Luonto kaikille -webinaari: esteettömästä luontoliikunnasta imagotekijä

Esteetön laituri, letka ihmisiä, joista viimeisin liikkuu pyörätuolilla

Luonto kaikille -hankkeen (2018-2020) tuloksia esiteltiin webinaarissa, joka keräsi noin 150 luontoalan yrittäjää ja asiantuntijaa yhteen. Puolen päivän webinaarissa ääneen pääsivät palveluiden tarjoajat, asiakkaat, kunnat sekä Metsähallitus.

Vakuuttavan pohjustuksen webinaarille antoi näkövammainen retkeilijä Outi Keskinen, joka kertoi kokemuksestaan kesän karhunkierrokselta. Keskinen teki 82 kilometrin vaelluksen yhdessä oppaansa Heidi Savolaisen kanssa. Keskinen painottaa, että kohti haasteita kannattaa mennä ja lähteä rohkeasti luontoon, jos se tuntuu omalta jutulta.

– Olen aina tykännyt liikkua luonnossa ja kun vuonna 2012 sokeuduin, ajattelin, että se ei olisi enää mahdollista. Onneksi löysin uusia mahdollisuuksia, oppaita ja ystäviä, joiden avulla pääsen luontoon. Treenasimme vuoden isoa karhunkierrosta varten porukalla ja haaveeni toteutui, Keskinen kertoo.

Keskinen vinkkaa, että kaupungilta on mahdollista saada tukea esimerkiksi henkilökohtaiseen avustajaan luontoretkille ja korostaa, että yrittäjien tulisi nähdä erityisryhmät yhä enemmän myös maksavina asiakkaina. Lisäksi hän toivoo luontokohteista selkeää ja saavutettavaa viestintää.

– Olisi mielenkiintoista, jos kohteista olisi kohokarttoja tai reitistä olisi ennakkoon kuunneltavissa lisätietoa.

Metsähallituksessa esteettömyys on koko ajan suuremmassa roolissa

Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen korostaa, että kansallispuistot ovat kaikkia varten ja esteettömien luontopalveluiden kehittäminen perustuu yhteistyöhön. Luonto kaikille -hanke on Tannisen mukaan erinomainen esimerkki yhteistyöstä, jossa kuunnellaan niin asiakkaiden kuin yrittäjienkin tarpeita.

Metsähallituksen päätehtävä on hallinnoida valtion omistamia metsiä ja kehittää muun muassa 40 kansallispuiston palveluita. Suomalaiset ovat löytäneet luontoon ja käyntimäärät ovat vahvassa kasvussa. Tanninen kertoo, että kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna 3,2 miljoonaa käyntiä. Valtion budjetista on löytynyt lisärahoitusta, jonka turvin kansallispuistojen palveluita on päästy paremmin kehittämään ja sitä myötä myös esteettömät palvelut paranevat.

– Meillä on ollut paljon korjausvelkaa, huonokuntoisia pitkospuita, lintutorneja ja muita palveluita. Lisävarojen avulla pystymme korjaamaan näitä ja samalla kehittämään reittien ja palveluiden esteettömyyttä. Olemme myös lisänneet henkilöstömme osaamista esteettömyydestä Invalidiliiton koulutuksella.

Tanninen kertoo, että Metsähallituksen toimintaa ohjaa koko ajan vahvemmin vastuullisuus, johon esteettömyys istuu hyvin.

– Olemme panostaneet paljon vastuullisuuteen ja toimintaamme ohjaa Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet, joita olemme parasta aikaa päivittämässä. Uskon, että esteettömyys tulee saamaan uudistuksen myötä isomman aseman, Tanninen korostaa.

Esteetön luontoliikunta on Tammelan kunnan kärkivalinta

Tammelan kunnan sijainti on otollinen monella tavalla luontoliikunnan kannalta. Sen alueella sijaitsee kaksi kansallispuistoa ja se sijaitsee kolmen ison kaupungin, Turun, Helsingin ja Tampereen, keskiössä. Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kuvailee, että tarina kohti luontovetoista kuntaa alkoi vuonna 2017.

– Selvitimme brändiämme ja sieltä kirkkaimpana nousi luonto. Kartoitimme sidosryhmiemme kanssa, mitä meillä on olemassa ja mihin suuntaan voisimme kehittyä. Kaksi kansallispuistoa oli kasvusuunnassa ja halusimme vahvistaa tätä luontoteemaa erityisesti somessa. Kunnan imagolla on järkyttävän iso vaikutus vetovoimassa, Larsson korostaa.

Larsson havahtui neljä vuotta sitten ajatukseen siitä, että Etelä-Suomi tarvitsee esteettömän kansallispuiston ja halusi olla kärkijoukoissa kehittämässä Liesjärven ja Torronsuon esteettömiä palveluita. Mukana kehittämistyössä ovat olleet keskeisissä rooleissa LUKA-hankkeen projektipäällikkö Petri Rissanen ja Metsähallituksen Tuula Peltonen.

– Meille on helppo tulla kolmesta isosta kaupungista ja haluan, että kaiken kehittämisen keskiössä on esteettömyys. Olennaista paikallisella tasolla on se, että palvelut löydetään, niistä osataan viestiä ja niitä käytetään, Larsson summaa.

Tulevaisuuden ja parempien esteettömien palveluiden kannalta olennaisia tekijöitä ovat tulevat luonto- ja eräoppaat sekä heidän tietotaitona erityisryhmien luontoliikunnasta. Hyvän puheenvuoron aiheesta piti Kiljava-opiston kouluttaja Pasi Juutilainen. Kiljava-opisto on etujoukoissa sisällyttänyt opetukseen erityisryhmien luontoliikuntaa ja se on saanut opiskelijoilta erinomaista palautetta.