Soveltava liikuntaharrastus voi löytyä kuntoutuksen kautta. Mutta mistä löytyisi sopiva kokeilupaikka?

Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyy mahdollisuus kokeilla erilaisia liikuntaharrastuksia yhdessä terapeutin kanssa. Kokeilu voi auttaa löytämään mielekkään harrastuksen ja joskus myös uuden yhteisön, johon kuulua. Mahdollisuutta ei kuitenkaan tunneta riittävästi, ja sopivien harrastuspaikkojen löytäminen voi olla vaikeaa. Suomen Paralympiakomitea kannustaa kuntoutujia ottamaan harrastustoiveensa puheeksi sekä kuntia ja kuntoutuspalveluntuottajia tiivistämään yhteistyötään. 

Kiinnostaisiko sinua kokeilla uintia, kuntosaliharjoittelua, tanssia tai jotakin muuta liikuntaharrastusta, mutta et tiedä, miten pääsisit alkuun? 

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yhteydessä voidaan toteuttaa liikunta- ja harrastuskokeiluja. Niiden avulla kuntoutuja voi tutustua itselleen sopivaan harrastukseen terapeutin tukemana. 

Fysioterapeutti Cristina Gregori kertoo ottavansa liikuntaharrastukset puheeksi jo kuntoutuksen alussa. 

– Kysyn aina kuntoutusprosessin alussa asiakkaalta, olisiko jokin liikunta, jota haluaisit kokeilla. 

Liikunta- ja harrastuskokeilujen lähtökohtana ovat asiakkaan omat kiinnostuksen kohteet ja kuntoutussuunnitelman tavoitteet. Kokeilu voi auttaa selvittämään, millainen liikunta soveltuu asiakkaalle ja millaisia järjestelyjä tai apuvälineitä harrastaminen edellyttää. 

Terapeutin kanssa kokeilemaan 

Kelan vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa voidaan käyttää vuodessa enintään viisi myönnettyä terapiakäyntiä liikunta- ja harrastuskokeiluihin. Kokeilut suunnitellaan asiakkaan yksilöllisen tilanteen ja kuntoutuksen tavoitteiden mukaisesti. 

Käytännössä terapeutti voi esimerkiksi lähteä asiakkaan kanssa tutustumaan liikuntaryhmään, kokeilemaan uutta lajia tai selvittämään, miten harrastaminen onnistuisi asiakkaan toimintakyky ja mahdolliset apuvälinetarpeet huomioiden. 

Fysioterapeutti Hilla Saarinen on ollut mukana toteuttamassa monenlaisia harrastuskokeiluja. Kokemuksia on kertynyt muun muassa erilaisista liikuntamuodoista, kuten uinti, hiihto, ratsastus, luistelu, melonta ja suppaus sekä joukkuelajeista, kuten parajääkiekosta. 

Joskus kokeilun merkitys on ollut paljon liikuntaa suurempi. Liikunnan lisäksi harrastus tarjoaa mahdollisuuden löytää ystäviä, kuulua ryhmään ja osallistua itselle mielekkääseen toimintaan.  

– Yhden lapsen vanhempi kertoi, että liikuntaharrastuksen aloittamisen jälkeen arki niin kotona kuin koulussakin alkoi sujua paremmin. Mieluisalla harrastuksella on iso vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, Saarinen summaa.

Sopivan harrastuspaikan löytäminen ei ole aina helppoa 

Vaikka kiinnostusta liikuntaan löytyisi, sopivan harrastuspaikan etsiminen voi osoittautua vaikeaksi. 

Molemmat haastatellut fysioterapeutit nostavat esille paikallisten liikuntamahdollisuuksien löytämiseen liittyvät haasteet. Erityisesti aikuisille toimintarajoitteisille henkilöille soveltuvia harrastusryhmiä ja esteettömiä kokeilupaikkoja ei aina ole tarjolla. 

Liikuntapalveluissa voi olla toimintaa esimerkiksi lapsille, nuorille, ikääntyneille tai tietyille vammaryhmille, mutta kaikille aikuisille ei välttämättä löydy sopivaa ryhmää. Joskus esteeksi muodostuvat liikuntapaikan esteettömyys, tarvittavan tuen puuttuminen tai harrastuksen aikataulut. 

– Toivoisin kaupungin kanssa tiivimpää yhteistyötä, Saarinen tiivistää. 

Terapeutit tuntevat asiakkaidensa toimintakyvyn, tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Heillä ei kuitenkaan välttämättä ole ajantasaista tietoa kaikista alueen liikuntamahdollisuuksista. 

Vastaavasti kuntien liikuntapalveluissa ei aina tunnisteta kuntoutuspalveluntuottajia mahdollisina yhteistyökumppaneina tai tiedetä, että Kelan kuntoutukseen voi sisältyä liikunta- ja harrastuskokeiluja.

Kokeilusta kohti pysyvää harrastusta – Kunnat ja kuntoutuspalveluntuottajat saman pöydän ääreen

Suomen Paralympiakomitea ja Kela ovat käynnistäneet keskustelun liikunta- ja harrastuskokeilujen tunnettuuden lisäämisestä sekä kuntoutuksen ja liikuntapalvelujen yhteistyön vahvistamisesta. 

Tavoitteena on, että yhä useampi kuntoutuja löytäisi itselleen mielekkään liikuntaharrastuksen ja saisi tarvittavaa tukea sen jatkamiseen. 

Yksittäinen kokeilu voi olla tärkeä alku, mutta pysyvän harrastuksen syntyminen edellyttää myös saavutettavia liikuntapalveluja, sopivia ryhmiä ja toimivia yhteyksiä kuntoutuksen ja harrastustoiminnan välillä. 

Paralympiakomitea kannustaa kuntien soveltavan liikunnan ohjaajia ottamaan alueensa kuntoutuspalveluntuottajat mukaan paikallisiin liikuntaverkostoihin. 

– Yhteistyön käynnistäminen ei välttämättä edellytä uusia hankkeita tai toimintamalleja. Alkuun pääsee jo sillä, että kunnan liikuntapalvelut tiedottavat terapeuteille järjestämistään ryhmistä, liikuntatapahtumista, lajikokeiluista ja liikunnan apuvälineistä, sanoo Paralympiakomitean soveltavan liikunnan asiantuntija Tiina Siivonen. 

Terapeutit puolestaan voivat tuoda arvokasta tietoa siitä, millaisia harrastusmahdollisuuksia heidän asiakkaansa etsivät ja millaisia esteitä osallistumiselle on. 

Kolme vinkkiä kuntien soveltavan liikunnan toimijoille: 

1. Kutsu mukaan. Ota yhteyttä alueesi Kelan kuntoutuspalveluntuottajiin ja kutsu heidät paikalliseen soveltavan liikunnan verkostoon tai yhteiseen tapaamiseen. 
2. Jaa tietoa. Kerro terapeuteille kunnan liikuntaryhmistä, tapahtumista, kokeilumahdollisuuksista ja liikunnan apuvälineistä. 
3. Kysy tarpeista. Selvitä, millaisia harrastusmahdollisuuksia terapeuttien asiakkaat tarvitsevat ja miten palveluja voitaisiin kehittää yhdessä. 

Kelan verkkosivujen palveluntuottajahausta voi etsiä alueella toimivia kuntoutuspalveluntuottajia ja heidän yhteystietojaan. 

Lisätietoa: 

Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja liikunta- ja harrastuskokeilut
Kelan kuntoutuspalveluntuottajahaku