittamaan hyppysuunnan äänimerkin avulla ja osoittamaan urheilijalle oikean hyppysuunnan ennen vauhdinottoa.
• Juoksumatkoilla näkövammaisten T11 luokan urheilijoilla on opasjuoksijan käyttö pakollista ja T12 luokassa se on sallittua. Pikamatkoilla (100–400 m) kilpailijaparille on varattu kaksi kilpailurataa.
• Heittolajeissa ja niiden luokissa, joissa käytetään heittotuolia, heittotuoli kiinnitetään neljästä suunnasta maahan tai heittoalustaan.
• Tuoliheittäjät heittävät kaikki kuusi heittoa kahdessa kolmen heiton sarjassa.

Lajin kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Urheiluliitto ry (SUL), https://www.yleisurheilu.fi/