JAMK: Yksilöllisiä kohtaamisia ja mahdollisuuksien luomista – Perheiden liikuntaneuvontaa toimintarajoitteet huomioiden

Uutinen julkaistu alunperin sivustolla arena.jamk.fi

Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus -hankkeen tavoitteena on, että toimintarajoitteisten lasten, nuorten ja perheiden osallisuus ja tarpeet huomioidaan entistä paremmin liikuntaneuvonnassa valtakunnallisesti.

Lapsista ja nuorista noin joka neljännellä on jokin sairaudesta tai vammasta johtuva pysyvä tai tilapäinen fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintarajoite (Ng ym., 2025). Fyysiset toimintarajoitteet liittyvät esimerkiksi näkemiseen ja liikkumiseen, kognitiiviset oppimiseen ja keskittymiseen, psyykkiset ahdistuksen kokemiseen ja sosiaaliset ystävien saamiseen ja oman käytöksen kontrolloimiseen (Tuloskortti 2022). Toimintarajoitteet voivat hankaloittaa esimerkiksi omatoimista liikkumista, koulunkäyntiä tai harrastamista. Useiden sairauksien kasautuminen heikentää toimintakykyä ja voi vaikeuttaa liikuntaan osallistumista (Ala-Vähälä ym., 2024). Toimintarajoitteiden vaikutukset liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä ja riippuvat muun muassa ympäristön fyysisestä ja sosiaalisesta esteellisyydestä sekä yksilöiden käytössä olevista voimavaroista.

Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, että toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat vähemmän verrattuna lapsiin ja nuoriin, joilla ei ole toimintarajoitteita (Asunta ym., 2023, Tuloskortti 2022). Heillä on harvemmin ohjattuja liikuntaharrastuksia ja erityisesti omatoiminen liikkuminen on vähäisempää (Teittinen & Vesala, 2019). Harrastamista vaikeuttavat esimerkiksi soveltuvien ryhmien, kaverin, avustajan tai kuljetuksen puuttuminen ja liikuntapaikkojen kaukainen sijainti (Ala-Vähälä ym., 2024). Huoltajilla on tärkeä rooli toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkumisen mahdollistajina. Näissä perheissä voimavarat tukea lasten liikkumista voivat kuitenkin olla rajallisemmat ja yhteinen liikkuminen vähäisempää verrattuna perheisiin, joissa ikätovereilla ei ole toimintarajoitteita (Ng ym., 2025). Edellä kuvattuja haasteita voidaan pyrkiä ratkaisemaan perheille suunnatun liikuntaneuvonnan avulla.

Perheiden liikuntaneuvonnasta tukea toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkumiseen

Perheiden liikuntaneuvonnan tavoitteena on löytää perheen arkeen ja tarpeisiin sopivia liikkumisen tapoja. Perheenjäsenten myönteistä suhtautumista liikkumiseen pyritään edistämään ja heitä kannustetaan liikkumaan yhdessä ja erikseen (Cummings ym., 2023). Liikuntaneuvonta tuottaa parhaimmillaan arkeen lisää liikettä, jaksamista, hyvää mieltä ja yhdessäoloa. Koko perheen sitoutuminen mukaan neuvontaan mahdollistaa kaikkien perheenjäsenten tarpeiden ja toiveiden kuulemisen. Myös terveellisten elintapavalintojen omaksumista ja toteuttamista arjessa voi olla helpompi tehdä koko perheen voimin. (Tuunanen & Koivuniemi, 2024.)

Liikuntaneuvonnan kehittäminen entistä paremmin kaikenlaisille perheille sopivaksi on jatkuva prosessi. Kun kyse on toimintarajoitteisista henkilöistä, kehittämistyön lähtökohdaksi tulee ottaa kaksoisstrategia YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti (Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016). Tällöin liikuntaneuvonnassa pystytään huomioimaan perheiden yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yleisiin kaikille avoimiin palveluihin sekä kohdennetut erityispalvelut, kuten soveltava liikunta. Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikkumisen edistämisessä on erityisiä tarpeita, joita tulee ottaa huomioon liikuntaneuvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Näitä ovat esimerkiksi tavoittamiseen, kohtaamiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat sekä yhteistyö vammais-, terveys- ja sosiaalipalveluiden kanssa.

Onnistuneessa liikuntaneuvonnassa korostuvat yksilöllinen lähestymistapa sekä lapsen tai nuoren ja ammattilaisen toimiva positiivinen suhde. Tämä lisää motivaatiota ja myönteistä suhtautumista liikkumista kohtaan. Liikuntaneuvonnassa hyväksi havaittuja menetelmiä ovat esimerkiksi arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa (HOT) sekä motivoivan vuorovaikutuksen toimintamalli (Tuunanen & Kivimäki, 2021) . Muita toimintarajoitteisten lasten ja nuorten neuvonnan onnistumista tukevia käytänteitä ovat esimerkiksi neuvontaa tukeva materiaali sekä riittävän pitkä, useita tapaamisia sisältävä neuvontajakso (Cummings ym., 2023).

Perheille suunnattu liikuntaneuvonta kannattaa rakentaa osaksi laajempaa palvelupolkua. Sen eri vaiheissa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat perheet tavoitetaan ja tunnistetaan, liikkuminen otetaan puheeksi, perhe ohjataan liikuntaneuvontaan ja perheenjäsenet saavat tukea omatoimisen ja/tai ohjatun liikkumisen lisäämiseksi. (Tuunanen & Koivuniemi, 2024.) Liikuntaneuvontaa toteuttavat useimmiten kuntien liikuntapalvelut yhteistyössä hyvinvointialueiden ammattilaisten ja muiden toimijoiden kanssa (Liikkuva aikuinen, 2025 ). Kun kohderyhmänä ovat perheet, on palvelupolun varrella monia eri ammattilaisia ja toimijoita eri rooleissa. Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten perheiden kohdalla toimijoiden lista on vieläkin laajempi, ja perheet voivatkin ohjautua liikuntaneuvontaan esimerkiksi vammais-, terveys- tai sosiaalipalveluiden kautta. Liikkumisen mahdollistaminen saattaa lisäksi vaatia kuljetuspalvelun, oman henkilökohtaisen avustajan tai apuvälineen hankkimista. (Kivimäki & Leppä, 2023).

Valtti-ohjelma perheiden liikuntaneuvonnan kehittämisympäristönä

Perheiden liikuntaneuvonta on kirjattu hallitusohjelmaan (Valtioneuvosto 2023), ja sitä kehitetään parhaillaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Vuonna 2024 lapsille ja perheille tarjottiin liikuntaneuvontaa 93 kunnassa (Liikkuva aikuinen, 2025 ), ja 17 hanketta sai vuodelle 2025 rahoitusta perheiden liikuntaneuvonnan kehittämiseen (Tarkiainen & Turunen, 2025). Perheitä voi lisäksi olla kohderyhmänä hankkeissa, joissa kehitetään liikuntaneuvontaa samanaikaisesti eri kohderyhmille. Toimintarajoitteisuuden näkökulmat ovat tähän saakka kuitenkin jääneet suhteellisen vähälle huomiolle liikuntaneuvonnassa.

Tarve edistää toimintarajoitteisten lasten, nuorten ja perheiden liikuntaneuvontaa tunnistettiin yhdeksi lähtökohdaksi syyskuussa 2024 käynnistyneelle Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus -hankkeelle. Tavoitteena on, että toimintarajoitteisten lasten, nuorten ja perheiden osallisuus ja tarpeet huomioidaan entistä paremmin liikuntaneuvonnassa valtakunnallisesti. Hankkeen kehittämisympäristönä toimii Suomen Paralympiakomitean Valtti-ohjelma, jossa toimintarajoitteiset lapset ja nuoret pääsevät Valttien tuella kokeilemaan itselleen mielekkäitä liikuntamuotoja. Valtti-ohjelman kautta on mahdollista tavoittaa vähän liikkuvia lapsia, nuoria ja heidän perheitään, joten se voi myös toimia väylänä kuntien, hyvinvointialueiden tai muiden toimijoiden tarjoamaan liikuntaneuvontaan. Toisaalta Valtti-ohjelma voi tukea lasta, nuorta ja koko perhettä mielekkään omaehtoisen liikkumismuodon löytämisessä.