Lisää tutkimustietoa tarvitaan, mutta se ei vielä riitä – Paraurheilun TKI-toiminnassa halutaan ottaa seuraava askel, ja avainsana on verkostoituminen

Paraurheilun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on ollut Suomessa kasvussa viime vuosina. Systemaattisessa mittaamisessa ja tiedonkeruussa on vielä parantamisen varaa, eikä kerätty tieto usein tavoita eri lajien arkea. Nyt TKI-toimintaa ja sen tuomaa kilpailuetua parahuippu-urheilulle halutaan vahvistaa kokoamalla tutkijoita, asiantuntijoita, valmentajia ja muita lajitoimijoita aiempaa tiiviimmin yhteen. 

Huippu-urheilun menestystekijäksi tunnistettu TKI-toiminta on ollut etenkin viime vuosina kuuma peruna niin kansainvälisessä kuin suomalaisissa huippu-urheilukeskusteluissa. Tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita tarkoittavalla TKI-toiminnalla ei tavoitella urheilussa vain lisätutkimuksen tuottamista ja uusia julkaisuja, vaan ennen kaikkea tiedon saamista palvelemaan urheilijoiden, valmentajien ja lajien käytännön tarpeita.

Järjestelmällinen tutkimus voi auttaa ymmärtämään paremmin eri lajien kansainvälistä vaatimustasoa, urheilijan suorituskykyä tai harjoittelun vaikutuksia. Kehittämisessä sovelletaan olemassa olevaa tietoa käytäntöön sekä kokeillaan ja arvioidaan uusia ratkaisuja. Innovaatiosta voidaan puhua silloin, kun uusi idea tai toimintatapa todella otetaan käyttöön ja se muuttaa toimintaa.

TKI-toiminta edellyttää kohtaamista, yhteistyötä ja rahoituksessa reagointikykyä mahdollisuuksiin

Keskeinen ajatus TKI-toiminnassa on, että sen merkitys syntyy vasta silloin, kun se näkyy käytännössä, kuten tutkija Johanna Ihalainen kiteytti paraurheilun TKI-toimintaa käsitelleessä keskustelussa elokuussa Porissa järjestetyillä Soveltavan liikunnan päivillä. Ihalainen toimii sekä Jyväskylän yliopistossa että Huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:ssa, jolle Suomessa on osoitettu huippu-urheilun TKI-toiminnan kehittämisen tehtävä.

– Kehittämis- ja innovaatiotoiminta tuo kilpailuetua vain, jos se muuttaa urheilijan tai valmentajan arkea. Jotta tehdään kestävää ja eteenpäin vievää toimintaa, se vaatii innovatiivisuutta ja rohkeutta. Huippu-urheilua ja parahuippu-urheilua ei ole mitään tarvetta tässä erottaa, Ihalainen sanoo.

Ihalainen muistuttaa, että kansainvälisessä huippu-urheilussa kilpailu on koko ajan kovempaa ja marginaalit pienempiä. Tehokkaalla TKI-toiminnalla ja rohkealla kokeilulla voidaan löytää kilpailutekijöitä, joilla voidaan menestyä paremmin – ei pelkästään mitaleissa ajateltuna, vaan laajemmin yksilöllisen maksimipotentiaalin saavuttamisessa.

– TKI-toiminnalta vaaditaan kohtaamista, jotta se muuttuu uusiksi innovaatioiksi. Se vaatii tekemisen dokumentaatiota ja rahoitukselta reagointikykyä tarttua kehittämiseen silloin, kun mahdollisuus nähdään. Myös roolituksen selkeyttäminen on tärkeää – kuka tekee ja tutkii mitäkin. Se, mitä varsinkin pitäisi tehdä entistä paremmin, on arvioida tutkimusperusteisen kehittämistyön tuloksia.

Tutkimusta on tehty, mutta toiminta painottuu vain osaan tarpeista – Varsinkin uusien urheilijoiden rekrytointiin liittyvää tutkimusta kaivataan

Pohjatöinä parahuippu-urheilua tukevan TKI-toiminnan uudelle kehittämisvaiheelle on Kolmen kampuksen urheiluopistolla koottu katsaus viimeisen kymmenen vuoden aikana (2015–2025) tehtyyn suomalaistutkimukseen.

Katsauksessa tunnistettiin yhteensä 103 parahuippu-urheiluun liittyvää julkaisua. Niistä 12 prosenttia oli vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja. Suurin osa aineistosta koostui opinnäytetöistä ja raporteista, joita on tuotettu muun muassa Suomen Paralympiakomitean tilaamana.

Julkaisutoiminta on jakautunut epätasaisesti: eniten aineistoa on löytynyt paraurheiluun liittyvän tiedon tuottamisesta ja integroinnista sekä osallistumisen edistämisestä ja liikunnan harrastamisen kynnyksen madaltamisesta. Sen sijaan esimerkiksi potentiaalisten paraurheilijoiden ja lahjakkuuksien tunnistamisesta sekä uusien urheilijoiden rekrytoinnista ei löytynyt katsauksessa lainkaan julkaisuja.

Myös TKI-toiminnan näkyvyydessä lajien arjessa on kehittämistä. Toimijoille suunnatussa kyselyssä vain 18 prosenttia vastaajista tunnisti, että omassa lajissa olisi tehty TKI-toimintaa. Niistä, jotka olivat itse osallistuneet TKI-toimintaan, moni kuitenkin koki siitä olleen hyötyä.

Tulokset kertovat siitä, että Suomessa on jo paljon osaamista ja tietoa, mutta tutkimuksen ja käytännön välistä yhteyttä on vahvistettava.

– On kohdistettava toimijoiden roolit ja resurssit tukemaan parahuippu-urheilijan polun eri vaiheita ja sitä tukevia eri osa-alueita. Nykyhetken tuen lisäksi tarvitaan tulevaisuuteen tähtääviä, suunnitelmallisia toimenpiteitä potentiaalisten paraurheilijoiden kiinnittämiseksi ja tukemiseksi huippu-urheilijan polulle, tiivistää kirjallisuuskatsauksesta ja sen johtopäätöksistä raporttia valmisteleva Kolmen kampuksen urheiluopiston TKI-asiantuntija Heini Wennman.  

TKI voi tarkoittaa hyvin käytännöllisiä asioita

Paraurheilun TKI-toiminnan kehittämisessä ei ole kyse vain suurista tutkimushankkeista. Tarpeet voivat nousta suoraan urheilijan tai valmentajan arjesta: mitä emme vielä tiedä, mitä haluaisimme mitata paremmin tai mikä auttaisi tekemään valmennuksessa parempia päätöksiä?

Tällaisiin tarpeisiin perustuvaa mittaamista ja tutkimusta tehdään monien huipputason paralympiaurheilijoiden ja heidän valmentajiensa kanssa, mutta esimerkiksi joukkueurheilussa se on vielä harvinaisempaa tai ainakin vähemmän systemaattista.

Tähän mennessä urheilijoilta ja valmentajilta nousseita kehittämistarpeita ovat esimerkiksi teknologian parempi hyödyntäminen arkiharjoittelussa, valmennusryhmien kehittäminen, tiedon ja datan kerääminen urheilijan polun eri vaiheissa, kansainvälisen vaatimustason parempi tunteminen sekä huippu-urheilijoiden ja valmentajien kokemustiedon hyödyntäminen.

Tavoitteena on myös vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Kaikkea tutkimusta ja kehittämistä ei tarvitse tehdä paraurheilun sisällä tai erillisinä hankkeina, vaan paraurheilun kysymyksiä voidaan liittää myös laajempiin tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksiin.

– TKI-toiminnan ja uusien ratkaisujen juurtumisessa käytäntöön tarvitaan innovaatioiden leviämisen esteiden ja nosteiden tarkastelua. Olemme KIHU:lla parhaillamme laatimassa mallia TKI-toiminnan vaikuttavuuden arvioinniksi, ja mallia hyödyntäen arvioidaan vuosina 2027–28 myös kaksi paraurheilun TKI-hanketta, sanoo KIHU:n johtava tutkija Jari Lämsä.

Parajääkiekossa intoa kohdistaa katse testaukseen ja kansainväliseen vaatimustasoon

Suomen parajääkiekkomaajoukkue Paraleijonien päävalmentaja Jari Härkälä innostui Porin Soveltavan liikunnan päivillä selvittämään TKI-toiminnan kehittämistä omassa lajissaan. Keskustelu KIHU:n ja muiden TKI-toimijoiden kanssa avasi nopeasti useita mahdollisia kehittämissuuntia.

Parajääkiekossa yksittäisten pelaajien kehittymistä seurataan muun muassa erilaisilla kenttä- ja jäätesteillä, mutta järjestelmällinen TKI-toiminta on Suomessa vielä alkuvaiheessa. Härkälän mukaan seuraava askel voisi olla nykyisen testauksen kehittäminen yhdessä tutkimus- ja asiantuntijatoimijoiden kanssa.

– Meillä tehdään omia testejä ja seurataan pelaajien kehittymistä, mutta olisi kiinnostavaa pohtia juuri sitä, mitä mittaamisesta pystyttäisiin saamaan irti nykyistä systemaattisemmin. Asiantuntijayhteistyön kautta voisimme saada valmennuksen tueksi tietoa, jota emme pysty itse tuottamaan, Härkälä sanoo.

Yksi kiinnostava yhteistyömahdollisuus parajääkiekolle voi löytyä kelkkahiihdosta, josta on valmistumassa biomekaniikan väitöskirja Jyväskylässä. Lajeissa on biomekaanisesti samankaltaisia piirteitä, ja kelkkahiihdossa on jo tehty enemmän suorituskykyyn liittyvää tutkimusta.

– Kun eri lajeissa on samoja fyysisiä elementtejä, ei kaikkea tarvitse keksiä alusta asti itse. Olisi kiinnostavaa selvittää, mitä kelkkahiihdossa tuotetusta tiedosta voisi hyödyntää parajääkiekossa ja mitä voisimme puolestaan tutkia yhdessä. Odotan innolla väitöskirjan valmistumista.

Härkälää kiinnostaa myös kansainvälisen vaatimustason tarkempi selvittäminen. Parajääkiekossa voisi olla hyödyllistä saada tulevaisuudessa nykyistä tarkempaa tietoa esimerkiksi Euroopan kärkijoukkueiden pelaajien fyysisestä suorituskyvystä ja voimatasoista.

– Kun tavoitteena on päästä lähemmäs kansainvälistä huippua, meidän pitää tietää mahdollisimman hyvin, mitä siellä vaaditaan. Jos saamme vertailutietoa huippujoukkueista, pystymme arvioimaan paremmin myös omia vahvuuksiamme ja kehityskohteitamme.

Parajääkiekossa TKI-toimintaa voisi Härkälän mukaan rakentaa vaiheittain.

– Tärkeintä olisi saada oikeat ihmiset saman pöydän ääreen ja lähteä liikkeelle jostakin konkreettisesta kysymyksestä. Jo pienestä kokeilusta voi syntyä jotakin, joka auttaa kehittämään lajia pidemmällä aikavälillä.

Ajatus vastaa hyvin TKI-toiminnan kehittämiseen liittyvässä Soveltavan liikunnan päivien keskustelussa esiin noussutta periaatetta: ideat kannattaa tuoda näkyviksi ja keskusteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pienikin yhdessä toteutettu avaus voi johtaa laajempaan kehittämiseen.

TKI-verkoston seuraava tapaaminen lokakuussa – kaikki kiinnostuneet tervetulleita mukaan

KIHU:n TKI-asiantuntijoihin kuuluva Tomi Vänttinen esitteli Soveltavan liikunnan päivillä Sveitsin paraurheilukeskus Nottwilissa tehtyä työtä, jossa on koottu kuntoutuksen, urheilun, tutkimuksen, valmennuksen ja välineiden osaaminen yhteen.

– Nottwilissa TKI on jatkuva osa harjoittelun päätöksentekoa. Heidän vahvuutensa on se, että kaikki ovat samassa pöydässä jakamassa samaa huippu-urheilun arkea. Yhtä suurta keskusta ei kuitenkaan välttämättä tarvita, vaan toimintalogiikka voidaan Suomessakin rakentaa hajautettuna verkostona.

Paraurheilun TKI-toiminnan kehittämistä jatketaankin Suomessa nyt verkostomaisesti. Tavoitteena on tuoda yhteen tutkimuksen, valmennuksen, urheilun ja kehittämistyön osaajia sekä tunnistaa sellaisia kysymyksiä, joissa yhteistyöllä voidaan saada aikaan konkreettista hyötyä.

Avoimen TKI-verkoston seuraava tapaaminen järjestetään perjantaina 16. lokakuuta Kolmen kampuksen urheiluopiston Pajulahden kampuksella (klo 9–12) ennen saman päivän Paravalmentajaseminaaria. Mukaan toivotetaan tervetulleiksi niin tutkijat, asiantuntijat, valmentajat, urheilijat, lajiliitot, seurat kuin muutkin paraurheilun kehittämisestä kiinnostuneet.

– Valmista tutkimusideaa tai hankesuunnitelmaa ei tarvitse TKI-verkoston tapaamisessa olla. Mukaan voi tulla myös käytännön kysymyksen, kehittämistarpeen tai vasta alustavan ajatuksen kanssa, Tomi Vänttinen korostaa.

Tavoitteena on rakentaa toimintaa yhdessä: tunnistaa paraurheilun tarpeita, löytää niiden ympärille oikeat ihmiset ja osaaminen sekä saada tutkimus- ja kehittämistyön tulokset entistä paremmin osaksi urheilijoiden ja valmentajien arkea.

Lue lisää:

KIHU.fi: KIHU käynnistää tietotyön suomalaisen huippu-urheilun uudistamiseksi

Tkiverkosto.fi: Kolmen kampuksen urheiluopisto vauhdittamaan paraurheilun TKI-toimintaa – uusi hanke kokoaa tilannekuvaa ja vahvistaa verkostoa

Blogi: Kolme (plus yksi) tutkimustrendiä, jotka voivat muuttaa maailmaa