Liikuntapaikkojen päivitetylle esteettömyystiedolle on tarvetta, mutta millaista sen tulisi olla?
Helsingissä lokakuussa järjestetyssä Liikuntapaikkajulkaisujen esteettömyysselvitys -hankkeen työpajassa pohdittiin, millaisia toimenpiteitä olisi syytä tehdä, jotta liikuntapaikkojen esteettömyystiedot saataisiin ajan tasalle ja saavutettaviksi.
Liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä oppaita julkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisusarjassa, jonka kustantaja on Rakennustieto Oy. Sarjaan kuuluu toistasataa opasta, jotka on tarkoitettu suunnittelijoille, päättäjille ja tilojen käyttäjille. Lisäksi Rakennustiedon ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä on toteutettu useita ohjekortteja.
Hankkeessa on tarkasteltu opetus- ja kulttuuriministeriön Liikuntapaikkajulkaisusarjaan kuuluvien neljän oppaan ajantasaisuutta ja päivitystarpeita. Tarkastellut oppaat ovat Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku, Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu, Esteetön luontoliikunta sekä Esteettömät sisäliikuntatilat.
Tarkasteluun valitut oppaat keskittyvät esteettömyyteen, ja ne on suunniteltu toimimaan rinnakkain muiden sarjan julkaisujen kanssa. Oppaat muodostavat keskenään kattavan kokonaisuuden liikunnan ja urheilun tiloista niin ulkona kuin sisällä.
Oppaiden päivitystarpeita
Työpajassa tutkija Anni Polari esitteli neljän esteettömyysoppaan sisällöllisen vertailun: päällekkäiset ja puuttuvat aihealueet. Esimerkkinä puutteista hän mainitsi ulkoliikuntapaikat, kuten yleisurheilu- ja jalkapallokentät sekä jääurheilualueet, joiden esteettömyyttä ei ole käsitelty oppaissa.
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn esteettömyysasiantuntija Noora Piipponen tarkasteli esityksessään Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku sekä Iäkkäiden liikuntapaikkojen suunnittelu -oppaita. Niissä päivitystä vaativat erityisesti lainsäädäntöön ja RT-ohjekortteihin sekä käsitteisiin liittyvät sisällöt.
Samansuuntaisia huomioita teki myös Anni Polari Esteettömät sisäliikuntatilat ja Esteetön luontoliikunta -oppaiden osalta. Hän nosti esille uusien lajien syntymisen (esim. padel, sup-lautailu) ja lajikohtaiset muutokset. Luontoliikuntaoppaan mahdollisessa päivitystyössä on huomioitava esimerkiksi luontoliikunnan muuttuneet reittiluokitusohjeet.
Kaikkien neljän oppaan päivitys on tarpeen, sillä lait ja säädökset ovat muuttuneet niiden ilmestymisen jälkeen, esimerkiksi liikuntalaki, yhdenvertaisuuslaki ja valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä. Lisäksi YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ratifioitiin Suomessa 2016.
Myös LAB-ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija Joni Fredmanin käyttäjäselvitys vahvistaa päivityksen tarpeen. Liikuntarakentamisen esteettömyystiedon tulee olla helposti saavutettavaa, selkokielistä ja mieluiten maksutonta. Oppaissa tulee entistä paremmin huomioida liikkumisen esteettömyyden lisäksi myös muut esteettömyyden osa-alueet; näkeminen, kuunteleminen ja ymmärtäminen.
Seuraavat askeleet
Työpaja siis osoitti, että liikuntapaikkarakentamiseen tarvitaan päivitettyä esteettömyystietoa saavutettavassa muodossa. Mahdollisen jatkohankkeen avainkysymyksiä ovat, ketkä tietoa tarvitsevat, mitä tietoa he tarvitsevat, ja mistä he sen löytävät.
Paralympiakomitean kannalta konkreettisin jatkoaskel näyttäisi olevan paraurheilun lajikohtaisten olosuhdetietojen päivitys, mahdolliset uudet lajit ja viimeisimmät kansainväliset esimerkit huomioiden.
Liikuntatilojen käytettävyyteen liittyy myös sellaisia esteettömyysnäkökulmia, joita ei ratkaista arkkitehdin piirustuspöydällä, kuten toimintatavat, välineiden sijoittaminen ja puhtaanapito. Sekä kaupunkiympäristöihin että luontorakentamiseen tarvitaan sellaista ohjeistusta, jonka avulla tuotetaan kaikille soveltuvia, fyysiseen aktiivisuuteen kannustavia ja esteettömästi palvelevia toiminnallisia ratkaisuja.
