Lisää liikuntaa pala kerrallaan

Hyvät muuvit –hankkeessa rakennetaan uusia arkiliikunnan toimintamalleja mielenterveyskuntoutujien ja vaikeasti vammaisten ihmisten arkeen. Nyt hankkeen loppusuoralla sen vetäjä Katariina Jauhiainen tarkastelee, kuinka kokonaiskuva rakentuu pilottikokeiluiden palasista.

”Nyt on palapelin palat loksahtaneet kohdilleen Kerttu Niskasella”, sanoi Ylen toimittaja Pekingin olympialaisten huikean naisten perinteisen 10 kilometrin hiihtokilpailun jälkeen. Ja niin tosiaan loksahti, tuloksena mahtava huippu-urheilun saavutus, henkilökohtainen hopeinen olympiamitali!

Kunhan kilpailun jälkeisestä tunneryöpystäni selvisin, jäin miettimään palapelimetaforaa tarkemmin. Pidän isoista ja haastavista palapeleistä, joiden tekeminen ottaa aikansa, mutta lopulta palkitsee tekijänsä.

Kuten Kertun hiihtouran etenemisessä kohti olympiamitalia, monimutkaisen palapelin rakentamisessa on nähtävissä erilaisia vaiheita. Samat vaiheet tulevat mieleen, kun rakennetaan uusia arkiliikkumisen malleja mielenterveyskuntoutujien ja vaikeavammaisten henkilöiden arkeen.

VAIHE 1: RAAMIT KOKONAISUUDELLE

Pidän palapeleistä siksi, että hahmotan ja sisäistän asioita isompien kokonaisuuksien kautta. Myös tehdessäni palapeliä kaikki lähtee kokonaisuuden hahmottamisesta, kuvan ääriviivojen kokoamisesta.

Aloitus tuo näkyväksi raadollisestikin koko työn laajuuden, mutta toisaalta antaa kokonaistavoitteen ja rajaa työn armollisesti olemassa oleviin raameihin.

Mitä selkeämpi kokonaiskuva on, sitä paremmin omaksun myös pienempiä asioita sen sisällä ja ymmärrän niiden välisiä suhteita. Asioiden oppimisessa ja omaksumisessa minua auttaa myös visuaalisuus.

Kolme vuotta sitten rakentuivat Hyvät muuvit -hankkeen raamit.

Erilaiset kuvat, diagrammit ja mindmapit auttavat rakentamaan kokonaisuutta, mutta toisaalta myös rajaamaan ja kiteyttämään sekä konkretisoimaan lopputulosta.

Kokonaiskuvaa hahmotellen olen toiminut myös vetämäni Hyvät muuvit -hankkeen kohdalla. Kohta kolme vuotta sitten rakentuivat ensin raamit, ja sen jälkeen palveluasumisen ja tukitoiminnan piirissä olevien mielenterveyskuntoutujien ja vaikeavammaisten aikuisten aktiivisuutta ja liikkumista edistävä kokonaiskuva on rakentunut vaiheittain.

VAIHE 2: TOIMINTAMALLIN VALINTA

Palapelin reunojen valmistuttua kuvan kokoamisen eteneminen on hyvinkin vaihtelevaa, luovaa ja eri yhteyksistä ja tilanteista riippuvaista.

Isoa kuvaa lähdetään hahmottelemaan ja suunnittelemaan valitsemalla ensin sopivalta tuntuva lähestymistapa, jonkinlainen toimintamalli. Lähdetäänkö liikkeelle värimaailmasta vai selkeistä, yksittäisistä kuvista, kenties palojen jaottelusta vai jostain muusta? Selvää on, että aloittaakseen on tehtävä valinta.

Itse valitsen aloittaa sillä hetkellä selkeimmältä ja kokonaiskuvan kannalta merkityksellisimmältä tuntuvasta osasta. Hyvissä muuveissa lähdettiin liikkeelle ymmärryksen lisäämisestä, asiakaslähtöisyydestä ja osallistavan toiminnan kehittämisestä.

Liikunta-aktiviteetteja suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kesken.

Toimintamalliksi valittu yhteiskehittäminen ja siten syntyneiden ideoiden testaaminen tarkoitti käytännössä pilottijaksoja hankekumppaneiden kerhotalojen ja palveluasuntojen omassa arjessa, jolloin kuhunkin yhteisöön sopivia liikunta-aktiviteetteja suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kesken.

VAIHE 3: KUVASTA ALKAA HAHMOTTUA YKSITYISKOHTIA

Isojen kokonaisuuksien kanssa työskennellessä on hienoa, että vaikka ”jostain on aloitettava”, niin kuitenkin voi ja on hyväkin tehdä samanaikaisesti töitä useamman yksityiskohdan kanssa.

Eri yksityiskohtien kanssa työskentely vaatii järjestelmällisyyttä ja palojen erillään pitämistä, vaikka samalla niistä rakennetaan toisiinsa nivoutuvaa kokonaiskuvaa. Pienempien kokonaisuuksien kautta edetään pikkuhiljaa eteenpäin, ja palasia oikeille paikoilleen raameihin sijoitellen rakentuu lopulta tavoiteltu lopputuotos.

Pienetkin onnistumiset valavat uskoa lopputuloksen saavuttamisesta.

Kaikki välivaiheet ja pienemmät kokonaisuudet ovat äärimmäisen tärkeitä virstan pylväitä. Ne antavat palautetta etenemisestä ja motivoivat eteenpäin.

Pienetkin onnistumiset valavat uskoa lopputuloksen saavuttamisesta, olipa kyse sitten asumispalveluissa kehitettävästä liikuntaneuvonnasta, uuden aktiviteetin juurruttamisesta päivätoiminnan viikko-ohjelmaan tai yksittäisen kuntoutujan halusta liikkua enemmän.

VAIHE 4: JATKETAAN KOKEILUJA JA PALATAAN KORJAAMAAN

Palapelin rakentaminen sisältää paljon kokeiluja. Vaikka aloittaisi työn tietystä kohtaa, voi myöhemmin joutua palaamaan takaisin päin ja lähteä työstämään jotain muuta, kun kuva ei lähdekään muodostumaan haluttuun suuntaan.

Kaiken aikaa yksittäisiä paloja pitää testata sopivaksi eri kohtiin rakennelmaa, ja joskus tietty palanen voi olla pitkään sopimaton mihinkään, kunnes viimein löytää paikkansa.

Hyvät muuvit -kuvaa on rakennettu yhdessä kokeilemalla.

Kuten mainitsin, Hyvät muuvit -kuvaa on rakennettu yhdessä kokeilemalla. Hankkeen aikana on toteutettu yhdeksän erillistä kokeilujaksoa mukana olevien kumppaneiden kanssa.

Pilottikokonaisuuksilla on testaamisen kautta kehitetty aktiivisuuden ja liikkumisen kokonaiskonseptia, mutta jokainen kokonaisuus on rakentanut myös kunkin kumppanin omaa liikunnallista palapeliä.

VAIHE 5: VAIHDETAAN NÄKÖKULMIA MUIDEN KANSSA

Niin kuin monen muunkin tekemisen suhteen, myös palapelin rakentamisessa yhteistyössä on voimaa! Yhdessä jutustellen ja samalla paloja paikoilleen laitellen työ edistyy vähän kuin siinä sivussa, jokaisen rakentaessa yhteistä kuvaa oman nurkkansa palasista. Toisilta saa työn edetessä vinkkejä, apua ja vahvistustakin, ja useamman silmäparin voimin työ etenee nopeammin.

Toisen kanssa saman palan pyörittely ei tunnu niin turhauttavalta.

Ja jos eteen tulee haastava kohta, toisen kanssa saman palan pyörittely ei tunnu niin turhauttavalta, kuin se olisi yksin. Toisten kanssa kokonaiskuvan rakentamiseen saa myös eri näkökulmia, ja niitä hyödyntääkin useammin.

Itsekin voi toki siirtyä katsomaan palapeliä eri sivulta – jo pelkkä perspektiivin vaihdos antaa lisää ratkaisuvaihtoehtoja. Muiden kanssa paikkaa tulee kuitenkin vaihdettua luontevammin.

Myös aktiivisuuden ja liikkumisen edistäminen on mitä suuremmissa määrin yhteistyötä. Se on erityisesti yhteistä ymmärrystä, yhteistoimijuutta ja yhteistyöverkostoja. Se on yhteistä keskustelua, yhdessä jakamista ja yhdessä päättämistä. Se on yhteinen tavoite ja päämäärä.

VAIHE 6: AVAINPALOJEN AVULLA KOHTI VALMISTA KUVAA

Aivan kuin haastavan palapelin rakentaminen, Hyvät muuvit -hanke on ollut minulle tapa pohtia asioita monipuolisesti, löytää eri näkökulmia ja lähestymistapoja, ja sitä kautta avata väyliä laajemmalle ymmärrykselle.

Hankkeessa aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisen kokonaiskuvan kannalta ratkaiseviksi paloiksi ovatkin kirkastuneet ymmärrys, yhteistoimijuus, motivaatio ja inkluusio.

Ratkaiseviksi paloiksi ovat kirkastuneet ymmärrys, yhteistoimijuus, motivaatio ja inkluusio.

Yhdessä tehden ja toisia ymmärtäen on saatu aikaan hyviä tuloksia pilotteihin osallistuneiden kanssa. On selvää, että näitä toimintatapoja on perehdytettävä, juurrutettava ja koulutettava lisää tukitoiminnan ja palveluasumisen arjessa, jotta osaaminen ja sitoutuminen liikunnan aktivoimisessa saataisiin pysyväksi ja kaikille avoin liikuntakulttuuri aidosti osaksi arkea.

Ja toden totta, kaikille avoimen liikuntakulttuurin ja erityisryhmien aktiivisuuden rakentaminen on kuin suuren palapelin tekoa, johon tarvitaan paljon ymmärrystä, yhteistyötä, avoimuutta, luovuutta, erilaisia näkökulmia, keskustelua ja lukuisia muita toimintamalleja.

On kuitenkin tärkeää, että koko ajan tiedostamme raamit ja näemme selkeänä sen kuvan, jonka lopulta haluamme valmistuvan.

Katariina Jauhiainen on fysioterapeutti, tulkki ja palvelumuotoilija, joka vetää Suomen Paralympiakomiteassa vuonna 2022 päättyvää Hyvät muuvit -hanketta. Hankkeessa etsitään keinoja juurruttaa lisää aktiivisuutta mielenterveyskuntoutujien tukitoiminnan ja vaikeavammaisten palveluasumisen arkeen. Katariina haluaa, että jokaisella on mahdollisuus liikkua niin kuin itsestä tuntuu hyvältä ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.

Lue lisää blogitekstejä