Adel Eid puki maajoukkuepaidan päälleen yli 20 vuoden tauon jälkeen

Vuonna 2002 Adel Eid veti Suomen maajoukkueen pelipaidan päälleen Kotkassa, jossa pelattiin jalkapallon alle 19-vuotiaiden tuplamaaottelu Englantia vastaan. Yli 20 vuotta myöhemmin, kesällä 2023 Eid oli uudestaan sinivalkoinen paita päällään kuuntelemassa Maamme-laulua ennen ottelun alkua, tällä kertaa Barcelonassa.

Näiden kahden maajoukkue-esiintymisen väliin mahtuu paljon elettyä elämää. Käpylän Pallossa jalkapallouransa aloittanut puolustaja eteni urallaan Helsingin Jalkapalloklubin Veikkausliigamiehistöön. Kaudella 2005 Eid pelasi kahdessa liigaottelussa, joista toisessa hän oli avauskokoonpanossa. HJK voitti molemmat ottelut.

Nimekkäässä HJK:n joukkueessa peliaika oli kortilla, joten Eid siirtyi Ykkösen Atlantikseen. Siellä hän pelasi 3,5 vuotta, jonka jälkeen Eid siirtyi kasvattajaseuraansa KäPaan 2-divisioonaan ja sieltä vielä kaudeksi 2010 PK-35:een Ykköseen. Vuonna 2011 hän edusti 2-divisioonassa pelannutta SoVoa.

Eid opiskeli rahoitusalaa pelaajauransa ohessa. Vuonna 2012 hän työskenteli silloisessa FIM Pankissa, jonka lisäksi hän jatkoi opintojaan ja toimi osa-aikaisena junioripäällikkönä helsinkiläisessä PPJ:ssä.

PPJ:n kolmosjoukkue pelasi 7. divisioonassa ja joukkue oli nousemassa sarjaporrasta ylemmäs. Eid meni yhden pelin ajaksi vahvistamaan 7-divariryhmää. Se oli koitua tuolloin 28-vuotiaan helsinkiläisen kohtaloksi.

– Puskupallotilanteessa päät kolahtivat yhteen vastustajan pelaajan kanssa. Hänen otsansa osui minua ohimoon. Menetin tajuntani, mutta tokenin ja katsoin pelin loppuun, Eid kertaa.

Hän oli jo lähdössä ajamaan kotia kohti, mutta olo oli sen verran hutera, että joukkueen valmentaja ajoi Eidin kotiin. Kotirapun ulkopuolella Eid alkoi oksennella ja hän lähti silloisen puolisonsa kanssa Haartmanin sairaalaan. Siellä oksentelu alkoi uudestaan ja lääkärit havahtuivat siihen, että nyt on kyse jostain aivotärähdystä vakavammasta.

– Minut leikattiin samana iltana. Olin muutaman päivän nukutettuna ja sen jälkeen vielä jonkin aikaa teho-osastolla tarkkailussa. Se luokiteltiin massiiviseksi aivoverenvuodoksi, verta oli päässyt törmäyksen jälkeen vuotamaan paljon.

– Oikea puoliskoni oli alkuun kokonaan halvaantunut, mutta toivuin siitä melko hyvin. Ulospäin sitä ei välttämättä edes huomaa, mutta oikean käden osalta hienomotoriikka ja tuntoaisti ovat vajavaisia.

Uusi ura jalkapallon parissa

Työelämään Eid pystyi palaamaan melko nopeasti. Nykyään hän työskentelee S-Pankissa. PPJ:n junioripäällikön tehtävät sen sijaan jäivät, ja pitkään hän piti taukoa myös jalkapallon pelaamisesta. Vuonna 2019 hän pelasi kuuden ottelun verran nelosdivisioonaa PPJ/Ruoholahden riveissä.

Samana vuonna 2019 Eid sai soiton CP-jalkapallomaajoukkueen silloiselta valmentajalta, nykyiseltä joukkueenjohtajalta Ville Salliselta.

– Ville oli saanut numeroni yhteiseltä tuttavaltamme. He olivat lähdössä CP-jalkapallon MM-kisoihin, ja Ville kyseli kiinnostustani liittyä mukaan.

– Olin kyllä kiinnostunut, mutta se tuli kuitenkin sen verran lyhyellä aikataululla, että päädyimme siihen, että ei lähdetä riskillä ottamaan minua sinne. Arvokisoihin tarvitsee virallisen luokituksen, ja olisi voinut käydä niin, etten olisi saanutkaan sitä siellä.

Sitten tulivat koronavuodet ja asia hautautui. Mutta loppukeväästä 2023 Sallinen otti uudestaan yhteyttä Eidiin ja kysyi, haluaisiko tämä lähteä kesä-heinäkuun vaihteessa Barcelonassa pelattavaan kutsuturnaukseen.

– Barcelonan turnaukseen ei tarvinnut virallista luokitusta. Siellä oli paikan päällä chileläinen kaveri, joka on tehnyt luokitteluja, ja Ville pyysi häneltä alustavaa arviota siitä, voisinko saada luokituksen. Hän antoi vihreää valoa, että olisin kolmosluokan pelaaja, kuten minut oli turnaukseen merkattukin.

CP-jalkapallossa pelaajat on luokiteltu 1-, 2- ja 3-luokkaan. Mitä pienempi numero, sitä vakavampi vamma pelaajalla on. Kentällä on samanaikaisesti seitsemän pelaajaa, joista vähintään yhden on oltava 1-luokan pelaaja ja maksimissaan yksi saa olla 3-luokan pelaaja.

Eidin alku CP-jalkapallomaajoukkueessa oli loistava. Hän teki kaksi maalia, kun Suomi voitti turnauksen avausottelussa Tanskan 4–1. Eid teki myös Suomen ainoan maalin 1–1-tasapelissä Japania vastaan. Suomi pelasi tasan myös Ranskan kanssa ja hävisi isäntäjoukkue Katalonialle. Pronssisija on CP-jalkapallomaajoukkueen paras saavutus 16 vuoteen.

Eidille paluu kilpailullisen jalkapallon pariin ja vieläpä maajoukkueen riveihin oli iso juttu.

– Olen aina tykännyt pelata ja kilpailuviettikin on edelleen kova. Kun tällainen mahdollisuus tuli, niin ei sitä tarvinnut kovin kauaa arpoa, lähdenkö mukaan. Kokemus oli hieno ja sain siitä lisää virtaa. Toivottavasti edessä on jatkoakin CP-maajoukkueen kanssa.

CP-jalkapallomaajoukkue lupaavassa nosteessa

Suomen CP-jalkapallomaajoukkue, lempinimeltään Siipirikot, esiintyi edukseen kesä-heinäkuun vaihteessa Barcelonassa pelatussa kutsuturnauksessa. Suomi voitti avausottelussaan Tanskan, pelasi tasapelit Japania ja Ranskaa vastaan ja hävisi ainoastaan turnauksen voittaneelle isäntäjoukkue Katalonialle.

– Oli onnistunut turnaus. Pitkästä aikaa päästiin pelaamaan kovatasoisessa kansainvälisessä turnauksessa koronavuosien jälkeen. Olemme saaneet uusia pelaajia mukaan ja heitä on ajettu sisään joukkueen pelitapaan ja kulttuuriin. Tuntuu, että laiva on lähtenyt kääntymään oikeaan suuntaan, iloitsee maajoukkuekonkari Johannes Siikonen, joka pelasi toukokuun lopulla Tanskaa vastaan uransa sadannen maaottelun.

Vuonna 2019 CP-jalkapallo siirtyi silloisen Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n (nykyinen Suomen Paralympiakomitea) alaisuudesta Palloliiton alle. Siikosen mukaan se on ollut hieno piristysruiske lajille.

– Palloliitto on uutisoinut CP-jalkapallosta ja pitänyt meitä esillä. Sitä kautta on tullut yhteydenottoja pelaajilta, että voisivatko he tulla kokeilemaan. Ja meillä on ovet auki kaikille halukkaille kokeilijoille, Siikonen sanoo.

CP-jalkapallomaajoukkue järjestää yleensä kerran kuussa treeniviikonloppuja, useimmiten pääkaupunkiseudulla. Maajoukkue-sanan ei pidä antaa hämätä; kokeilemaan voi tulla, vaikka mittavaa pelaajauraa ei olisikaan taustalla.

– Uusia pelaajia on tullut mukavasti, mutta väitän, että olemme vasta raapaisseet pintaa. Uskon vahvasti, että Suomessa on vielä paljon jalkapalloilijoita, joilla on jonkinlainen liikuntarajoite. Haaste lajille on, että meillä ei ole Suomessa CP-jalkapallon kansainvälistä luokittelijaa, joka voisi varmistaa sen, ovatko uudet pelaajat sellaisia, että saavat lajiin luokituksen. Mutta meillä konkareilla alkaa olla yli 20 vuoden kokemus ja sen tuoma aika hyvä tuntuma siihen, millaisella vammalla luokituksen voi saada, Siikonen toteaa.

Vuonna 2024 CP-jalkapallossa pelataan kaksi arvoturnausta: World Cup Madridissa ja MM-turnaus Barcelonassa. Siikosen mukaan Suomen tähtäin on 16 joukkueen MM-turnauksessa.

Lisätiedot: https://www.cpjalkapallo.fi/

Kuvat: Kim Karlsson