Urheilujärjestöjen rahoitusrakenne muuttuu – Maksajina liikkujat ja urheilijat

Liikunnan ja urheilun rahoitus muuttuu merkittävästi hallituksessa suunniteltujen leikkausten vuoksi, jos liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustukset esitetysti pienenevät ensi vuonna noin 30 prosenttia. Paralympiakomitean talous- ja markkinointipäällikkö Teemu Lakkasuo tarkastelee, mitä muutoksesta seuraa järjestöille, liikunnalle ja urheilulle yleisesti sekä paraurheilulle erityisesti. 

Liikuntaa edistävät järjestöt – lajiliitot, palvelu- ja aluejärjestöt sekä muut liikuntaa edistävät järjestöt – saavat rahoituksensa pääosin kahdesta kanavasta: opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä avustuksista sekä omasta varainhankinnasta.  

Ministeriön yleisavustus kattaa isoimman osan vuosittaista talousrakennetta erityisesti pienten ja keskisuurten lajiliittojen osalta. 

Nyt järjestöjen rahoitusrakenne on yleisavustuksen osalta muuttumassa hallituksen esittämien leikkausten vuoksi. Liikuntaa edistävien järjestöjen kohdalla leikkaukset on aikomuksena toteuttaa vuonna 2026, jolloin yleisavustuksista on esitetty viillettäväksi noin 30 prosenttia – siis lähes kolmannes – vuoden 2023 avustustasoon nähden. 

Jo vuonna 2024 avustuksista leikattiin ensimmäinen noin 3 prosentin siivu, mutta aikaisemmin vuodelle 2025 kaavailtu 14 prosentin leikkausporras jäi välistä ja siirtynee kokonaisuudessaan vuodelle 2026. 

Apua verovähennysoikeudellisista yrityslahjoituksista? 

Viime vuonna tehty lakialoite tuloverolain muutoksesta esitti liikunnan ja urheilun lisäämistä verohallinon nimeämien lahjoituksen saajien joukkoon, jolloin myös liikuntaa edistävät järjestöt, säätiöt ja yhteisöt voisivat olla samalla viivalla tieteen ja taiteen kanssa. Tämän muutoksen arvioitiin lakialoitteessa tuovan liikunnalle ja urheilulle lisää rahaa vuosittain noin 50 M€.  

Tällä hetkellä verohallinnon nimeämäksi lahjoituksen saajaksi voidaan hyväksyä vain yhdistyksiä, laitoksia ja säätiöitä, joiden varsinaisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen tai tieteen tai taiteen tukeminen.  

Verovähennysoikeus voisi tuoda
lahjoitusalttiita yrityksiä
lähemmäs urheiluyhteisöä. 

Liikuntaa edistävät järjestöt ja niitä tukevat ja edistävät säätiöt on jätetty verovähennysoikeudellisten lahjoitusten saajista pois, vaikka liikunnalla ja urheilulla on ollut Suomessa merkittävä kulttuurinen vaikutus esimerkiksi sotien jälkeisen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Lakialoitteen ehdottamat muutokset tullevat voimaan aikaisintaan vuoden 2026 alusta. 

Verovähennysoikeus voisi tuoda lahjoitusalttiita yrityksiä lähemmäs urheiluyhteisöä varsinkin, jos verovähennysoikeus olisi samankaltainen kuin nyt verottajan nimeämille lahjoituksen saajille kohdistetuissa lahjoituksissa.  

Liikuntaan ja urheiluun lahjoittavat yritykset eivät tällä hetkellä ole merkittävässä asemassa lajiliittojen varainhankinnassa, joten verovähennysoikeuden lisääminen liikuntaa edistäville järjestöille ei käytännössä vaikuttaisi merkittävästi verovarojen vähentymiseen. 

Lajiliitot ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, jotka voivat toteuttaa varainhankintaa pienlahjoitusten muodossa rahankeruuluvan avulla tai sopimusperusteisesti yhteistyökumppanuuksien kautta. Yksittäiset laajan yleisön lahjoituskampanjat tuovat kuitenkin varsin vähän tuloja, eikä niillä paikatta yleisavustuksen vähentymisestä johtuvaa talousvajetta.  

Kaikki käsi ojossa yritysten suuntaan – Alv-alarajan nosto helpottaisi pieniä yhdistyksiä 

Yritysyhteistyö on tällä hetkellä ainoa tapa saada merkittävästi paikattua rahoitusvajetta, mutta sekään ei ole helppoa – varsinkin kun rahoitusrakenteen muutokset pakottavat kaikki liikuntaa edistävät järjestöt kolkuttelemaan yritysten ovia. 

Erityisesti pieniä yleishyödyllisiä yhdistyksiä auttava asia voisi olla alv-alarajan nostaminen edelleen. Useat liikuntaa edistävistä järjestöistä eivät ole ilmoittautuneet alv-velvollisiksi, sillä se tuo merkittävästi lisää työtä ja monimutkaisuutta taloushallintoon.  

Alarajaa nostettiin jo vuoden 2025 alussa 15 000 eurosta 20 000 euroon, ja rajan nostaminen lisää antaisi mahdollisuuden kasvattaa omaa tulovirtaa ilman alv:n lisärasitetta. Verovaikutuksena tästä ei koituisi juurikaan menetyksiä, mutta se voisi tuoda merkittävää helpotusta liikuntaa edistävien yhdistysten arkeen. 

Suomalainen liikunnan ja urheilun osaaminen on rakennettu veikkausvoittovaroilla – Asiantuntijuus nyt vaakalaudalla 

Historiallisesti veikkausvoittovaroista saadut liikunta- ja urheilujärjestöjen yleisavustukset ovat luoneet pohjan, kasvun ja kehityksen suomalaisille liikuntaa edistäville järjestöille. Paluuta täysin vapaaehtoispohjaiseen liikunta- ja urheilujärjestömaailmaan ei enää ole, mikäli halutaan jatkaa keskustelua liikunnan lisäämisestä tai mitalien tavoittelusta.  

Rahoituksen väheneminen pakottaa liikuntaa edistäviä järjestöjä tarkastelemaan ja priorisoimaan omaa toimintaa, mutta harvassa järjestössä on merkittävästi sellaista toimintaa, jonka karsiminen ei vaikuttaisi esimerkiksi liikkujan ja urheilijan polun yhtenäisyyteen tai polulle pääsyyn.  

Muutos aiheuttaakin liikuntaa edistävissä järjestöissä sekä toiminnan että henkilöstön supistamista, sillä harva järjestö pystynee korvaamaan yleisavustuksen leikkauksesta johtuvaa talousvajetta muilla tulovirroilla.  

Rahoituksen väheneminen merkitsee suoraan osaamisen vähenemistä. 

Rahoitusrakenteen merkittävä muutos tulee vaikeuttamaan esimerkiksi lajliittojen kehitystyötä, ja vaikuttaa todennäköisesti merkittävästi talouskurimuksessa pian tehtäviin henkilöstövähennyksiin. Moni liikuntaa edistävä järjestö on asiantuntijaorganisaatio, joten rahoituksen väheneminen merkitsee suoraan osaamisen vähenemistä.  

Julkisuudessa harmiteltu Suomen huono mitalimenestys ei ainakaan asiantuntijuuden ja osaamisen vähentymisen vuoksi tule kääntymään nousuun, vaan menestysmahdollisuudet todennäköisemmin entisestään heikkenevät sen myötä.  

Paraurheilu erityisessä riskissä kärsiä 

Liikuntaa edistävien järjestöjen joukossa on kaksi palvelujärjestöä – Olympiakomitea ja Paralympiakomitea. Palvelujärjestöjen tehtävänä on toimia asiantuntijoina, tukea muita liikuntaa edistäviä järjestöjä sekä toimia myös liikunnan ja urheilun kentän ulkopuolelle verkostoja ja työryhmiä fasilitoivana tahona.  

Paralympiakomitean toiminnassa yleisavustuksen leikkaukset vähentävät vammaisille henkilöille suunnattuja palveluja. Lisäksi henkilöstöleikkaukset tulevat väistämättä supistamaan juuri sitä lajiliitoille suunnattua asiantuntijatukea, koulutusta ja neuvontaa, joiden avulla löydetään esimerkiksi tulevia paralympiaurheilijoita. 

Lajiliitoille suunnattu asiantuntijatuki supistuu ja paraurheilun lajiliittointegraation eteneminen vaarantuu. 

Paralympiakomitea on vuosien ajan tehnyt työtä lajiliittojen kanssa paraurheilun integroimiseksi lajiliittoihin. Suomen hallituksen suunnittelemien leikkausten myötä lajiliittointegraatio on kuitenkin vaarassa, sillä lajiliittojen resursseja pienentämällä pakotetaan toiminnan supistamiseen ja poissulkevien valintojen tekemiseen.  

Jos – ja liian usein kun – paraurheilu ei ole syvään juurtunut lajiliiton toimintaan, ovat resurssit sen toteuttamiseen riskissä joutua ensimmäisten joukossa leikkuulaudalle. 

Artisti maksaa 

Suunniteltu rahoitusrakenteen muutos, liikunnan nousseen arvonlisäverokannan lisäksi, tuo liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan järisyttäviä muutoksia. Lopulta voidaan Kummelista tuttuun tapaan todeta, että ”artisti maksaa” – tässä tapauksessa siis liikkujat ja urheilijat maksavat.  

Mikäli rahoitusrakenteen muutoksessa ei anneta tukea muiden tulovirtojen aktivoimiselle, on pitkässä juoksussa maksumiehenä koko yhteiskunta.  

Liikkeen, liikunnan ja urheilun väheneminen kun taitaa lopulta näkyä meidän jokaisen hyvinvoinnissa ja terveydentilassa, eikä se ainakaan tällä tietämyksellä edistä vanhenevan väestömme toimintakykyä, tulevaisuuden urheilijoiden mitalitoiveista puhumattakaan. 

 Teemu Lakkasuolla on takanaan  20 vuotta eri tehtävissä paraurheilun ja soveltavan liikunnan kentällä. Viime vuosina Suomen Paralympiakomitean markkinointipäällikkönä etenkin järjestön varainkeruun ja yhteistyökumppanuuksien parissa työskennellyt Lakkasuo otti vuoden 2025 alussa vastuulleen myös talouspäällikön tehtävät.