Euroopasta oppeja paraurheilun tulevaisuuteen – EUCAPA 2026 kokosi alan asiantuntijat

Kesäkuun alussa Prahassa järjestetty EUCAPA 2026 -konferenssi kokosi yhteen soveltavan liikunnan ja paraurheilun asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa.

Suomesta tapahtumaan osallistui jälleen kattava joukko toimijoita eri organisaatioista, mikä mahdollisti monipuolisen ajatusten vaihdon ja uusien yhteistyömahdollisuuksien rakentamisen. Suomen Paralympiakomitean osallistujat toivat mukanaan arvokkaita havaintoja siitä, miten eri maissa kehitetään paraurheilua, tunnistetaan uusia kykyjä ja rakennetaan polkuja liikunnan pariin. 

Yksi kiinnostavista teemoista oli kuntoutuksen ja urheilun välinen yhteistyö. Tsekeissä selkäydinvammaisten kuntoutuksessa liikunta, urheilu ja terveelliset elämäntavat ovat keskeinen osa kuntoutusprosessia jo varhaisessa vaiheessa. Moniammatilliset tiimit auttavat kuntoutujia löytämään itselleen sopivia liikuntamuotoja ja urheilulajeja, ja lajikokeilut sekä vertaisurheilijoiden tuki ovat tärkeässä roolissa matkalla aktiiviseen elämäntapaan ja mahdollisesti myös kilpaurheiluun. 

Myös urheilijoiden rekrytointi ja kykyjen tunnistaminen nousivat vahvasti esiin konferenssin esityksissä. Saksassa uusien paraurheilijoiden löytämiseen panostetaan valtakunnallisilla kokeilutapahtumilla, joita järjestetään runsaasti eri puolilla maata. Tapahtumien kautta moni osallistuja on löytänyt itselleen uuden lajin, mikä korostaa matalan kynnyksen kokeilumahdollisuuksien merkitystä.

Rekrytoinnin kehittämistä pohdittaessa on kuitenkin huomioitava mm. maantieteelliset erot sekä resurssien vaikutus toiminnan laajuuteen: Saksassa rekrytointityöhön on käytettävissä huomattavasti Suomea enemmän resursseja – siellä pystytään hyödyntämään palkattuja, alueellisia paraurheilun rekrytointivastaavia, mikä Suomessa ei ole mahdollista. Suomessa toimintaa rakennetaan pitkälti vapaaehtoisuuteen pohjaavan seuratyön ja rajallisten resurssien varaan, mikä herättää tärkeän kysymyksen siitä, miten paraurheilijoiden rekrytointia voitaisiin tehostaa suomalaisessa toimintaympäristössä. Kansainväliset esimerkit voivat tarjota tähän uusia ajatuksia ja toimintamalleja. 

Seuratoiminnan osalta Euroopan maiden välillä nähtiin kiinnostavia eroja. Monissa maissa paraurheilua toteutetaan erillisissä paraurheiluseuroissa, kun taas Suomessa suuri osa harrastajista ja urheilijoista liikkuu valtavirran urheiluseuroissa. Kansainvälisissä keskusteluissa suomalainen toimintamalli herätti kiinnostusta, ja sen nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia myös tulevaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. 

EUCAPA 2026 vahvisti jälleen, että paraurheilun kehittämisessä on paljon yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa arvokkaita näkökulmia siihen, miten yhä useampi liikkuja ja urheilija löytää oman polkunsa liikunnan ja urheilun pariin.