Helmi-malli auttaa asumispalveluiden ja tukitoiminnan asiakkaita ja työntekijöitä lisäämään liikettä arkeen yhteisymmärryksen kautta 

Tutkimusten mukaan mielenterveyskuntoutujat, vammaiset henkilöt ja ikäihmiset kuuluvat ihmisryhmiin, joiden kohdalla fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät toteudu. He ovat myös usein asumispalveluiden ja muiden tukitoimintojen piirissä. Halua liikkua nykyistä enemmän usein on, mutta arjen rakenteet eivät tarjoa siihen riittävän mielekkäitä mahdollisuuksia.  

Asumispalveluiden ja tukitoiminnan parissa työskentelevät ihmiset ovat jo valmiiksi kuormittuneita. Ylhäältä alaspäin tuleva päätös liikunnan lisäämisestä asumispalveluiden ja tukitoiminnan arkeen aiheuttaa muutosvastarintaa, koska sen koetaan lisäävän työntekijöiden taakkaa.

Osaratkaisuksi edellä kuvailtuun ongelmaan laadittu Helmi-malli on syntynyt Suomen Paralympiakomitean koordinoiman Hyvät muuvit -hankkeen pohjalta. Helmi-mallin avulla asumispalveluiden tai tukitoiminnan arkeen tuodaan lisää liikettä ja fyysistä aktiivisuutta siten, että kaikki lähtee asiakkaiden ja työntekijöiden omista lähtökohdista ja he itse ovat suunnittelemassa toimintaa. 

Helmi-mallissa keskitytään korostuneesti pohjatyöhön, joka edeltää sitä, että ryhdytään kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja tapoja saada lisää liikettä arkeen. Kysymys on ymmärryksen hakemisesta sekä asianosaisten vahvasta osallisuudesta ja yhteistoimijuudesta.

Helmi-mallin nimi viittaa mallin helminauhamaisuuteen. Se on jatkuva prosessi, jonka vaiheet toistuvat ja vahvistavat samalla asumispalvelun tai tukitoiminnan asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistä kulttuuria ja tapaa toimia. Kuusivaiheisen mallin kolme ensimmäistä ”helmeä” – sitoudu, osallista ja ymmärrä – kuvaavat hyvin sitä, miten tärkeässä roolissa sujuva yhteistoiminta mallissa on.

– Kun sekä asiakkaat että työntekijät ovat sitoutuneita yhdessä tekemiseen, kokevat olevansa samalla sivulla ja pääsevänsä vaikuttamaan siihen, mitä ja miten tehdään, ei liikkeen lisääminen välttämättä tunnu kuormittavalta vaan parhaimmillaan siltä, miltä sen pitääkin – virkistyksen tuojalta, toteaa Helmi-mallin laatija, Hyvät muuvit -hankkeen koordinaattori Katariina Jauhiainen Paralympiakomiteasta.

Helmi-mallin kolme viimeistä helmeä – kiteytä, kokeile, toteuta – ovat liikunnan konkreettista tuomista asumispalvelun tai tukitoiminnan arkeen. Voi olla, että kierroksen jälkeen arkeen todella jää uutta toimintaa tai pienimuotoisempia tapoja lisätä liikettä. Mutta vaikka näin ei tapahtuisikaan, on kierroksen aikana opittu lisää itsestä ja toisista mukana olleista. Oleellista on, että toimintatapa on tullut tutuksi ja seuraava kierros tarjoaa taas uusia oppeja ja mahdollisuuksia. 

– Helmi-malli ei ole liikuntaopas, josta asumispalvelu tai tukitoiminta voi valita sopivia liikuntamuotoja arkeensa. Se olisi juuri sitä ylhäältä alaspäin julistamista, mitä haluamme välttää. Helmi-mallin avulla asiakkaat ja työntekijät oppivat yhdessä rakentamaan omaa arkeaan liikunnallisemmaksi ja toivottavasti samalla entistä mielekkäämmäksi, Jauhiainen sanoo. 

Paralympiakomitean yhdessä Aspa-säätiön ja muiden yhteistyötahojen kanssa toteuttama 3-vuotinen Hyvät muuvit -hanke päättyi tänä vuonna ja sen lopputuotoksena syntyi Helmi-malli ja sitä avaava opas. Hyvät muuvit -hankkeessa pilottikohteina olivat mielenterveyskuntoutujien ja vaikeavammaisten aikuisten asumispalvelut ja tukitoiminnat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Helmi-malli on kuitenkin sovellettavissa kaikenlaisiin asumispalvelun ja tukitoiminnan malleihin ja kohderyhmiin. 

Paralympiakomitea on jo käynnistänyt Katariina Jauhiaisen vetämän 2-vuotisen jatkohankkeen, jossa tullaan kehittämään Helmi-malliin pohjautuva koulutus sote-alan ammattilaisille. 

Voit tilata Helmi-mallin oppaan maksutta painettuna versiona tai ladata sen sähköisenä versiona tämän lomakkeen kautta.

Lisätiedot Helmi-mallista