Mika Nybergistä on kuoriutunut rohkea Special Olympics -hiihtäjä

Mika Nyberg

Yksi Mika Nybergin suosikkiasioista perheen yhteisillä hiihtoretkillä on jo pienestä pitäen ollut niin sanottu karkuun hiihtäminen.

– Kun on pysähdytty syömään eväitä ja jään sen jälkeen pakkaamaan reppua, Mikalla on jo sukset ja sauvat valmiina ja hän lähtee hiihtämään kovaa vauhtia taakseen vilkuillen, äiti Eeva Nyberg selittää.

– Se on loistojuttu, kun pääsen lähtemään ennen muita hiihtämään tai kun huomaan, että hiihdän äitiä nopeammin, Mika vahvistaa.

Osaltaan juuri nämä ”karkuun hiihtämiset” saivat Eeva-äidin kymmenisen vuotta sitten katsomaan, josko erityislapsille löytyisi Jyväskylän seudulta omia hiihtokilpailuja.

– Paljastui, että juuri oli Jyväskylässä ollut koululaisten kilpailut. Meille Korpilahdelle siitä ei ollut tullut mitään tietoa, Eeva Nyberg sanoo.

Koululaisten hiihtokisoja oli vain kerran vuodessa ja seuraavan talven kisat peruuntuivat heikon lumitilanteen vuoksi. Nybergit joutuivat siis odottamaan pari vuotta Mikan ensimmäistä kisaa sitten pikkulapsena hiihdettyjen Hippohiihtojen. Sen jälkeen rattaat alkoivat pyöriä eteenpäin nopeammin.

– Kilpailujen jälkeen sain Special Olympics -lajikoordinaattori Elina Ahtiaiselta sähköpostin, jossa hän kutsui Mikan Special Olympics -hiihtotoimintaan mukaan. Elina on samalta Korpilahden kylältä kuin mekin, mutta emme tunteneet häntä entuudestaan.

Mika Nybergin ensimmäinen Special Olympics -hiihtoleiri oli joulukuussa 2015. Sittemmin hän on kilpaillut kotimaan kisojen lisäksi kahdesti ulkomaillakin, vuonna 2017 Viron Otepäässä ja vuonna 2019 Norjan Furutangenissa.

Mika oli jo nimetty Suomen joukkueeseen vuoden 2023 Special Olympics -talvimaailmankisoihin Kazaniin, mutta ne peruuntuivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Helmi-maaliskuun vaihteessa hän lähtee uudestaan kilpailemaan Otepäähän. Suomalaishiihtäjistä Otepäässä ovat mukana myös tamperelainen Ville Mäntynen ja imatralainen Teemu Toiviainen.

– On kiva päästä reissuun ja on kivaa, että siellä on paljon muita hiihtäjiä, Mika toteaa Otepään kisoista.

Pitkän aikavälin tähtäin Mikalla ja nykyään Special Olympics -hiihtovalmentajana toimivalla Eeva-äidillä on vuoden 2025 Special Olympics -talvimaailmankisoissa Italian Torinossa.

– Alkuun olin mukana leireillä, koska Mika varsinkin alkuvaiheissa tarvitsee jonkun tutun avustamaan. Oli myös hyvä nähdä, ovatko leirit sellaisia, että Mikan voi lähettää niihin itsekseen. Sitten tuli tilanne, että varsinaiset hiihtovalmentajat eivät päässeetkään mukaan, niin ilmoittauduin vapaaehtoiseksi tulemaan paikkaamaan. Niinpä olemme nyt salibandyvalmentaja Kari Seppäsen kanssa olleet Special Olympics -hiihtovalmentajina ja minut oli nimetty peruuntuneisiin maailmankisoihinkin valmentajaksi, Eeva Nyberg sanoo.

Hänen mielestään on kuitenkin hyvä, että nykyään Ski Jyväskylää edustavaa Mikaa valmentaa hiihdossa muutkin kuin oma äiti.

– On asioita, jotka eivät välttämättä mene oman vanhemman sanomana niin hyvin perille kuin jonkun ulkopuolisen, Eeva-äiti hymähtää ja lisää, että on ollut ilo nähdä, miten rohkeasti Mika nykyään lähtee uusille, vähän mäkisemmillekin laduille.

– Mika on luonteeltaan arka ja ujo. Koulun todistusta hakiessa on katse tiiviisti varpaissa. Mutta kun Otepään kisoissa oli palkintojenjako, niin Mika asteli sinne leuka pystyssä ja tuuletteli. Ajattelin, että onko tämä sama poikakaan enää. Special Olympicsilla on ollut Mikaan itsetuntoa kohottava vaikutus.

Hiihdon lisäksi Mika harrastaa jalkapalloa JJK:n erityisryhmäjoukkueessa. Hän tykkää myös käydä uimassa niin järvessä kuin uimahallissakin. Myös partiota hän on harrastanut pitkään.

– Kaverit ovat minulle tärkeitä ja Laku-kissa, Mika kertoo.

Nyt 24-vuotias Mika on asunut 18-vuotiaasta saakka Jyväskylässä ryhmäkodissa. Vanhempiensa Laku-kissan kuulumisia hän kyselee aina vanhempiensa kanssa puhelimessa puhuessaan.

Kuva: Touho Häkkinen

Artikkeli on julkaistu Special Olympics -lehdessä 1/2023