Lahti sai oman uinnin erityisryhmänsä

Helmikuussa 2020, noin kuukautta ennen koronaviruspandemian aiheuttamaa lähes kaiken keskeytymistä, Suomen Paralympiakomitean alaisen nuorten paralympiaryhmän uimarit saapuivat harjoittelemaan Nastolan uimahallille.

Kirsi Koivunen oli tuolloin uimavalvojana. Hän seurasi nuorten uimareiden treenejä ja keskusteli heidän valmentajansa, Uimaliitossa parauinnista vastaavan Kati Kauhasen kanssa.

Koivunen oli muun muassa opiskellut Pajulahden urheiluopistolla, jossa paraurheilulla ja soveltavalla liikunnalla on vahva asema, joten aihealue oli hänelle entuudestaan tuttu. Sen sijaan syystä tai toisesta Lahden seudulla ei erityisryhmille suunnattua uinnin harrastustoimintaa ollut.

– Sain siitä nuorten paralympiaryhmän käynnistä kipinän, että tällaista pitää saada meillekin. Olen Lahden Uimaseuralla uimaopettajana, joten otin sinne yhteyttä ja aloin selvittää, olisiko seura kiinnostunut järjestämään erityisuinteja. Paljastui, että siellä oli mietitty asiaa jo jonkin aikaa. Ilmoitin, että olen käytettävissä erityisryhmän ohjaajaksi, Koivunen kertaa.

Lahdessa, johon myös Nastola nykyään kuntaliitoksen kautta kuuluu, tilanne oli tosiaan ollut se, että erityisryhmätoimintaa ei uinnissa ollut. Ei edes erityisryhmille suunnattuja uimakouluja.

– Me Lahden Uimaseurassa hoidamme Lahden kaupungin koulu-uinteja peruskoulun 1–3-luokkalaisille. Siellä on jonkin verran normaaliopetukseen integroituja erityisryhmiin kuuluvia lapsia mukana, ja sieltä oli heitetty ilmoille ajatusta, että voisiko uintitoimintaa olla myös erityisryhmille. Ajatus on kypsynyt vajaan kahden vuoden aikana ja vuosi sitten syksyllä jo tehtiin periaatepäätös siitä, että ryhmä käynnistetään, sanoo Lahden Uimaseuran toiminnanjohtaja Tommy Rundgren.

Kirsi Koivunen ja pari muuta ohjaajaa kävivät keväällä 2020 erityisuimaopettajakoulutuksen ja syksyllä oltiin valmiita erityisryhmän käynnistämiseen. Syyskaudella mukana oli kuusi uimaria 8–23 vuoden ikähaitarilla.

– Suunnitelmissa oli kolme ryhmää, mutta koronan vuoksi saatiin kasaan vain yksi, jossa on lapsia ja yksi aikuinen samaan aikaan. Meillä on kaksi ohjaajaa, minä ja Heikki Saure, joten lapset saavat oman tason opetusta ja aikuisryhmän Essi oman tasoistaan. Koronan takia varmasti monet ovat varuillaan, mutta voidaan olla tyytyväisiä, että toiminta saatiin kuitenkin käynnistettyä, Kirsi Koivunen toteaa.

Yksi ryhmän jäsenistä on 12-vuotias Joona Heikkinen, joka on viihtynyt Lahden Uimaseuran treeneissä mainiosti.

– Se kun on vapaata ja saa hyppiä veteen, selkäuinti ja sauna, Joona luettelee mieluisimpia asioita uimisessa.

Joona on ollut pienestä pitäen kiinnostunut uimisesta ja käynyt perheen kanssa uimahallissa. Vähän ennen kouluikää hän kävi uimakoulun yleisessä ryhmässä ja pärjäsi sielläkin hyvin.

– Kun tästä erityisryhmästä kuulimme, niin ilmoitimme Joonan heti mukaan. Hän oli aiemmin ollut Lahden Ahkeran erityisliikuntaryhmässä, mutta sitä ei tälle vuodelle enää saatu järjestettyä. Sählyä hän on pelannut Pelicansissa siten, että hän on yleisessä ryhmässä, mutta itseään vuotta nuorempien kanssa. Sielläkin hän on pärjännyt suhteellisen hyvin, mutta toki jos sielläkin olisi erityisryhmä, niin mieluummin mentäisiin siihen, sanoo Joonan äiti Minna Klemettinen.

– Hän tykkää monenlaisesta liikunnasta ja perheenkin kanssa käydään harrastamassa etenkin nyt, kun koronan vuoksi harrastuksia ei ole ollut. Mielellään vietäisiin häntä enemmänkin harrastuksiin, jos näitä erityisryhmiä vain olisi. Ihan mahtavaa, että näitä on nyt ruvettu Lahdessakin järjestämään, Klemettinen jatkaa.

Klemettinen muistuttaa myös, että syy erityisryhmien vähyydelle ei ole pelkästään urheiluseuroissa ja muissa toimintaa järjestävissä tahoissa.

– Kunpa ihmiset löytäisivät ne olemassa olevat ryhmät ja olisivat halukkaita viemään lapsiaan niihin. Mekin olemme törmänneet esimerkiksi muskarin kohdalla siihen, että ihmiset eivät hakeudu sinne ja sitten ryhmät jäävät perustamatta, Klemettinen toteaa.

Myös Essi Metsänen toivoo, että Lahden Uimaseuran erityisryhmään löytyisi lisää harrastajia, kunhan koronatilanne helpottuu. Hän oli ainoa aikuisryhmään ilmoittautunut, joten hän on harrastanut tähän saakka samassa ryhmässä nuorempien kanssa.

– Treeneissä voi haastaa itseään ja oppia uutta. Kirsi on tosi kiva ohjaaja. Hän kertoo paljon hauskoja juttuja, mutta on myös sopivasti vaativa treeneissä. Toivoisin vain, että olisi enemmän osallistujia, Essi sanoo.

Essillä oli syntyessään kitahalkio, mikä hieman rajoitti uinnin harrastamista, mutta ei estänyt häntä innostumasta uimisesta.

– Uiminen on mukavaa uimahallissa, kylpylässä tai kesällä järvessä. Tykkään hyppiä laiturilta, hyppytelineeltä tai altaan reunalta ja sukeltaminen on kivaa, Essi kertoo.

Vaikka osallistujia ei vielä valtavasti olekaan, on Lahden Uimaseura kuitenkin saanut nyt pään auki erityisryhmätoiminnan osalta. Ajankohta ryhmän perustamiselle oli koronan kannalta epäonninen, mutta toisaalta Lahdessa ollaan lähitulevaisuudessa saamassa merkittävää parannusta aiemmin hieman heikkoon uimahallitilanteeseen.

– Allasvuorojen osalta tilanne on ollut Lahdessa hankala. Meillä on Nastolan Lahteen liittymiseen jälkeen kyllä neljä uimahallia, mutta kaikki hallit ovat valitettavan pieniä. Mutta jos asiat menevät suunnitelmien mukaan, niin vuonna 2023 Lahteen saadaan uusi hieno uimahalli Kisapuiston viereen. Sinne tulee 50 metrin allas, jossa on kymmenen rataa ja erikseen vielä toinen allas ja hyppyallas. Se tulee muuttamaan kaupungin uintitoimintaa hyvin paljon nykyaikaisempaan suuntaan, iloitsee Lahden Uimaseuran toiminnanjohtaja Tommy Rundgren.

Kuva: Markus Kuoppala

Artikkeli on julkaistu alun perin Special Olympics -lehdessä 1/2021.