- Etusivu
- Ajankohtaista
- Uutiset
- Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortti 2026 kokoaa ajantasaisen kuvan liikkumisesta Suomessa – Osallistumisen yhdenvertaisuudessa on edelleen kehitettävää
Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortti 2026 kokoaa ajantasaisen kuvan liikkumisesta Suomessa – Osallistumisen yhdenvertaisuudessa on edelleen kehitettävää
20.11.2026

Suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä on julkaistu viidettä kertaa tutkimuspohjainen Tuloskortti. Julkaisu tarjoaa tutkimusnäyttöön perustuvan kokonaiskuvan lasten ja nuorten liikunnasta sekä liikunnan edistämisen nykytilasta Suomessa. Tutkimustulokset osoittavat, että muun muassa toimintarajoitteiset lapset ja nuoret ovat edelleen vähiten liikkuvien joukossa.
Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortti 2026 on koottu Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesillä yhteistyössä viiden tutkimuslaitoksen ja laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Hanketta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tuloskortti kokoaa yhteen uusinta tutkimustietoa lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä Suomessa. Aineistona on hyödynnetty noin 20 eri tutkimuksen aineistoja.
Taustamuuttujia tarkastellaan aiempaa laajemmin
Liikuntakäyttäytymisen ja liikunnan edistämisen tulokset on jaettu kolmeen ikäryhmään: alle kouluikäiset, perusopetusikäiset ja opiskeluikäiset.
– Tuloksia tarkastellaan ikäryhmien lisäksi aiempaa laajemmin sukupuolen, sosioekonomisen taustan, asuinympäristön, syntyperän, koulun opetuskielen sekä toimintarajoitteiden näkökulmista. Tarkastelu auttaa tunnistamaan ryhmiä, joiden mahdollisuuksia liikkua voidaan vahvistaa kohdennetuin toimin, sanoo Likesin johtava tutkija Tuija Tammelin.
Tulosten mukaan lasten ja nuorten liikkumisessa on selviä eroja iän, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, asuinalueen, sosioekonomisen aseman ja toimintakyvyn mukaan.
Vähiten liikkuivat yläkouluikäiset ja toisen asteen opiskelijat, tytöt, transsukupuoliset nuoret, sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat sekä lapset ja nuoret, joilla on toimintarajoitteita. Aktiivisia kulkutapoja käyttivät harvimmin nuoret, joiden perheet olivat hyvässä taloudellisessa tilanteessa, jotka asuivat maaseudulla tai opiskelivat ruotsinkielisissä oppilaitoksissa.
– Vaikka tietoa eri väestöryhmistä kerätään useissa kansallisissa tutkimuksissa, sitä raportoidaan edelleen niukasti. Tuloskortti osoittaa, että lisätietoa tarvitaan muun muassa alle kouluikäisten ulkomaalaistaustaisten lasten ja ammattiin opiskelevien nuorten liikkumisesta, Tuija Tammelin sanoo.
Perheiden liikunnan Valttiplus -hankkeessa vahvistetaan toimintarajoitteisten lasten, nuorten ja perheiden yksilöllisten harrastuspolkujen tukemista
Tuloskortti 2026 -tutkimustulokset osoittavat, että liikkumisen ja harrastamiseen osallistumisen yhdenvertaisuudessa on edelleen kehitettävää.
Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa, ESR+-osarahoitteisessa Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus -ryhmähankkeessa tähän tarpeeseen vastataan vahvistamalla osaamista ja toimintatapoja, jotka tukevat toimintarajoitteisten lasten, nuorten ja perheiden yksilöllisiä harrastuspolkuja, jotta yhä useampi lapsi ja nuori löytäisi itselleen sopivan tavan liikkua ja harrastaa.
Valttiplus -hankkeessa on esimerkiksi julkaistu testattavaksi yhteistyössä tuotettu Liikuntaneuvontaa soveltaen -oppimateriaali. Materiaali tarjoaa tietoa ja käytännön työkaluja toimintarajoitteisten lasten, nuorten ja perheiden huomioimiseksi liikuntaneuvonnassa.
Kansainvälinen vertailu julkaistaan joulukuussa
Suomen Tuloskortti 2026 on osa kansainvälistä 67 maan tai alueen Active Healthy Kids Global Alliance -yhteenliittymän koordinoimaa yhteenvetoa. Suomi on osallistunut kaikkiin aiempiin Tuloskortti-koonteihin vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2022. Kansainvälinen vertailu Global Matrix 5.0 julkaistaan joulukuun alussa.
Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortti on julkaistu Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa suomenkielisenä julkaisuna. Myöhemmin julkaistaan englannin- ja ruotsinkieliset julkaisut.
Tutustu suomenkieliseen julkaisuun:
Lasten ja nuorten liikunnan Tuloskortti 2026 (Theseus)
20.11. juhlitaan lapsen oikeuksien päivää
Perusta turvalliselle, innostavalle ja yhdenvertaiselle toiminnalle liikunnassa ja urheilussa on lasten oikeuksien toteutuminen, ja erityisen tärkeää yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien edistämisessä on erilaisten lasten äänen kuuleminen.
Myös vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten ja nuorten ääntä on saatava suunnittelussa, päätöksenteossa ja palautteen keruussa paremmin kuuluviin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Youtube-kanavalla julkaistu Lapsen oikeudet urheilussa -tallenne kokoaa yhteen perustiedon lapsen oikeuksista ja kertoo, että miten ne kytkeytyvät liikuntaan ja urheiluun. Materiaali on suunnattu kaikille lasten ja nuorten urheilun parissa toimiville.
Paralympiakomitean seuratoiminnan asiantuntija Nina Peltonen kertoo tallenteen kohdassa 1:38:43 kaikille avoimen seuratoiminnan kehittämisestä ja toteutumisesta Suomessa.
Katso Lapsen oikeudet urheilussa -tallenne (Youtube)
Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret jäävät usein sivuun myös heitä koskevasta tutkimus- ja kehittämistyöstä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa toimintarajoitteisten lasten ja nuorten näkemyksiä kerätään usein heidän huoltajiltaan. Huoltajilta saadaan arvokasta ja luotettavaa tietoa lapseen liittyvistä taustatekijöistä, mutta lapsen tai nuoren omat kokemukset, ajatukset ja mielipiteet voidaan tavoittaa parhaiten kysymällä niistä suoraan häneltä itseltään.
Jamk:n julkaisemassa Kuule meitä -oppaassa esitellään fokusryhmähaastattelu yhtenä keinona kuulla toimintarajoitteisten lasten ja nuorten ääntä ja vahvistaa heidän osallisuuttaan. Kuule meitä -opas on julkaistu osana Valttiplus-hanketta















