Toni Piispanen siirtyi ministeriöön keskelle murrosvaihetta
Lokakuun lopussa Toni Piispanen kelasi kaksi parayleisurheilun MM-mitalia Qatarin Dohassa. Vain päiviä kisoista paluun jälkeen hän aloitti uudessa työssään Valtion liikuntaneuvoston suunnittelijana marraskuun alussa.
Piispasen urheilu-ura jatkuu edelleen, ja vuoden 2016 Rio de Janeiron paralympialaiset ovat yksi hänen uransa kohokohdista. Urheilu-uran haasteiden rinnalle Piispanen sai myös uusia työelämän haasteita, kun Liikuntatieteellisen seuran koordinaattorin tehtävät vaihtuivat vastuulliseen pestiin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa Valtion liikuntaneuvostossa.
Tavallaan Piispanen saapui ministeriöön eläkkeelle jääneen erityisliikunnan suunnittelijan Kari Koivumäen paikalle, mutta ministeriön liikuntayksikössä ja Valtion liikuntaneuvostossa tehtyjen organisaatiomuovausten myötä asia ei ole ihan niin yksiselitteinen.
– Karin toimenkuvaa ei enää ole, Piispanen sanoi tiistaina Helsingissä järjestetyssä Vammaisurheilun ideat jakoon -tilaisuudessa.
Aiemmin tänä vuonna voimaan astunut uusi liikuntalaki teki hajurakoa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön ja Valtion liikuntaneuvoston välille.
– Liikuntaneuvosto ei enää ole liikuntayksikön sisällä, ihan fyysisestikin siirryimme eri kerrokseen. Osin ehkä senkin takia, että meidän yhtenä tehtävänä on arvioida liikuntayksikön päätöksentekoa, Piispanen totesi.
Vammaisurheilun ja erityisliikunnan kannalta merkittävin muutos on se, että Piispasen toimenkuvaan kuuluvat nyt yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasiat, jotka sisältävät myös erityisliikunnan.
Valtion liikuntaneuvoston jaostoja ei ole vielä asetettu, mutta omaa erillistä erityisliikunnan jaostoa ei uudessa järjestelmässä tulla näkemään. Vanhassa laissa oli määritelty liikuntapolitiikan, erityisryhmien liikunnan ja liikuntatieteen jaostot. Uudessa laissa ilmaistaan vain, että ”neuvostolla on jaostoja asioiden valmistelua varten”.
Yksi kolmesta vielä loppuvuoden aikana muodostettavasta jaostosta on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto. Kaksi muuta tulevat olemaan arviointi- ja tutkimusjaosto sekä ennakointijaosto.
Piispanen arvioi, että noin kolmasosa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston jäsenistä tulee olemaan erityisliikunnan asiantuntijoita. Hän näkee uudessa mallissa hyviä puolia.
– Erityisryhmien liikunnan jaosto jäi ehkä vähän erilliseksi sektoriksi ja asiat kulminoituivat Karille. Nyt nämä kolme jaostoa tekevät yhteistyötä ja sieltä nostetaan asioita liikuntaneuvoston käsittelyyn, Piispanen sanoi.
Myös edellisessä erityisliikunnan jaostossa jäsenenä ollut Pajulahden Virpi Remahl uskoo uudistuksen voivan tuoda mukanaan hyviä asioita.
– Nyt on mahdollisuus uudistua ja tuoda erityisliikuntaa tiiviimmäksi osaksi suomalaista liikuntakulttuuria, Remahl totesi.
