Liikunnan harrastamisen apuvälineiden saatavuuden nykytila -webinaari starttasi prosessin yhteisen tiekartan rakentamiseksi

Eilen tiistaina 28.4. järjestetyssä Liikunnan harrastamisen apuvälineiden saatavuuden nykytila -webinaarissa oli linjoilla yli 60 apuvälineasioista kiinnostunutta kuuntelijaa. Webinaarin juonsivat yhdessä Suomen Paralympiakomitean olosuhdeasiantuntija Jukka Parviainen ja soveltavan liikunnan asiantuntija Tiina Siivonen. 

Puhujina webinaarissa olivat mm. Invalidiliitosta juristi Henrik Gustafsson ja projektitutkija Johanna Lehtiö. Gustafsson puhui uuden vammaispalvelulain mahdollisuuksista saada hyvinvointialueelta tukea liikunnan ja urheilun apuvälineisiin.

- Vammaispalvelulain tulkitsemisessa on selvästi hyvinvointialueilla eroja ja jopa lain vastaisia käytänteitä, kommentoi Paralympiakomitean Jukka Parviainen.  
 
Lehtiö kertoi Invalidiliiton tekemästä Osallisuusbarometrista, jossa kysyttiin myös liikunta-asiaa. Mielenkiintoinen seikka oli se, kuinka pieni prosentti oli hakenut avustusta vammaispalveluista. Onko tiedonpuute vai asenne, “ei ne mitään kuitenkaan myönnä”, voimissaan? Tähän liittyen Gustafsson vastasi kysymykseen vastauksista, että aina on hyvä tehdä kirjallinen hakemus tai kysely, jotta jää kirjallinen vastaus. Näin ollen myös valitus on mahdollinen.

Urheilijan ääntä webinaarissa toi esille urheilija Ella-Riikka Isometsä, Suomen sähköpyörätuolisalibandymaajoukkueesta. Isometsä kertoi heidän joukkueensa matkasta lajin huipulle, ja miten pelituoleihin on jouduttu ottamaan jopa pankkilainaa, jotta pelituolit olisivat nykyaikaisia ja samalla tasolla muiden maiden kanssa. Kalliiden pelituolien hankintaan avustuksia ei juuri ole myönnetty vammaispalveluista, joten erilaisia apurahoja, stipendejä ja sponsoreita on etsitty. 

Varhaiskasvatuksen välineistä toi huolta Susanna Tero Malike-toiminnasta (Kehitysvammaisten Tukiliitto). Välineiden hankinta päiväkodeissa ja kouluissa on järjestäjän, ei vanhempien, vastuulla. Miten saisimme kuntiin / lähialueille välineitä lainaan ja käytettäväksi? Miten opettajat ja muut tietäisivät välineiden saatavuudesta ja olemassa olosta? 

Opinnäytetyönään Janne Hiekkanen LAB-ammattikorkeakoulusta vertaili Suomen, Norjan ja Alankomaiden välineiden saatavuutta, kustannuksia ja lainaus- / kokeilumahdollisuuksia. Löytyi selkeitä eroja. Esimerkiksi Norjassa alle 26-vuotiailla on erinomaiset mahdollisuudet saada erilaisia liikunnan apuvälineitä.  

Nykytilawebinaarissa muodostettiin yhteinen tilannekuva apuvälineiden saatavuudesta ja kehittämistarpeista Suomessa. Webinaari oli yksi osa pidempää prosessia, jonka tavoitteena on rakentaa yhteinen tiekartta, joka parantaa liikunnan ja urheilun apuvälinepalveluja Suomessa vuoteen 2030 mennessä.  

Seuraavaksi kokoamme avaintoimijat pyöreän pöydän äärelle miettimään asiaan ratkaisuja. Kutsumme mukaan asiantuntijoita hyvinvointialueilta, kunnista, järjestöistä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä kaikkia toimijoita, jotka haluavat olla rakentamassa sujuvampaa ja yhdenvertaisempaa apuvälinekokonaisuutta Suomessa.