Mitä vinkkejä oheis- ja hyvinvointiliikkujan arjesta kannattaa napata muillekin?

Arjen tukipalveluita käyttävien, vähän liikkuvien asiakkaiden sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kanssa on yhdessä luotu kuusi erilaista liikkujapersoonaa avuksi liikuntamotivaation löytämiseen. Tutustu persooniin ja hyödynnä niitä etsiessäsi keinoja kannustaa asiakkaita tai vaikka itseäsi liikkumaan innostavalla tavalla.

Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Hyvät muuvit -hankkeessa (2019–2022) edistettiin vähän liikkuvien ja erilaisia arjen tuen palveluita tarvitsevien aikuisten aktiivisuutta ja liikkumista yhdessä heidän kanssaan.

Yhdeksi merkittäväksi hankkeen tulokseksi muodostui kohderyhmää kuvaavat kuusi liikkujapersoonaa, joista pureudumme tässä blogisarjassa yhteen kerrallaan.

Seuraavaksi tarkastelemme oheis- ja hyvinvointiliikkujaa.

Liikkumista arkisten askareiden parissa

”Arjen askareissa saan hyötyliikuntaa.”

”Ulkoilu on mukavaa.”

”Kauppareissulla tuli otettua yllättävän paljon askelia.”

Oheis- ja hyvinvointiliikkuja kokee saavansa liikkumisesta itselleen hyvää, eikä koe liikkumista pakottavana suorituksena. Monesti tällainen liikkuja onkin aktiivinen miltei huomaamattaan. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat myös luonteva osa arkea.

Liikunnasta hyötyä arjen sujuvuuteen.

Tällainen liikkuja kaipaa aktiivisuuden ja liikkumisen ylläpitoon ja edistämiseen toiminnallisuutta, mistä saa samalla muutakin hyötyä arkeensa.

Asioiden hoitaminen, kuten kaupassa käynti kävellen tai pyöräillen tai vaikka siivoaminen, ovat hyviä esimerkkejä arjen toiminnallisuudesta.

Myös sosiaaliset kontaktit tukevat oheis- ja hyvinvointiliikkujan liikkumista. Kaverin kanssa on mukavaa käydä vaikka metsäretkellä.

Lähiliikuntaa huomaamatta

Erilaiset toiminnallisuudet osana arkea ovat erittäin hyvä tapa tukea ja aktivoida vähän liikkuvia. Kun arkisen tekemisen kautta löytyy mielenkiinnon kohteita ja mielekästä tekemistä, voi mukaan liittää myös aktiivisia elementtejä. Näin liikettä voidaan saada aikaan vähän kuin itsestään.

Aktivoitumisen voi aloittaa omassa olohuoneessaan.

Aktivoitumisen voi aloittaa ihan vaikka omassa olohuoneessaan, ja vähitellen lähteä liikkumaan myös kotioven ulkopuolelle. Oma piha, kävelykatu, lähimetsät, ulkoilupuistot ja pururadat tarjoavat mahdollisuuksia toteuttaa lähiliikuntaa monilla eri tavoilla.

Vaihtoehtojen kokeileminen on hyvä tapa kerryttää askelia vaikka kaverin kanssa, ihan siinä sivussa.

Esimerkki: Mikko, mielenterveyskuntoutujien ohjaaja

”Yhdessä ideoiden liikuntanystyrät aktivoitui! Ei ollut tullut mieleenkään, että kotikäynnin yhteydessä voisi ottaa mukaan tekemiseen esim. hierontapallon tai vastuskuminauhan. Arkeen pitäisikin juuri saada liikunnan sijaan tekemistä, joka ohjaa liikuntaan. Monet tarvitsevat tukea aktivoituakseen ja kaikenlainen pieni oheistoiminta onkin hyvä tapa saada aikaan liikettä huomaamatta.”

Ota liikkujapersoonat avuksi arkiliikunnan lisäämiseen!

Näitä liikkujapersoonia voi käyttää apuna pohdittaessa, millaisia liikkujia ollaan, mistä tykätään ja millaista tukea liikkumiseen mahdollisesti tarvitaan.

Liikkujapersoonat auttavat ymmärtämään erilaisia liikkujia ja liikkumisen tapoja, ja niiden kautta voi oivaltaa myös liikkumisen merkityksen.

Arjen tuen palveluissa persoonia voi käyttää valmiina työkaluna esimerkiksi liikkumaan motivoimisessa tai vaikka terveys- tai liikuntaneuvonnassa, kun pohditaan asiakkaan kokonaistilannetta ja liikkumisen mahdollisuuksia.

Syksyllä 2023 alkavassa blogisarjassamme pureudumme tarkemmin kuuteen tukipalvelun asiakkaiden näkökulmasta luotuun liikkujapersoonaan sekä lisäksi palveluiden työntekijän näkökulmasta parhaillaan Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa luotaviin persooniin. 

Lisätietoja:

Katariina Jauhiainen, Projektipäällikkö, Liikkeellä hyvinvointiin -hanke, 050 471 5862, katariina.jauhiainen@paralympia.fi