100 päivää Pekingin paralympialaisiin – Suomelle muodostumassa pieni mutta mitalinnälkäinen joukkue
Tasan sadan päivän päästä, perjantaina 4. maaliskuuta 2022 vietetään 13. talviparalympialaisten avajaisia Pekingissä.
Talviparalympialaisia on järjestetty vuodesta 1976 alkaen. Tuolloin kisaisäntänä toimi Ruotsin Örnsköldsvik. Vuoden 1992 Albertvillen kisoista lähtien talviolympialaiset ja -paralympialaiset on järjestetty samassa paikassa.
Edellisiin, vuonna 2018 Pyeongchangissa käytyihin talviparalympialaisiin Suomesta lähti 13 urheilijan ja kahden opashiihtäjän joukkue. Se saavutti mitalitavoitteekseen asetetun kolmen mitalin saaliin, kun lumilautailija Matti Suur-Hamari voitti kultaa lumilautacrossista ja pronssia banked slalomista sekä uransa kisoihin päättänyt Ilkka Tuomisto hiihti sprinttipronssia.
Pekingissä joukkueen koko tulee olemaan Pyeongchangin joukkuetta pienempi, 6–8 urheilijaa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että pyörätuolicurlingjoukkue ei tällä kertaa selviytynyt kisoihin. Sama kolmen mitalin saldo, joka irtosi Pyeongchangista, on silti realistista myös Pekingissä. Uudelle paralympiadille – joka käsittää Pekingin talvikisat ja vuoden 2024 Pariisin kesäkisat – paralympiajoukkueen johtaja Kimmo Mustonen linjaa 10 mitalin ja 15 pistesijan yhteistavoitteen.
– Pekingin paralympialaiset tulevat olemaan Tokion tavoin koronapandemian sävyttämät. Erikoisuutena aikaisempiin talviparalympialaisiin verrattuna on myös se, etteivät urheilijat ole ennakkoon päässeet tutustumaan suorituspaikkoihin. Lumilajeissa suorituspaikat tulevat olemaan täysin keinolumesta tehtyjä, mikä suomalaisittain ei ole ongelma vaan paremminkin etu. Suurin haaste maastohiihdossa on korkea ilmanala, mistä nuorilla urheilijoillamme on vähän kokemusta. Pohjoisen tähtien paralympiajoukkue on kuitenkin valmis menestymään Pekingissä 2022, Mustonen sanoo.
Ensimmäiset urheilijavalinnat Suomen joukkueeseen tehdään 7. joulukuuta. Maailman parhaimpiin paralumilautailijoihin lukeutuva Matti Suur-Hamari tulee lähtökohtaisesti olemaan Suomen suurin mitalitoivo Pekingissä. Paralumilautailun maailmancup käynnistyy marraskuun lopussa banked slalom -kisalla Hollannin Landgraafissa, mutta Suur-Hamarin kauden avaus on Pyhätunturin maailmancup 11.–12. joulukuuta, jonka jälkeen hän matkustaa Pohjois-Amerikkaan Dew Tour -kiertueen kutsukilpailuun.
– Menemme jo tämän viikon torstaina Pyhälle ja pääsemme siellä hyvin treenaamaan lumilautacrossia. Kovasti yritetään löytää se hukassa ollut rytmi ja tekemisen fiilis takaisin, kun viimeiset kaksi vuotta ei ole päästy normaalisti kisaamaan ja harjoittelemaan. On paljon intoa ja tätä hetkeä on odotettu, että pääsee vetämään taas kunnolla kisoja ja treenejä, Suur-Hamari toteaa.
Alppihiihtäjä Santeri Kiiveri ylsi uransa ensimmäisissä talviparalympialaisissaan Pyeongchangissa neljänneksi pujottelussa. Suurpujottelussa ja alppiyhdistetyssä lappeenrantalainen oli kuudes. Vuonna 2020 hän voitti pujottelun maailmancupin kokonaiskilpailun, joten Kiiverissäkin on mitalipotentiaalia. Hänen kautensa alkaa joulukuussa maailmancupin kisoilla Itävallassa ja Sveitsissä.
– Tiedän, että olen itse mennyt paljon eteenpäin ja valmistautumisessa kaikki on sujunut suunnitellusti, mutta pystylaskijoiden luokassa on useita muitakin nuoria laskijoita, jotka pystyvät ottamaan kehityksessä isoja harppauksia. Vasta ensimmäisten kisojen jälkeen pystyy vähän arvioimaan sitä, mikä on realistista itselle, 21-vuotias Kiiveri arvioi.
Maastohiihdossa Suomesta oli Pyeongchangissa viisi urheilijaa. Heistä kolme – Ilkka Tuomisto, Rudolf Klemetti ja Juha Härkönen – ovat sittemmin lopettaneet uransa. Kelkkahiihtäjä Sini Pyy ja näkövammaisten luokassa hiihtävä Inkki Inola tähtäävät Pekingin paralympialaisiin.
– Riskien välttämiseksi jätän joulukuun alun maailmancupin Kanadassa väliin ja aloitan kansainvälisen kisakauden Vuokatin Euroopan cupissa ennen joulua, Inola sanoo.
Laukaalainen Inola löysi viime kaudeksi opashiihtäjäkseen itseään vuotta nuoremman Arttu Kaarion. Kaario on vahvan kansallisen tason hiihtäjä, mikä onkin tarpeen, sillä Pyeongchangissa 2018 parhaimmillaan seitsemänneksi sprintissä yltänyt Inola lykkii ladulla kovaa vauhtia.
– Sopivan oppaan löytämisessä on aina omat haasteensa, sillä oppaan on oltava hieman itseä nopeampi, Inola sanoo.
Inola kuuluu heikkonäköisten luokkaan B3, joten hänen opastamisensa on jonkin verran helpompaa kuin sokean hiihtäjän. Oppaan ei tarvitse esimerkiksi käyttää jatkuvasti ääntä hiihtäessään. Kansallisia kisoja Inola pystyy käymään jopa ilman opasta, kunhan reitti on entuudestaan tuttu.
Alkava kausi on merkittävä talvilajien paraurheilijoille paitsi paralympialaisten vuoksi myös siksi, että vuoden 2020 paralumilautailun, -alppihiihdon, -maastohiihdon ja -ampumahiihdon yhteiset MM-kilpailut siirtyivät koronan vuoksi tälle talvelle. MM-kilpailut käydään Norjan Lillehammerissa 8.–23. tammikuuta. Pekingin talviparalympialaisten ajankohta on 4.–13. maaliskuuta.
Pekingin paralympialaisten kisasivut (englanniksi)
