Blogit

Amsterdamin liikuntapaikat saivat oivaltamaan, missä me olemme parempia

27.5.2025

Paralympiakomitean tutkimus- ja kehityspäällikkö Aija Saari osallistui opintomatkalle, jolla etsittiin uusia ideoita liikuntapaikkarakentamiseen Alankomaista Amsterdamin ympäristöstä. Minkälaisia oppeja matkalta tarttui?

Osallistuin huhtikuussa 2025 opintomatkalle, jonka tavoitteena oli löytää uusia ideoita liikuntapaikkarakentamiseen. Kohteenamme oli Amsterdam ympäristöineen. Agendana oli kolme tiivistä päivää vieraillen kymmenessä eri kohteessa.

Alankomaat on Suomen lailla sitoutunut edistämään esteettömyyttä YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti. Maa on myös paraurheilun supervalta, joten oletin näkeväni uusia kiinnostavia esteettömyysratkaisuja.  

Suomessa liikuntapaikkarakentamisen avustaminen on ollut vuosikymmenten ajan keskeinen osa valtion liikuntapolitiikkaa. Valtion liikuntapaikkarahoituksesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot. Avustusten myöntämisessä painotetaan, että liikuntapaikkahanke palvelee laajoja käyttäjäryhmiä. Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjassa (2023) linjataan, että esteettömyys on liikuntapaikkarahoituksen edellytys.   

Amsterdam kokeilee rohkeasti uusia tapoja rakentaa liikunnan ympäristöjä ja ideoita. Liikuntasalin monikäyttöisyys paranee, kun kiinnitysmekanismit puolapuille ja akrobatiavälineille on sijoitettu kattoon. Välinevarastojen leveät autotallimaiset nosto-ovet tuovat saleihin tilan tuntua ja parantavat esteettömyyttä ja käytettävyyttä. Lasinen liikuntasalin lattia (Kuva 1), jonka LED valaistut pelikenttien rajaviivat vaihtuvat kosketusnäytön napautuksesta.

Puretun liikuntasalin vanha parketti lommoineen ja kenttämerkintöineen on kierrätetty upeaksi katseenvangitsijaksi kiinteistön käytävien seiniksi (Kuva 2). Koulukäytöstä poistuneesta salista on muokattu rouhea ja etenkin nuoria kiinnostava sisäskeittimiljöö House of Urban Sports (Kuva 3).  

Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Paraurheilijat harrastavat muualla   

Kyselin esteettömyydestä, kuten onko tilojen käyttäjien joukossa vammaisia henkilöitä tai paraurheilijoita, ja miten heidän tarpeensa on huomioitu rakennuksen suunnittelussa. Tutkailin tilojen opasteita, kulkuväyliä, vessoja, hissejä, pukeutumistiloja, liikuntatiloja, varustelua ja muuta kokonaisuutta liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen, sekä ylipäänsä sujuvan esteettömän toimimisen näkökulmista.  

Löysin varsin toimivia vessoja, tilavia ja kynnyksettömiä pukeutumis- ja peseytymistiloja, helposti hahmotettavia kohdeopasteita, loivia luiskia sekä avuliasta henkilökuntaa. Akustiikka ja kuuloympäristö olivat kaikissa liikuntasaleissa niin miellyttävät, että siitä voisi ottaa oppia myös meille.

Motoriikkasalin herkullinen värien käyttö auttaa hahmottamaan tilaa ja houkuttelee hyppimään, kierimään ja tähtäämään (Kuva 4: Sports Complex Olympiakwartier, Almeer ). En ole myöskään aiemmin törmännyt ideaan, jossa piha-alueen kulkuväylät merkitään tummuus- ja materiaalikontrastilla, joka sisältää kaikki Alankomaiden voittamat olympiamitalit (Kuva 5: Sports Complex Olympiakwartier).  

Hämmästyksekseni havaitsin, että esteettömyydestä ei informoida vierailukohteiden verkkosivuilla. Kohteissa oli niukasti tietoa esteettömistä palveluista. Esimerkiksi lasilattialla varustetun Elzenhagenin liikuntahallin tuulikaappiin sijoitettu opaste kokoaa tilan käyttö- ja turvallisuusohjeet, joissa mainitaan, että pyörätuolilla on sallittua saapua tilaan (Kuva 6).  

Esteettömyysohjeiden puuttumista selitettiin sillä, että vammaisia asiakkaita on niin vähän, ja ne muutamat vakiasiakkaat, kuten paraurheilijat osaavat kyllä löytää esteettömän puku- ja suihkutilan. Lisäksi mainittiin, että yleensä vammaisilla henkilöillä on mukanaan avustaja. Useassa kohteessa vastattiin, että ne (paraurheilijat) eivät käy täällä, vaan muualla.  

Suomessa on käynnistymässä ikävä kierre. Esteettömyyden ja inkluusion puutteita paikataan vammaispalveluilla, joista tosin parhaillaan leikataan, koska hyvinvointialueiden rahat eivät riitä.  

Vastaukset kuvaavat ableistista asennemaailmaa, johon törmään usein arjessani. Vammaiset liikkujat ja urheilijat nähdään muina, ei meinä. Heidän tulee sopeutua ympäristöihin ja palveluihin sen sijaan, että rakennettaisiin kaikille avoimia ja esteettömiä palveluita. Paraurheilijoiden oletetaan pystyvän toimimaan kaikkialla.

Tämän asenteen seurauksena esimerkiksi meillä Suomessa on käynnistymässä ikävä kierre. Esteettömyyden ja inkluusion puutteita paikataan vammaispalveluilla, joista tosin parhaillaan leikataan, koska hyvinvointialueiden rahat eivät riitä.  

Kuva 4

Kuva 5

Kuva 6

Esteettömyyskuvailut palvelevat kaikkia, mutta etenkin vasta-alkajia 

Tiedon puute on yksi keskeisimmistä vammaisten tai toimintarajoitteisten henkilöiden liikuntaan osallistumisen esteistä. Tuskin kukaan lähtee liikkumaan tai harrastamaan ilman tietoa missä ja miten voi liikkua. 

Toisin kuin Alankomaissa, Suomessa on jo ymmärretty etukäteistiedon merkitys. Liikuntatilan ominaisuuksista voi viestiä asiakkaille esteettömyyskuvailun avulla (Suomen Paralympiakomitea). Helsingin kaupungin kehittämä esteettömyyssovellus, kuten palvelukartta.fi -palvelu, toimii sekä esteettömyyden arviointi- ja tiedonkeruumenetelmänä että antaa liikkujille tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä ja sen vaatimuksista (Karinharju ym. 2023). Ei kuitenkaan ole tietoa, kuinka laajasti esteettömyyskuvailu tai -sovellus on jo otettu käyttöön maamme liikuntapaikoilla. 

Alankomaissa on noin 20 000 liikuntapaikkaa, kuten liikunta- tai uimahallit ja yleisurheilukentät. Määrä ei ole vertailukelpoinen Suomeen, koska ulkoilureittejä tai vapaa-ajan kohteita ei luokitella liikuntapaikoiksi. Liikuntapaikkojen esteettömyystiedon puutteita paikkaamaan on luotu vammaisille ja toimintarajoitteisille suunnattu Uniek Sporten -verkkopalvelu, jonka sivuilta löytyy esteettömyystietoja noin 7500 liikuntapaikasta.  

Uniek Sporten -sivuilta löytyi yksi opintomatkamme kymmenestä vierailukohteesta. Johan Cruijff Arenan verkkosivuilla kerrotaan esteettömien katsomotilojen ja hissien sijainti. Lisäksi kerrotaan, että ottelut kuvailutulkataan. Yleensä vierailukohteittemme verkkosivuilta löytyi vain maininta esteettömän wc:n olemassaolosta. Alankomaiden laajin ja todella vaikuttava skeitti- ja liikuntapuisto Urban Sport Zone ei viesti esteettömyydestä lainkaan. Puiston opasteeseen on koottu turvallisuusohjeita, mutta puistossa ei ole yleisopastetta tai -karttaa, joka auttaisi paikallistamaan polkujen tai pelialueiden sijainnin.

Miksei esteettömyydestä ja toiminnan soveltamisen mahdollisuuksista viestitä verkkosivustoilla?

Esteettömyystiedot ja tilaopasteet puuttuivat myös vuonna 2023 valmistuneesta Elzenhagen liikuntahallista, lintupuiston (House of Bird) reiteistä, sekä monitoimitila House of Urban Sports (HUS) tiloista. Griffioen Outdoor seikkailu- ja tapahtumapuiston verkkosivulla on esteettömyyttä lukuun ottamatta monenlaisia palvelupaketteja kouluille, yrityksille, perheille ja lasten juhliin. Sattumalta tapaamamme ohjaaja kertoi, että koululaisryhmissä on mukana tukea tarvitsevia lapsia, ja tarvittaessa sovelletaan. Miksi sitä ei voisi kertoa verkkosivuilla?    

Alankomaissa liikkuja joutuu hakemaan liikuntatilan tai palvelun esteettömyyteen liittyvää tietoa erillisestä Uniek Sporten -palvelusta. Kun yli puolet maan liikuntapaikoista jättää kertomatta tilan esteettömyydestä, ainoa tapa tutustua tilaan on käynti paikan päällä tai kysyä henkilökunnalta. Tiedon puute voi osoittautua ylittämättömäksi esteeksi ensikertalaiselle, joka jo muutenkin saattaa olla epävarma, sopiiko liikuntaryhmä omaan toimintakykyyn, kelpaako ja pärjääkö. 

Toimiva esteetön palveluketju 

Mainitsemiani esteettömyysongelmia näkyy myös meillä Suomessa jopa uusissa rakennuksissa. Rakennusmääräysten mukaan rakennettaessa tuloksena voi olla ympäristöjä, joissa esteettömyyden vähimmäismääräykset toteutuvat, mutta esteettömän toimimisen ketju katkeaa. Hyvätkään yksittäiset esteettömyysratkaisut, kuten esteettömän wc:n olemassaolo liikuntahallissa, tai uudehko esteetön majoitusrakennus urheiluopiston keskellä eivät riitä, jos ne eivät muodosta asiakkaan kannalta toimivaa kokonaisuutta.  

Alankomaissa liikuntarakentamiseen on käytettävissä merkittävästi enemmän rahaa. Koska Suomen liikuntapaikkarahoitusta leikataan, tulevaisuudessa vähemmällä rahalla pitäisi saada aikaan enemmän. Tarvitaan uusia keinoja sen varmistamiseksi, että uudet ja peruskorjattavat liikunnan rakennukset ja toimintaympäristöt palvelevat kaikkia liikkujia, mukaan lukien vammaiset ja toimintarajoitteiset henkilöt sekä paraurheilu.     

Opintomatkan kolme keskeistä oppia ovat: 

  1. Osatakseen tilata esteetöntä, liikuntapaikan rakennuttajan tulee ymmärtää esteettömyyttä tarvitsevia käyttäjiä.  

  2. Toimivaan tulokseen päästään yhteissuunnittelulla. Tilojen suunnitteluun ja kehittämiseen kannattaa ottaa koko prosessin ajan mukaan kaikki käyttäjät, kuten urheiluseurat, erilaiset vähemmistöt, toimintarajoitteiset henkilöt ja eri sukupolvet.   

  3. Esteettömyystiedot tulee koota verkkosivuille ja tilat varustaa selkeillä, helposti hahmotettavilla ja saavutettavilla opasteilla, joissa otetaan huomioon koko palveluketju.     

Toimivimmillaan esteettömyydestä muodostuu katkeamaton ketju alkaen etukäteisinformaatiosta saapumisohjeineen, siirtymiset pysäköintialueelta vastaanottoaulaan, siirtymät ja toimiminen pukeutumis-, wc- ja pesutiloissa, liikunta- ja vapaa-ajan tiloissa, katsomossa ja kahviossa. Mikään ei estä rakennuttajaa rakentamaan parempaa ja toimivampaa kaikille. Esteetön toimintaympäristö on yhtä vahva kuin ketjun heikoin lenkki. 
 
Opintomatka oli osa "Liikunnan rakennusten uudet konseptit" -selvityshanketta, josta vastaa Arkkitehdit Kontukoski Oy, alikonsulttinaan RealIdea Oy.  "Liikunnan rakennusten uudet konseptit" -selvitys on osa valtioneuvoston Terveet tilat 2028-toimenpideohjelmaa, ja sen Joustavat, muunneltavat, monikäyttöiset ja turvalliset tilat -toimenpidettä. Syksyllä ilmestyvä raportti pyrkii vastaamaan liikuntapaikkarakentamisen tulevaisuuden haasteisiin. Aija Saari kuuluu selvityshankkeen ohjausryhmään.

Lähteet 

Aija Saari
Tutkimus- ja kehityspäällikkö
Tutkimus-, kehitys- ja esteettömyysprojektit
040 506 4208
Takaisin listaukseen