Miten passiivinen ja epävarma liikkuja hyötyy sosiaalisesta aktiivisuudesta?

8.11.2023

Arjen tukipalveluita käyttävien, vähän liikkuvien asiakkaiden sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kanssa on yhdessä luotu kuusi erilaista liikkujapersoonaa avuksi liikuntamotivaation löytämiseen. Tutustu persooniin ja hyödynnä niitä etsiessäsi keinoja kannustaa asiakkaita tai vaikka itseäsi liikkumaan innostavalla tavalla.

Suomen Paralympiakomitean koordinoimassa Hyvät muuvit -hankkeessa (2019–2022) edistettiin vähän liikkuvien ja erilaisia arjen tuen palveluita tarvitsevien aikuisten aktiivisuutta ja liikkumista yhdessä heidän kanssaan.

Yhdeksi merkittäväksi hankkeen tulokseksi muodostui kohderyhmää kuvaavat kuusi liikkujapersoonaa, joista pureudumme tässä blogisarjassa yhteen kerrallaan.

Seuraavaksi tarkastelemme passiivista ja epävarmaa liikkujaa.

Mielekäs ja merkityksellinen tekeminen tukee toimeliaisuutta

”Liikunnasta on huonoja kokemuksia.”

”En minä osaa.”

”Eipä hirveästi jumpat kiinnosta.”

Passiivinen ja epävarma liikkuja kokee, että hän on liikkujana huonompi kuin muut, eikä hän oikeastaan edes tiedä, mikä liikkumisen muoto itselle sopisi parhaiten. Hän liikkuu arjessaan vähän, sillä paikallaan oleilu on helpompaa.

Hyväksytyksi tulemisen kokemus on tärkeää.

Tällainen liikkuja kaipaa arkeensa positiivisia kokemuksia ja rohkaisua omana itsenä olemiseen. Hyväksytyksi tulemisen kokemus on tärkeää. Muiden seura ja yhdessä toimiminen, sekä kaikenlainen mielekäs ja merkityksellinen tekeminen aktivoi ja tukee toimeliaisuutta.

Yleensä nämä saavat sivutuotteenaan aikaan myös fyysistä aktiivisuutta.

Sosiaalinen aktiivisuus lisää fyysistä aktiivisuutta

Sosiaalinen aktiivisuus on toimintaa, johon liittyy kommunikointia ja vuorovaikutusta muiden kanssa. Yhteiset keskustelut sekä ajatusten ja kokemusten jakaminen luovat yhteenkuuluvuutta.

Tasavertaisessa porukassa hyvä yhteishenki auttaa voittamaan esteitä ja myös muiden onnistumiset tuottavat iloa. Toisten tuki ja palaute ovat tärkeitä.

Yhdessä tekeminen auttaa voittamaan isoltakin tuntuvia esteitä.

Tukemalla liikkujien sosiaalista aktiivisuutta ja hyvinvointia pystytään lisäämään myös fyysistä aktiivisuutta. Aktivoituminen arjessa saa aikaan aktiivisuutta myös muilla elämän osa-alueilla ja yhdessä tekeminen auttaa voittamaan isoltakin tuntuvia esteitä.

Esimerkki: Saara 36

”Joku voi kokea jonkun liikuntamuodon epämiellyttäväksi ja toiselle se voi taas olla sopiva, mutta kun asioista yhdessä keskustellaan ja mietitään, niin usein löytyy sellainen keino, jolla liikkumisesta saadaan kaikille mukana oleville mielekästä. Suunnittelun kautta myös epävarmempien tyyppien kynnykset lähteä liikuntakokeiluihin madaltuu. Erilaiset kokeilut taas syventävät yhdessä toimimista ja tuovat mielekkyyttä arkeen. Onpa sitä saatu uusia kavereitakin!”

Ota liikkujapersoonat avuksi arkiliikunnan lisäämiseen!

Näitä liikkujapersoonia voi käyttää apuna pohdittaessa, millaisia liikkujia ollaan, mistä tykätään ja millaista tukea liikkumiseen mahdollisesti tarvitaan.

Liikkujapersoonat auttavat ymmärtämään erilaisia liikkujia ja liikkumisen tapoja, ja niiden kautta voi oivaltaa myös liikkumisen merkityksen.

Arjen tuen palveluissa persoonia voi käyttää valmiina työkaluna esimerkiksi liikkumaan motivoimisessa tai vaikka terveys- tai liikuntaneuvonnassa, kun pohditaan asiakkaan kokonaistilannetta ja liikkumisen mahdollisuuksia.

Syksyllä 2023 alkavassa blogisarjassamme pureudumme tarkemmin kuuteen tukipalvelun asiakkaiden näkökulmasta luotuun liikkujapersoonaan sekä lisäksi palveluiden työntekijän näkökulmasta parhaillaan Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeessa luotaviin persooniin.