Mikä auttaa ammattilaista sitoutumaan arkiliikuntaan vähän liikkuvan kanssa?

Kun ammattilainen auttaa vähän liikkuvaa henkilöä lisäämään aktiivisuutta arkeen, sekä hänen että liikkujan on sitouduttava yhdessä muutoksen tekemiseen. Kuusivaiheisen Helmi-mallin ensimmäisessä vaiheessa ammattilaisen sitoutumista auttaa, kun myös omat motiivit, tarpeet ja tavoitteet ovat selvillä.  

Tänä syksynä julkaisemamme Helmi-malli auttaa lähtökohtaisesti vähän liikkuvia henkilöitä ja heidän tukenaan arjessa toimivia ammattilaisia lisäämään yhdessä liikuntaa ja aktiivisuutta arkeen.

Mallin ensimmäinen vaihe kuuluu: SITOUDU.  Mitä tämä tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että ennen kuin mihinkään ryhdytään, tehdään ensin päätös. Aktiivisuuden ja liikkumisen edistämistä esimerkiksi palveluasumisen tai tukitoiminnan piirissä olevien asiakkaiden kanssa ei tarvitse tehdä yksin, vaan se on mitä suuremmissa määrin yhteistyötä, kaikkien siihen liittyvien osapuolten yhteinen valinta ja päätös.

Käytännössä sitoutuminen on siis päätös, tietyn valinnan tekeminen.

Sitoutuminen tarkoittaa myös sitä, että itse liikkujan lisäksi myös päätöksen tekevillä ammattilaisilla on halu edistää asiaa ja aito kiinnostus ihmisestä, jota tämä asia koskee. Sitoutumispäätös auttaa myöhemmin kokonaisprosessin hahmottamisessa, vastuiden jakamisessa ja tavoitteiden määrittelyssä. 

Vastaa aluksi mitä-kysymyksiin

Sitoutuminen on aina helpompaa, kun asiaan kytkeytyy jokin henkilökohtainen päämäärä, vaikka oma vastuurooli olisikin tuen antaminen toiselle. Myös ammattilaisen onkin tärkeää pysähtyä aiheen äärelle, pohtia omaa kiinnostusta ja näkökulmia sekä punnita omia epäilyksiä ja uhkia.

Tähän hyvänä apuna ovat ”mitä-kysymykset”:

Mitä minä itse saan? Mitä haluaisin saavuttaa? Mitä aktiivisuuden ja liikkumisen edistäminen tarkoittaa minulle? Mitä muutos vaatii minulta? Mitä voin tehdä yhdessä muiden kanssa?

Esimerkiksi vähän liikkuvien mielenterveyskuntoutujien kanssa arjen tukena työskentelevien ammattilaisten vastaukset kertoivat Helmi-mallin taustalla olevan hankkeen pilottikokeiluissa, että he kokivat saavansa yhteisestä muutostyöstä ja siihen sitoutumisesta tsemppiä myös oman liikkumisen lisäämiseen.

He kokivat saaneensa alkuvaiheen huolellisesta pohdinnasta ja siitä käynnistyneestä työstä tukea omaan työhönsä ja lisää valmiuksia sekä osaamista asiakkaiden aktivointiin ja liikuntaharrastuksiin ohjaamiseen. 

Kysymyksiin vastaaminen selvensi heille myös jo monia käytännön asioita: liikunnan lisääminen asiakkaiden arkeen vaatii klubitaloissa ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa koko työyhteisön yhteistä suunnittelua, asian edistämiseen nimettyjä henkilöitä sekä esimiehen tuen koko prosessille.

Minkälaisia olisivat sinun vastauksesi?

Syksyn mittaan julkaistavassa blogisarjassaan Katariina Jauhiainen avaa ajatuksia Helmi-mallin mukaisten työvaiheiden taustalla ja opastaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan mallista kaiken irti omassa työssään vähän liikkuvien asiakasryhmien aktiivisuutta edistäessä.