Paralympiakomitea ja OKM allekirjoittivat tavoiteasiakirjan – tästä siinä on kysymys

TAVOITEASIAKIRJA ON LADATTAVISSA SIVUN ALALAIDASTA

Suomen Paralympiakomitea ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) liikunnan vastuualue sopivat tavoiteasiakirjassa vammaisliikunnan ja -urheilun tavoitteista vuosille 2021–2024. 

– Vaikuttava ja hyvä toiminta syntyy yhteistyöllä, viisaus ei asu yhdessä paikassa, tarvitaan ministeriön ja toimijoiden yhteistyötä. Parasta asiantuntemusta löytyy sieltä, missä vammaisurheilua tehdään konkreettisesti. Niinpä tavoiteasiakirjaan on syntynyt yhdessä keskustelujen kautta tavoitteita ja ajatus siitä miten voimme toisiamme tukea, jotta tavoitteisiin päästään, sanoo OKM:n liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari.

Miksi tavoiteasiakirja tarvitaan?

OKM:lla ja Paralympiakomitealla on samanlaiset intressit, muun muassa edistää vammaisliikunnan ja -urheilun mahdollisuuksia sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnan ja urheilun alueella. Nämä asiat kytkeytyvät liikunta-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöön sekä YK:n sopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista (CPRD), jonka Suomi ratifioi vuonna 2016.

OKM on Paralympiakomitean ylivoimaisesti merkittävin rahoittaja – yleisavustus vuodelle 2021 on 2 062 000 euroa – joten on hyvä, että osapuolilla on yhteinen käsitys siitä, mitä Paralympiakomitean tulisi tehdä ja miten sitä seurataan. Ministeriö on tehnyt vastaavat asiakirjat mm. Suomen Olympiakomitean ja Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) kanssa.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee ministeriön koordinaatiotehtävän näkökulmasta tärkeimpien kumppaniensa kanssa tavoiteasiakirjat. Pidän tärkeänä, että toteutuneen järjestörakenneuudistuksen jälkeen (Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ja Paralympiakomitea yhdistyivät vuoden 2020 alussa) ministeriön ja Paralympiakomitean kesken voidaan yhteistyössä määritellä tehtävät ja tavoitteet useammaksi vuodeksi kerrallaan. Liikunnan yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisessä riittää vielä paljon työsarkaa Suomessa. Siksi tämä nyt tehty tavoiteasiakirja on merkittävä, toteaa OKM:n nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Esko Ranto.

Paralympiakomitealle tavoiteasiakirja tarjoaa selkänojan. Työlle, jota tehdään ja valinnoille, joihin on sitouduttu, on nyt olemassa virallinen ministeriön hyväksyntä.

– Yhdenvertaisuuden edistäminen liikunnassa ja urheilussa on meille ja ministeriölle iso yhteinen tavoite. Tämä asiakirja tekee sen tavoitteen ja toimenpiteet, joilla tavoitetta kohti mennään entistä paremmin näkyväksi. Vaikka tavoiteasiakirja ei sido kolmansia osapuolia, niin tällä työllä, jota tavoitteiden eteen tehdään, vaikutetaan laajasti suomalaiseen liikuntakulttuuriin ja koko yhteiskuntaan, sanoo Paralympiakomitean hallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.

Mitkä ovat tavoiteasiakirjan merkittävät linjaukset?

Paralympiakomitealle määritellään tavoiteasiakirjassa kolme päätehtävää: toimia liikunnan palvelujärjestönä toimintarajoitteisille henkilöille, toimia kansallisena kattojärjestönä paralympiaurheilulle, kehitysvammaisten Special Olympics -toiminnalle ja elinsiirtourheilulle sekä toimia lajiliittona niille vammaisurheilulajeille, joille ei ole olemassa erillistä kansallista lajiliittoa (esim. maalipallo ja boccia).

Tavoiteasiakirjaan on kirjattu kolme Paralympiakomitean tekemää lupausta: 1. lisätä liikettä, 2. tukea suomalaisten paraurheilijoiden menestystä kilpaurheilussa ja 3. edistää yhdenvertaista liikuntakulttuuria.

Näiden laajojen lupausten alta löytyy toimenpiteitä, kuten lajiliittojen tukeminen liikkeen lisäämisessä, luokittelujärjestelmän toimivuudesta huolehtiminen kilpaurheilukohdassa sekä syrjinnän mekanismien tunnistaminen ja osallistumisen esteiden ehkäisy yhdenvertaisuuskohdassa.

– Tavoiteasiakirja on täynnä meille tärkeitä tehtäviä ja toimenpiteitä, esimerkiksi linjaus, että Paralympiakomitea johtaa suomalaisen urheilu- ja liikuntakulttuurin integraation prosesseja, vaikka me emme tietenkään ole päättämässä rahanjaosta. Tämänkaltaisten asioiden kirjaaminen yhteiseen asiakirjaan vankistaa asemaamme liikunnan ja urheilun kentällä, toteaa Paralympiakomitean pääsihteeri Riikka Juntunen.

Miksi tavoiteasiakirjassa ei puhuta enempää parahuippu-urheilusta?

Tavoiteasiakirjassa mainitaan parahuippu-urheilusta mm. seuraavaa: ”Paralympialajien huippuvaihetta ja paralympiajoukkueen kisoihin valmistautumisprosessia johtaa Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö. Paralympiakomitea ja Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö sopivat tarvittaessa vuosittain työnjaosta kirjallisella sopimuksella.”

Eli vaikka Paralympiakomitealla on merkittävä rooli suomalaisessa parahuippu-urheilussa omien lajiliittovastuulajiensa sekä mm. uusien urheilijoiden löytämisen osalta (esim. yhteistyö lajiliittojen kanssa ja nuorten paralympiaryhmä), on koordinointivastuu Huippu-urheiluyksiköllä ja sen tarkemmista tavoitteista sovitaan puolestaan OKM:n ja Olympiakomitean välisessä tavoiteasiakirjassa.

Paralympiakomitea käynnisti juuri strategiatyön, rajoittaako tavoiteasiakirja tätä työtä?

– Tavoiteasiakirja toki sitoo meitä, mutta siinä olevat asiat ovat kuitenkin ylätasolla ja todennäköisesti tavoiteasiakirjan ja strategiatyön aikana esiin nousevat asiat eivät tule olemaan keskenään ristiriidassa. Jäsenemme ja muut strategiatyöhön osallistuvat tahot ovat YK:n vammaissopimuksen kannalla, ja siihen tavoiteasiakirjakin pohjautuu, sanoo pääsihteeri Juntunen.

Paralympiakomitean strategiakyselyyn pääset vastaamaan täältä

Miten tavoiteasiakirjan tavoitteiden toteutumista seurataan?

Tavoiteasiakirjan lopussa on määritelty mittareita tavoitteiden seuraamiseen. Tarkemmat mittarit ja arviointimenetelmät asetutuille tavoitteille määritellään Paralympiakomitean ja OKM:n vuotuisissa tavoitekeskusteluissa.

– Joka vuosi käydään keskustelut ja tarvittaessa tavoiteasiakirjaa päivitetään. Toimintaympäristö voi välillä muuttua nopeastikin, joten on hyvä olla valmius tehdä muutoksia asetettuihin tavoitteisiin ja mittareihin, sanoo OKM:n liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari.