Vammaisurheilun aamukahvit: Paragility nousee, sovellettu judo kukoistaa

Lajiliitoille suunnatut Vammaisurheilun aamukahvit jatkuivat torstaina 3. maaliskuuta Helsingin Valo-talolla. Teemana oli lajiliittojen seuroilleen suuntaamat tukitoimet ja kannustimet.

Alustajina toimivat kahden erilaisista lähtökohdista ponnistavien lajiliittojen edustajat, Agilityliiton toiminnanjohtaja Sirpa Sippola ja Judoliiton toiminnanjohtaja Pekka Lehdes, joka tosin tällä hetkellä on toimivapaalla Valo ry:n palveluksessa. Lisäksi Uimaliiton Kati Kauhanen esitteli lyhyesti uinnin SM-kilpailujärjestelmää ja seurojen Kalevan malja -kilpailua, johon vaikuttavat myös vammaisuimareiden saavutukset.

Agility valtionavun piiriin ja paragility nosteessa

Agility on laji, jossa koira ja ohjaaja tekevät yhteistyötä tavoitteenaan se, että koira suorittaa erilaisista esteistä koostuvan agilityradan mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Suomen Agilityliitto juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan ja laji on vahvassa nosteessa. Tuoreimpana kehitysaskeleena Valtion liikuntaneuvosto nosti Agilityliiton toiminta-avustukseen oikeutettujen lajiliittojen joukkoon.

Myös erityisryhmien agility – paragility – on voimakkaassa nousussa. Vuonna 2010 Suomessa oli yksi paragilityn erityisluvalla kilpaileva suomalaisharrastaja, vuonna 2015 heitä oli jo 15. Erityisryhmiin kuuluvat agilityharrastajat voivat hakea liitolta erityislupaa, joka oikeuttaa erityisjärjestelyihin yleisissä kilpailuissa sekä osallistumisoikeuteen paragilityn SM-kilpailuissa ja kansainvälisissä kisoissa.

– Alkuvuoden aikana on jo tullut nippu uusia erityislupahakemuksia. Viimeisen parin vuoden ajan olemme Aglityliitossa ryhtyneet rakentamaan kriteeristöä erityislupiin ja tiedottamaan enemmän seuroille paragilitystä, kertoi liiton toiminnanjohtaja Sippola.

Paragilityharrastajien määrän kasvu on näkynyt myös VAU:n ja Tukilinja-lehden Startti-stipendien hakemuksissa, joita on tullut lajin parista useita. Startti-stipendi on tukimuoto vammaisurheilu- tai -liikuntaharrastuksen alkuvaiheisiin.

”Jos ryhdyt judo-ohjaajaksi, varaudu sovelletun harrastajiin”

Judoliitolla on pitkät perinteet vammaisjudon, tai kuten judopiireissä sanotaan, sovelletun judon parista. Sovellettu judo alkoi vuonna 1989 Pieksämäellä Judoseura Pikadonin siipien alla olympiajudoka Reino Fagerlundin ja edelleen sovelletun judon parissa tiiviisti toimivan Marita Kokkosen vetämänä.

Judoliiton laskujen mukaan sovellettua judotoimintaa on tällä hetkellä noin 25 judoseuran alaisuudessa. Harrastajamääräksi arvioidaan n. 350. Valtaosa sovelletun judon harrastajista on kehitysvammaisia judokoita. Näkövammaisista judokoista arvokilpailumitaleille asti ovat nousseet Jani Kallunki ja Päivi Tolppanen.

– Kallunki on ollut 2000-luvulla judoperheen näkyvin urheilija. Aika harvasta on esimerkiksi tehty kahta televisiodokumenttia, Pekka Lehdes totesi.

Judoliiton 1-tason ohjaajien peruskoulutuksessa on oma osionsa sovelletusta judosta. 2-tason koulutuksissa on oma sovelletun judon koulutuksensa. Judoliiton laskujen mukaan Suomessa on n. 120 koulutettua sovelletun judon ohjaajaa tai valmentajaa.

– Lähtökohta on, että jos ryhdyt judo-ohjaajaksi, niin varaudu siihen, että sinulla on kohta sovelletun judon harrastaja ohjattavana, Lehdes sanoi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien valtionavustusten jakoperusteet eivät ole läpinäkyvimmästä päästä, mutta jotain kertonee se, että Judoliiton avustukset ovat 2000-luvulla nousseet tai pysyneet samalla tasolla, vaikka laji ei erityisemmin ole arvokilpailumitaleilla juhlinut.

– Olen kahvinporoistani tulkinnut, että judon vahvalla erityisryhmätoiminnalla on ollut vaikutusta asiaan, Lehdes muotoili.

Kalevan Malja -pisteet nostavat vammaisuinnin statusta

Aamukahvitilaisuuden päätteeksi Uimaliiton vammaisuinnin valmennuspäällikkö Kati Kauhanen kertoi lyhyesti siitä, miten vammaisuinnin SM-kilpailut on saatu tällä vuosikymmenellä integroiduksi yleisiin SM-kilpailuihin ja vammaisuimarit keräävät seuralleen Kalevan Malja -pisteitä SM-finaalipaikoista siinä missä yleisten sarjojenkin uimarit. Eniten pisteitä vuoden aikana kerännyt uimaseura saa arvostetun Kalevan Malja -kiertopalkinnon.

– Osa seuroista ei tätä hyväksynyt alkuun lainkaan, ja jotkut jopa laskivat, miten pisteet olisivat menneet ilman vammaisuimareiden pisteitä, Kauhanen kertoi.

Takana oli siinä vaiheessa kuitenkin jo niin vahva Uimaliiton luottamuselinten tuki, että Kalevan Malja -päätös pysyi voimassa. Ainoa ero vammaisuinnin ja yleisten sarjojen Kalevan Malja -pisteiden välillä on, että vammaisuinnissa finaaliin pääsee kuusi parasta, yleisissä sarjoissa kahdeksan.

Seuraavat Vammaisurheilun aamukahvit järjestetään Helsingin Valo-talolla, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n neukkarissa (5. kerros) torstaina 7. huhtikuuta klo 9.00–10.00. Tuolloin teemana on kuntien ja urheiluseurojen välinen yhteistyö. Tilaisuus on kaikille avoin.